Olutblogisessiot vol. 7 - yhteenveto: Olutcocktail

Seitsemäs blogisessio on pulkassa ja narutkin pysyivät vielä rukkasissa.
Tässä koonti kaikista kirjoituksista:

Loppasuut: Lähtivät kattavasti kokeilemaan erilaisia olutcocktaileja ja tuottivat näistä ihailtavan paljon reseptiikkaa hittien ja hutien muodossa.

Helppoa Juotavaa: Puolestaan lähti rakentamaan klassista Flaming Dr. Pepperiä. Ai mitäkö? Tsekkaa itse.

Arde arvioi: Puolestaan kertoo omakohtaisia kokemuksia aiheesta ja sen vierestä tehden samalla hyvin klassisen Black & Tanin varsin kiintoisasti Malmgårdin tuotteista.

Brewniverse: Lähti ihailtavasti leikittelemään Sahdin kanssa ja tuomaan paljon siihen liittyviä reseptejä.

Olutkoira: Lähti myös Black&Tanin maailmaan Guinnessin ja DIPA:n kera. Lopputuloksena kenties jotakin Black IPA:n vivahtavaa?

Oma juttunihan on nähtävissä täällä. Siinä ravistellaan drinkit Hoegaardenista ja NEIPA:sta.


Yleisesti voidaan varmaan todeta, että olut ja cocktail, tai olutta sisältävät drinkit, tai miten sanan ikinä haluaakaan ymmärtää, ovat vaikea pala paatuneille harrastajillekin. Silti ihailtavaa kokeilevaisuutta löytyi kaikilta osallistujilta, joten toivotaan tästä jäävän jonkinlaisen muistijäljen, tai pienen kiinnostuksen/aasinsillan myös noiden värikkäämpienkin juomien maailmaan. 

Näin. Tämä juttu on nyt paketissa. Toivottavasti sinulle, rakas lukija, jäi tästä lievästi vappuhenkisestä postauksesta jotakin käteen ennen brunssia, munkkeja ja heliumia.

Sessio#7-Olutcocktail

Tämän kuun olutblogisarjan aiheena oli Olutcocktail tuo Suomessa hämärässä paitsioasemassa majaileva drinkkityyppi.
Työstin aiheesta pitkästä aikaa oikein videomuodossa, jossa sekoittelen kaksi olutcocktailia, höpisen olutcocktaileista, annan ideoita ja käyn joitakin perusasioita lävitse. Joten ei muuta kuin shakerit esiin ja ravistellaan ässät hihoista:

Miten olisi Cocktailfestarit?

Kuningas Mojito

Päivän taittuessa iltaan, tai iltapäivään? Onhan tänään kuitenkin perjantai. Käsi tarttuu pullonkaulaan. Hivelee sen pintaa ja miettii miten suuri osa tislaamojen imagoa pullon muoto onkaan? Oikeastaan kelaan vaan, kuinka happopäissään osa näistä funktionaaleista lasiastioista onkaan suunnitteltu.

Pian kaivan pakastimesta kourallisen jääpaloja paksupohjaiseen Old Fashioned lasiin ja aloitan mittaustyön. Pari senttiä Giniä, saman verran Vermuttia (mielellään Rossoa. Huom) ja yhtä paljon Camparia. Pyöräytetään keveästi ja leikataan appelsiinista kaksi siivua. Toisen puristan Negronin sekaan ja toisen asetan koristeeksi. Kyllä. Tiedän. Loraus appelsiinia ei varsinaisesti kuulu sekaan, mutta pidän tässä sen hennosta pyöristävästä mausta. Hörppään ja nautin sen makeasta katkeruudesta ja nyanssien leikistä. 

No Tequila in it

Tuopin Ääressä ei ole koskaan ollut vain olutblogi. Se on vain ajautunut omien preferenssieni mukaisesti likemmäs sitä, josta yleensä nautin eniten ja joka on ollut tavallaan helpointa saada.

Silti aina ajoittain Cocktail-kärpänen puraisee punaisen krapulaisilla silmillään.
Se on niitä hetkiä, kun kiroilen varastoni vajavaisuutta. En ole vuosiin pitänyt yllä kotibaarin tarveaineita, koska kaikki liköörit eivät kestä säilytystä pitkiä aikoja avattuna ja toisaalta.. Se olisi vielä oluttakin kalliimpi harrastus. Yleensä tätä drinkkilinjaa tulee ylläpidettyä eksyessä sellaisiin juottoloihin, joissa olutvalikoima on luokkaa "Karjala hanast, tai Karhu pullost".
Samalla tässä juodessa mietin miksei Suomessa ole Cocktail-festareita?
  Siis sellaista yleisölle avointa. Baariminnat ja mikot taistelevat kyllä brändien omissa karkeloissa suljettujen ovien takana pitkin palloa, mutta.. En tiedä. Ajatus olisi mielestäni lystikäs. Kelatkaapa Stadin SOPP:n tapainen massakarkelo, jossa Sazeracit kirkuvat kilpaa yhdessä Pina Coladan kanssa.

Kuka vääntäisi parhaat Mint Julepit? Tai arvaisi montako litraa jäätä festareiden aikana kuluu? Kenties yleisö voisi maistaa uusia drinkkejä maan baarieliitin takataskusta? Kaikki reiluun asevelifestivaalihintaan?

Daiquiri meets Whisky Sour with a hint of vanilla

Ehkä jollakin ständillä olisi jaoteltu lärvilauta, jossa voisi veistellä ensin aperatiivin alkupalan kera, siirtyä pieneen pääruoka-annokseen ja sille loihdittuun juomasekoitukseen ja päätyä jälkiruokajuomien kautta digestiiviin? Maahantuojat, baarit, tislaamot, tilaliköörit ja Alko voisivat kilvan kehua tuotteittaan. Kenties sekaan olisi ujutettu tarinoita juomien takaa? Meinaan kun monella tuotteella ja drinkillä on kirjava ja kiintoisa menneisyys. 

 Kenen tiskillä olisi taas karamelleja uitettu vodkaan? Olisiko Kyröllä versio Napuesta, jossa pulloon olisi uitettu karpalo- ja rosmariinikaramelleja? Ehkä hotshottien ennät.. Ei, unohtakaa se. Kaikkea ei tarvitse tuoda takaisin. Myös jekkutytöt voisi jättää näilt festareilt välist, mutta ehkä se on vaan toiveajattelua? Suomen paras Mojito-kilpailu pitäis ainakin olla avoin. Mutta olisko ajatusta? Festarijärjestäjät?
 Ehkä kuitenkin juon Negronini rauhassa ja sulattelen ajatusta sulavan jään tahdissa ja kysynkin teiltä arvoisat lukijat: Mikä on suosikki cocktailinne ja miksi?

Aperol Spritzer

Nokia 25 goes Dark&Stormy

Pikkulauantai-illan ja alkavien pääsiäispyhien kunniaksi Tuopin Ääressä tippuu drinkkien maailmaan, kuin jääpala räntäsateen keskellä Collins-lasiin. 
Eli ei mämmiä, pashaa, lammasta, suklaamunia, tai playboypupujakaan ei ole luvassa. Tosin myönnän viimemainitun asiayhteyden olemassaolon tupakkatakkien ja cocktailien maailmassa. 
Nokian valtavan aliarvostettu panimo julkaisi pitkästä aikaa uutuuden: Keisari 25 Ginger Alen.
Koska inkiväärijuomat ovat nannaa (blogin simaohje tulee sisältämään jotakin tällaista, simmut tarkkana siis) ja Nokian levikki jotain vielä parempaa piti tähän purkkiin toki minunkin tarttua tassuillani. 
Meanwhile olin jo ehtinyt lukaista Reittausblogin artikkelin aiheesta ja ihmetellen kollegan tapaa olla kerrankin reittaamatta tuotetta ja kuultuani toisaalta, että olut ei välttämättä edustaisi kastissaan hekumaa tajusin välittömästi mitä tehdä. 
Ginger Beer:t ovat yleensä hyvää sellaisenaankin, mutta parasta silloin kun sitä yhdistelee hellästi ja harkiten muihin juomiin. Niin kirjoitin Ginger Beer, mutta Nokian purkissahan lukee Ginger Ale.
Kaupoista kuitenkin löytyy molempia ja virvoitusjuomatehtaat sekoittavat termejä vielä surutomammin, kuin panimot printatessaan oluttyylejä etiketteihinsä. 
Tästä Ale vs Beer:stä voisi joku toinen kirjoittaa pitkältikin, mutta koska tieto on ns. jo olemassa ja lähdeviittaukset hanurista tiivistän omakohtaisesti näin: Ginger Beer:n pitäisi olla käymisteitse valmistettu ja Ginger Ale sekoite (Lue: limppari). Tavallaan molemmat voivat olla ns. limua, jos ajatellaan vappusimankin olevan sellaista. Hauskana huomiona: Nokialla on jo Ginger Beer heidän Sun'n limonadiperheessään, jota ostelen silloin tällöin. Nautin siis myös limuistakin ja kahlaan aika-ajoin uutuudet lävitse (Root beer oli huono tyylissään, mutta veriappelsiini maistuvaa). 
Ehkä tässä siis nimeämispolitiikan syy? 
Oikeassa elämässähän tämä 25 on siis aromatisoitu olut. Asiaan.
Inkiväärijuomat ovat parhaimmillaan drinkkeinä. Niistä saa taiottua monenmoista, mutta tänään keskitymme klassikkoon, joka ei ole Moscow Mule, vaan hänen rommisempi ja tiukempi ystävänsä suoraan Karibian auringon alta. Jotkut sanovat hänen pelaavan juovuspäissään pingistä Joose Keskitalon kanssa. Toiset, että hänen tyhjästä vaatekaapistaan löytyvät kaikki porvarihallitusten saavutukset. Me tiedämme, että hän on Dark & Stormy.
Halusimme siis ottaa selvää.. Miten hyvin Nokian uutuus taittuu tähän, vai mennäänkö ojaan ja vauhdilla?

Klassinen Dark&Stormy ohje:

4cl Tummaa rommia
2cl limemehu
1cl sokerisiirappi
"noin desi" Ginger Beeriä
jäitä
limesiivu

Laita ensin (hyvälaatuisia, ei niitä tillilihan makuisia 6kk vanhoja) jäitä Collins

/Highball/Grogi-lasiin. Kaada mehu ja siirappi jäille, lisää rommi, sekoita tikulla. Kaada Ginger Beer päälle, koristele limesiivulla halutessasi ja nauti. Taustaraidaksi sopii vaikkapa Son.

Me kokeilimme siis Nokiaa pidentäjänä. 
Lyhyesti: sokerisiirappia tarvitaan tavallista enemmän ja limemehun voi puolittaa, koska olut on limua kuivempaa ja lime korostaa oluen valmiiksi matalaa ph:ta ja tavallaan katkeroja ei halutulla tavalla, vähän kuin Farmhouse IPA:t. 
Se mikä Nokian uutuudessa oikeasti tökkii, on se, ettei siinä ole sitä mahtavaa inkivääristä poltetta yhtään. Silti kokeiluna hauska, jonka tulen taatusti uusimaan kesän mittaan sopivassa mielentilassa.
Maistelusessio vielä alla näin niinku lyhyesti:





Oluelle sellaisenaan:

Kuinka valmistaa täydellinen Sour?

Koska Sourit ovat in, pop ja hip haluaa ylläpitokin kantaa kortensa kekoon tässäkin asiassa.
Suoritimme tutkivaa journalismia ja eläinkokeita etsiessämme täydellisen Sour:n kaavaa.
Alkuun voin todeta, etten omakohtaisesti näistä pahemmin välitä. Tyylin ollessa kovin itseään toistava ja yksipuolinen. Pidän kyllä kirpeästä mausta paljon, mutta jotenkin nämä jäävät usein muiden jalkoihin. Silti halusin koittaa siipiäni ja astua pois mukavuusalueeltani. Koitin löytää täydellisen reseptin ja uskon päätyneeni lopulta oikeaan suuntaan lähempää, kuin arvaattekaan.
Aihepiirin entusiastit voivat klikata itsensä vaikkapa tänne.
Joten hyvät naiset ja herrat.. Kuinka valmistetaan täydellinen Sour:

Juomista ruuassa - Mojito-Juustokakku

Terve. Tänään käsitellään muita juomia ja leivonnaisia, joten jos tulit tänne oluen takia voit poistua.
Olet vielä siinä? Upeaa. Maailmassa on paljon hienoja drinkkejä, mutta oma suosikkini taitaa olla mojito. Se on rakkaus, se on perinne. Se ei välttämättä ole kaunein, ei huikeimman makuinen, mutta jotenkin niiiin kesäinen klassikko. Teen välillä mojitoa kannullisen ja hyppään riippumattooni lukemaan ja polttelemaan vesipiippua. Siinä on aikalailla minun onnellisin nautintoni kesäisin.
Viime viikonloppuna juhlittiin. Pidin tyttöystäväni kera yhteiset syntymäpäivät, kun ne nyt sattuvat olemaan vierekkäisinä päivinä (kätsyä..). Tällöin tuli puhe kakusta.
En ole suuri täytekakkujen ystävä näiden ollessa liian makeita kermavaahtoinen, hilloineen ja usein kakkupohjakaan ei ole mielestäni onnistunut ollen liian kostea, tai kuiva kuin Kuolemanlaakso kesällä.
 Ajattelin aluksi portteri-suklaakakkuani. Sitten aloin miettimään jotakin keväisempää ja mieleen nousi lime, juustokakussa. Lime on kenties suosikkihedelmäni sen mielettömän aromikkuuden ja sitruksisen raikkaan happamuuden kera. Juustokakuista pidän myös, sellaisista hyydytetyistä tietenkin. Seuraavaksi pamahti mieleen, että "Mullahan on minttua kasvamassa". Siitä se ajatus sitten lähti ja hemmetti.. Luulin ettei kukaan muu ollut yhdistänyt näitä elementtejä, mutta reseptejä Mojito-juustokakusta olikin paljon.
Selasin siis näitä tovin ja poimin useasta mieleiseni yhdistelmän ja tuunasin ajatusta paukkusokerilla, koska pitäähän kupliva soodakin saada mukaan. Ja tiiätteks.. Tää oli hemmettin hyvää ja paukkusokeri juuri lapsellisella tasolla niin hauskaa, että nauroin hetken vedet silmissä.

Raaka-aineet:

250g Minttu-Dominokeksejä
50g Voita
5kpl Limeä
400g Tuorejuustoa, maustamatonta
200g Lime-rahkaa
4dl Kuohukermaa
Ruukku minttua, mieluummin ns. vahvaa sellaista
2dl Ruokosokeria
8rkl rommia
9 liivatelehteä
3rkl tomusokeria
2/3dl vettä
1 pussi paukkusokeria

Tehtiin tämä n. 26cm irtopohjavuokaan. Aikaa: 30min+yön yli jääkaapissa+10min+n.3h hyytymistä.

Vaiheet:

1. Sulata voi ja murskaa dominokeksit tehosekoittimessa (tai laita pussiin ja murskaa vaikka kaulimella). Sekoita voi keksimurskaan ja levitä syntynyt tahna leivinpaperilla vuoratulle irtopohjavuoalle.

2. Raasta 4 Limestä kuori ja purista mehutkin näistä talteen.

3. Nypi ruukullisesta minttua lehdet, mutta jätä muutama oksa lehtineen seuraavalle päivälle talteen.

4. Sekoita tuorejuusto, rahka ja puolet ruokosokerista keskenään (mielellään huonelämpöisenä).

5. Laita mintunlehdet tehosekoittimeen yhdessä raastetun limetin kuoren ja loppujen ruokosokerien kera. Surauta tasaiseksi massaksi ja yhdistä rahka-tuorejuusto-sokeriseokseen ja surauta tämäkin tasaiseksi.

6. Vatkaa kuohukerma kovaksi vaahdoksi ja nostele edellä valmistettuun seokseen. Laita samalla 7 liivatelehteä kylmään veteen ainakin 5min ajaksi likoamaan.

7. Kiehauta aiemmin puristamasi limemehu ja 4rkl rommia kattilassa. Lisää lionneet ja kuivaksi puristetut liivatelehdet kiehuvaan nesteeseen ja sekoita vaikkapa vispilällä koko ajan, jotta liivate varmasti sulaa.

8. Anna rommi/lime/liivateliemen jäähtyä hetken (ei kuitenkaan huonelämpöiseksi asti)

9. Kaada edellinen liemi nostelemaasi ja sekoittamaasi kerma/tuorejuusto/rahka, yms seokseen nauhana koko ajan ja läpikotoisesti sekoittaen.

10. Nostele valmistamasi "taikina" irtopohjavuokaan dominokeksitahnan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Mitä tasaisemman laen saat, sen parempi.

11. Vuoraa foliolla/kelmulla ja nosta jääkaappiin yöksi.

Seuraavana päivänä:

12.  Raasta 1 limestä kuoret ja purista siitä mehut talteen. Laita samalla 2kpl liivatelehtiä kylmään veteen likoamaan.

13. Nypi lopuista oksista n kymmenkunta lehteä ja silppua ne pieneksi. Jos lehtiä jäi vielä yli voit käyttää niitä koristeluun.

14. Laita 4rkl rommia, 2/3dl vettä, syntynyt limen mehu kattilaan ja kiehauta seos. Lisää: tomusokeri (3rkl), limen kuoriraaste ja silppuamasi minttu nesteeseen. Sekoita ja lisää liivatelehdet, kuten edellisenäkin päivänä kuivaksi puristettuina ja sekoittaen huolellisesti. Anna seoksen jäähtyä hetken ja kaada seos kakun päälle varovasti tasaiseksi kerrokseksi.

15. Nosta kakku takaisin jääkaappiin. Folion/kelmun alla tietenkin.

16. Anna jäähtyä n. 3h, tai kunnes lisäämäsi kerros on hyytynyt. Koristele vaihtoehtoisesti vaikkapa mintunlehdillä, limelohkoilla, tms.

17. Tarjoillessa ohjeista ihmisiä kaatamaan vähän paukkusokeria kakun päälle. Hymyile ja nauti.


Voidaan tarjoilla vaikkapa Mojiton, tai hyvän sitruksisen sour alen kaverina. Kakku itsessään ei ole kovin makea, vaan raikasta minttua ja limettisyyttä. Kenties rommi tässä vähän kärsii, mutta sillä voi jokainen kostuttaa kastikkeena omaa palastaan näin halutessaan.

Jaaa sitten sen Mojiton ohje:

Näitä olen nähnyt useita, mutta itse teen useimmiten näin (myös ravistettu versio samasta toimii yllättävän hyvin):

1. Nypi 10-15 isohkoa mintun lehteä ja kaada nämä korkeaan lasiin (Collins, High Ball, tms korkea juomalasi paksuhkolla pohjalla).
2. Lisää 2tl ruokosokeria ja 2cl limemehua lehtien päälle.
3. Ota muddler, tai veistele sellainen puusta. Hätätilassa vaikkapa perunanuijan "väärä pää" (se kapea), tms lasiin mahtuva tylppäpäinen esine käy jotenkuten.
4. Murskaa, ts. hiero lehtiä, sokeria ja limeä keskenään. Ei silpuksi, vaan keveästi. Voit viimeistellä tarvittaessa lusikalla, tai sekoitustikulla sokerin liukenemisen nesteeseen.
5. Lisää ainakin 4cl, mutta kotona 6cl Havanna Clubin 3yo-rommia. Muussa tapauksessa 50/50 vaaleaa ja tummaa rommia.
6. Lisää lasiin reilusti jäitä ja pidennä n. desillä soodaa, tai mautonta kivennäisvettä, tms. Hätätilassa Sprite, tai vaikka sitruksinen kivennäisvesikin käy, mutta profiili on sitruksisempi siten.
7. Sekoita tikulla, tai pitkällä lusikalla.
8. Maista, fiksaa seuraavaan lasiin tasapainoa makusi mukaan.
9. Koristele pillillä, mintun oksalla ja limesiivulla (halutessasi).
10. Nauti kesäillassa kaverien kesken, tai yksin riippumatossa ilman kiirettä ja kelloa.