Kolajuomat sokkotestissä

 

Viime keväänä kinastelimme taas samasta aihepiiristä: Kumpi on parempaa Pepsi vai Pepsi Max? Etenkin raskauden myötä vaimoni siirtyessä kofeiinittomaan saunalimuun syntyi ajatus testata pienellä seurueella sokkona marketin kolajuomat, tai ”kasvisuutejuomat”, koska tietysti se Dr. Pepper rakkaani oli tähän saatava.

Järjestelyistä: Kiersimme kaksi ruokakauppaa, joista ostimme tuotteet. Rajasimme pois kaikki perustuotteesta selvästi twistatut tuotteet, kuten Pepsi Max Limen, tai Coca Cola Vanillan. Nämä eivät kuulu testiin. Lisäksi tiedostamme Lidlin Freewayn jäävän jälleen ulos, kuten pari muutakin koska johonkin se raja piti vetää myös hinnan osalta.

 Halusimme myös ottaa mukaan niin sokerittomat, kuin sokerillisetkin kolat ja katsoa näiden järjestystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusimme myös selvittää onko perus kokis parasta? Poikkeaako kofeiiniton pepsukka perus maxista ja mikä olisikaan kolajuomista paras?

Sokkotestiin päätyivät lopulta seuraavat juomat, jotka nauttivat jääkaappilämmöstä vuorokauden ennen testiä. Osallistujista kaksi tiesi juomat, mutta järjestystä ei kukaan. Se oli sattumanvarainen.

Coca Cola

Coca Cola Zero

Pepsi

Pepsi Max

Pepsi Max Caffeine free

Rainbow Cola

Dr. Pepper

Club Mate Cola

Rio Cola

K-Menu Cola

Jarritos Mexican Cola

Aloitetaan näytteestä 1 ja sen kommenteista:

• Purkkaa, esanssinen kolaremmi suuss. Jännää Hedelmäisyyttä, mausteita? Kanelia? Tykkään.

• Ei Pelkkää kolaa.

• Taviksesta poikkeava maku, joku halppis?

• Purkkamainen, sellainen kolapurkka.

• Ei makua, halpa maku, esanssinen.

Keskiarvopisteet: 7

Näyte 2.

• Makea taviskola. Vähän vetinen sellainen.

• Onko jo Pepsiä?

• Makeaa siirappia. Ihan jees.

• Hyvä tuoksu, maku on liian makea.

• Hyvää perustekemistä, makea.

Keskiarvopisteet: 6,5

Näyte 3.

• Nyt on tiukka kaneli,joku halppis?

• Flätti maku, ei liian makea kuitenkaan.

• Onko tässä kirsikkaa?

• Tuoksuu purkalta. Ei peruskolaa, hyvää.

• Oikeastaan oikein maistuva, jännä.

Keskiarvopisteet: 8

Näyte 4.

• Hapokas, mutta mauton

• Kollee, pakko olla.

• Keveä sitrus seassa, tosi raikas.

• Taviskola, ei liian makeaa.

• Maistuu, pakko olla kokista.

Keskiarvopisteet: 7,5

Näyte 5.

• Ei makua, helppoa juomista.

• Käppää, nyt on käppää.

• Mauton, hajuton muka kola

• Ehkä mauttomin so far. Vetinen.

• Ei kolise kola yhtään.

Keskiarvopisteet: 4,5

 

 

Näyte 6.

• Kaneli tulee taas ja kovaa. En tykkää yhtään

• Maistuu hajusteelta.

• Mieto ja mausteinen tuoksu. Ei hyvää, ei jatkoon.

• Melko vetinen, muskottia.

• Melko jäätävää juotavaa. Outo.

Keskiarvopisteet: 3,5

Näyte 7.

• Haisee rommikolalta?

• Mausteinen, tosi mausteinen. Jännän äärellä.

• Rommia? Kuka laittoi? Sitrust? Teetä?

• Jääteetä, tai oikeestaan mustaa grandia

• Raikas ja outo tämäkin.

Keskiarvopisteet: 3,5

Näyte 8.

• Kirsikkaa!

• Voimakkain tuoksu tähän mennessä.

• Dr Pepper in da house

• Mausteinen ja kirsikkainen, epäkola.

• Happamahkon makea, kirsikankiveä ja mausteita.

Keskiarvopisteet: 4,5

Näyte 9.

• Taviskokista vaihteeksi. Vähän vetinen, selkeä.

• Kolaa. Raikas sitrus. Onko Zero?

• ”Aito” maku.

• Hyvää.

Keskiarvopisteet: 8

Näyte 10.

• Aito, makea peruskokis.

• Hyvin, hyvin makea. Pepsiä?

• Pakko olla pepsua, kolapähkinää.

• Ok, peruskola.

• Dokattava.

Keskiarvopisteet: 7,5

Näyte 11.

• Kollee, kaikki kohallaan. Arvaus nro 2000. Ei mitään hajua.

• Makea, jokin sivumaku häiritsee.

• Halppiskolaa

• Ihorasvan makua.

• Ei lähde, ei maistu.

            Keskiarvopisteet: 5,5 

 

 

Tulokset:

Oikean rivin paljastaminen olikin sitten sokki monille. Tuotteet juontijärjestyksessä olivat:

1. Rio Cola

2. Pepsi Max

3. Jarritos Mexican Cola

4. Pepsi

5. K-Menu Cola

6. Coca Cola Zero

7. Club Mate Cola

8. Dr. Pepper

9. Rainbow Cola

10. Pepsi Max Caffeine Free

11. Coca Cola

Sijoitukset järjestyksessä siis:

1. Jarritos Mexican Cola ja Rainbow Cola: 8

2. Pepsi ja Pepsi Max Caffeine Free: 7,5

3. Rio Cola:7

4. Pepsi Max: 6,5

5. Coca Cola: 5,5

6. Dr. Pepper ja K-Menu Cola: 4,5

7. Club Mate cola ja Coca Cola Zero: 3,5

Onnea alkuun Laitilaan sijoista 1 ja 3. Tämä testi vähintäänkin osoitti, ettei meillä ainakaan ole asiaa  Coca Colan pääkonttorille. Itse luulin kivenkovasti Rainbow:n olevan the "real thing" ja maistoin tulosten tultua molempia vierekkäin. Sillä hetkellä tajusin virheeni. Tajusin myös että oikeasti Rainbow on vähän parempaa. Yksimielisiä kaikki olivat siitä miten huono uusittu Coca Cola Zero on, sekä puolisoni joutui kitkerästi myöntämään arvottaneensa tavis Pepsin Maxia paremmaksi.

Skaban mustan hevosen, eli Dr. Pepperin tunnistivat monet ja totuttuun tapaansa hän jakoi mielipiteitä Aurajuustomaisen voimakkaasti. Lähes samoin kävi Club Mate Colalle, josta itse pidin, koska pidän Mate:sta jollain kierolla tasolla paljonkin. Jarritos oli tasainen pisteitä keräävä, jonka hieman muttei liikaa tavallisuudesta poikkeava (edukseen) oleva maku kirvoitti paljon posia. Rio Cola pärjäsi melkein omien pisteideni valossa. Tunnistin tämän purkkaisuudestaan ja tämä on ehkä se oma suosikkini kolajuomista. K-Menu ei maistunut, harmi ettei Pirkkaa ollut pienemmissä astioissa, sillä jätimme suuret pullot välistä. Huomattavaa on jälleen loppua kohden tapahtuva vääjäämätön kisaväsymys, sekä tiettyjen limujen keskinäinen nautintajärjestys. Pärjäsikö Reiska vain koska Dr. Pepper ja Club Mate sattuivat sitä ennen? Hyväksymme kuitenkin tuloksen mukisematta ja juomme jatkossa vain tuota Pepsiä ja Laitilaa.
 

Eli ytimekkäästi.. Pepsi vei, mutta rouva ei ole vieläkään siirtynyt Maxista perus Pepsiin. Fiilis, uskollisuus, tavat, brändit ja muut istuvat tiukassa. Voi kokista.

 

 

Kas missäs se minun Pepsukan sponssisalkku olikaan?

Ja sanokaa joku nyt tolle Ramille ettei työnnä niitä tonnin seteleitä enää sinne pyykkiin menevien housujen taskuun?

Sitruunalimut sokkotestissä

 

Mikä sitruslimu on parasta?

San Pellegrino Limonata.

No niin nyt kun totuus on saatu alta pois voidaan puhua tästä testistä, johon edellä mainittu Limonata ei osallistu, koska se on lähempänä mehua ja toisaalta taas se pyyhkisi muilla pöytää aivan liian selvästi. Se kuitenkin on ykkönen. Tässä testissä selvitetään alemman portaan paremmuusjärjestys, tai siis sijat kakkosesta eteenpäin.

Oletan perinteisen itkun alkavan aina kun luettelen tuotteita, mutta asioin tasan yhdessä kaupassa (joka ei ollut vieläkään lidl, vaan kylän paras CM) ja kaikki yli 0,5l annoskoossa tulevat saivat automaattisen hylsyn.

Siispä ottelijat ovat:

Sprite

7 Up Free

Nokian Cloudy Lemon

Laitilan Limonata

Laitilan Sitruunasooda

Olvi Lemon

Olvi Brewed Lime

Fanta Lemon

 

Testi suoritettiin siis puoliksi sokkona, eli tuotteet tiedettiin, muttei järjestystä. Tuotteet olivat kaadetaessa saman lämpöisiä ja kupit samanlaisia.

Aloitetaan. Referoin lyhyesti ylöskirjoitettuja kommentteja per tuote ja katsomme lopuksi lopullisen järjestyksen tuotteille ja paljastamme tuotteet.

Näyte 1.

Hyvä alku. Sitruunaöljykynttilä. Kirpsakkaa. Raikas, sokeria, vähän hapan. Sitrus maistuu selkeästi. Hyvä alku helkkari.

Näyte 2.

Tuoksuu kyllä niin geneeriselle sitruslimulle. Jäät uupuu, mäkkäri kamaa muuten. Törkeän makea, siirappia. Näennäis sitruunaa. Ihan perus sitruunalimu.

Näyte 3.

Vähän lääkemäisempi? Ei niin makea kuin edellinen, raikkaampi. Vichymäinen, hyvin mieto ja neutraali.

Näyte 4.

Voimakas tuoksu. Sitruunankuorta. Raikas ja makea. Hyvää. Laiha maku, poreilee kivasti.Ei super kirpeä tämäkään.

Näyte 5.

Geneerinen sitruunalimu part 2. Pieni happamuus perässä, iha jees. Enemmän tuoksua ja makua. On hyvää. Selkeä.

Näyte 6.

Poretabletti. Avaruusjuomaa. Limettiä? Outo homeinen maku, ei selkeää sitruksisuutta. Makeahko ja raikas.

Näyte 7.

Nyt on mieto tuoksu. Helkkari miten samanlaisia ja pieniä nää erot on. Muovia, aika perus. Mikään ei oikein tule esiin, muttei töki. Juotavuus kohallaan.

Näyte 8.

Pullataikinaa? WTF? Maistuu pullalta, kardemummaa. Häh? Sitrusta näennäisesti, huonoa kiljua. Maistuu teinivuosilta ilman viinaa. Kind of kirpeä, mutta ei, ei pysty juomaan edes tätä vähää.

Top listaus kaikkien osallistujien listaukset yhdistettynä:

1. Näyte 1.

2. Näyte 4.

3. Näyte 5.

4. Näyte 3&7 (tasan)

5. Näyte 6.

6. Näyte 2.

7. Näyte 8.

----------------------------------------------------------------

Oikea rivi on:

Näyte 1: Nokian Cloudy lemon

Näyte 2: 7up Free

Näyte 3: Laitilan sitruunasooda

Näyte 4: Fanta Lemon

Näyte 5: Sprite

Näyte 6: Laitilan Limone

Näyte 7: Olvi Lemon

Näyte 8: Olvi Brewed Lime

Kärkeen onnittelut Nokialle voitosta, tai kakkossijasta San Pellegrinon perästä.

 Nokian rankkasi jokainen ykköseksi, kuin myös toiseksi tulleen Fantan Lemon sai jokaiselta sijan kaksi. Olvin Brewed Limen arvasi jokainen, se oli myös selkeästi heikoin tuote jonka kiljumainen viinihiivainen olemus herätti kysymyksen, että ”Miksi ihmeessä tällaista haluaisi kukaan juoda?”. Spriten sijoitus oli suurin yllätys, se maistui kaikista erinomaiselta. Vastaavasti kilpailijan 7UP Free:n sijoitus olisi (ehkä?) voinut olla parempi perusversiolla jos sitä olisi ollut ja saisi jostain, sillä keinotekoinen makeus oli kaikille selvästi liikaa. Laitilan puolelta Limone jakoi porukan kahtia, itse rakastan sitä, tunnistin sen ja annoin pisteet sen mukaan, mutta muille se ei uponnut yhtään. Sitruunasooda ei päässyt kerääämään nostalgiahenkisiä pisteitä (Aurinko sittis in memories) ja Olvin Lemon todettiin vain pliisuksi.

Testi oli todella kiintoisa ja päätimme seuraavaksi testata kolajuomat samankaltaisilla parametreillä. Nyanssierot olivat selviä ja usein kuultu kysymys olikin: Mitä näissä pitäisi preferoida? Tämä jäi jokaisen päätettäväksi, joten odotin suurempaa hajontaa kärkisijoissa, mutta yksimielisyys oli harvinaista. Sanottakoon loppuun, että seuraavana yönä olisi voinut kuvitella olevansa raskaana kaikkien vessaan heräämisten myötä. Ns. nesteytys oli kunnossa.

Pikafiilistelyissä:Keisari IPA, Atlanta Pils ja Erikois Vehnä

Nokialta tihkuu uutuuksia tosiaan melko harvoin ja tämän kauden uutuuksista tuore Pils osoittautui varsin rapsakaksi janojuomaksi moneen käyttöön. Keisari tuoteperhe laajeni kuitenkin vielä IPA:lla.
Tähän pitäisi varmaan lisätä 66-referenssi, mutta mennään mieluummin asiaan.
Hörppäsin tämän kuvan Gumbon seuralaisena. Itse suorastaan rakastan näitä Louisianan herkkuja. Tiedättehän sitä ihanaa mausteisuuden ja umamin ja raikkauden tykitystä. Soul food = comfort food.
Nokia ei rehellisesti hurmannut tällä kertaa.
Olut on lasissa toki oikein kaunis, mutta tuoksun iskiessä sekaan lisää vihannesta kääntyi peukalo varovasti alaspäin. Maussa on muuten oikein hyviäkin elementtejä. Sitrusta, keksiä ja sopiva katkeron tasapaino, mutta se sama purkkivihannes ja perunan keittoliemi on eksynyt sinnekin. Harmi, koska pidän Nokiasta ja erityisesti sen hinnoittelusta. Onneksi panimolla on kuitenkin paljon hyviä tuotteita ja tuore Pils pelastaa paljon. Silti vanhoilla meriiteillä ratsastaminen tämän päivän tiukasti maailman tuulia nuuhkivassa "skenessä" voi olla riski. Toisaalta taas panimon perustekeminen on kuosissa ja kokonsa puolesta sillä ei ole hätää.

Laitila puolestaan on hypännyt oudosti tuttujen Kukko ja Kievari-sarjojen ulkopuolelle tällä Atlanta Pilsillä. Luonnollisesti se houkutteli kokeilemaan seuraavana päivänä saman evään kera.
Toki sana "pils" on tällaisessa jenkkihumala namedroppailussa jo hieman tuulesta temmattu, mutta sana on vapaa.
Ulkoiseseti perhanan nätti tämäkin. Tuoksu iskee jo aivan toisella tavalla Nokiaan verrattuna. Osat ovat kääntyneet "isojen pienien" maailmassa siten, että Laitilan vanha vihanneksisuus on näemmä luovutettu Nokialle. Puhdasta jenkkihumalan tykitystä. Sielä ne sitrushedelmät ja greipin mokomat uivat rintauintia toistensa kanssa kilpaa nieluuni. Raikas, rapea, katkerahko. Todella hyvää tekemistä.

Pataleivän kera teki mieli ratsastaa hieman Tuopillisen vesille voikkari ja kalja teemalla.
Hartwall, jonka kauden uutuudet ovat olleet mieluisan lukuisat, joskin pitkälti tutut ja turvalliset laittaa nyt jotain aivan muuta. Herraisä. Tämähän on oikea weisse, eikä mitään 1836 White Lager toisintoa. Suodattamaton. Siis kelatkaa, Hartsulta suodattamaton weisse, oikea hefeweizen.
Tuoksu on todella lupaava. Hyvät hennot banaaniset kypsät hedelmät, vieno neilikkaisuus ja pullataikinamaisuus purkalla. Todella pehmeää ja tasapainoista tavaraa. Voisin miltei kokeilla tulitikkuleikkejä ja todeta tässä olevan paras kotimainen markettivehnis ja kenties Hartwallin parhain olut vuosikausiin?

Perjantaipullo - Laitilan Kukko Schwarz

Perjantaipullona (okei tölkkinä tänään) Laitilan Kukko Schwarz.

Miksi? Kostean ja harmaan päivän päätteksi teki mieli jotakin vähän paahteisempaa, mutta sopivasti kesäistä.

Olosuhteet tämän takana?12h päivä koomaamista takana. Fillarilenkin ja suihkun päälle maistuu.

Taustaraita? Oma kesälista Spotifysta. Oluen aikana kuunnellut kappaleet: Leevi & Leevings - Kyykyssä, Erasure – Always, Muse – Supermassive Blackhole, Juice Leskinen – Viidestoista Yö, Laura Voutilainen – Kerran, Pet Shop Boys – Go West, Against Me – Stop!, Kuha – Opi tuntemaan sienet, Manowar – Hymn of the Immortal Warrior, Pelle Miljoona – Mitä tänään koulussa opit, Kerkko Koskinen Kollektiivi - De Ja Vu, Dead Kennedys - Holiday In Cambodia.

Schwarzbier on kieltämättä sellainen oluttyyli, jota on mukava juoda ja unohtaa. Tarpeeksi makua piestäkseen tavanomaiset tummat lagerit, Tmavyt ja Dunkelit. Tarpeeksi iisiä, ettei tarvitse miettiä suuria nyansseja.

Sellainen, joka pamauttaa mielen niin usein suoraan Baijeriin ja lukuisiin reissuihin. Niihin lukuisiin hetkiin, kun on tehnyt mieli matkakaljaa, junabisseä, kolpakollista oluthallissa, tai terassilla.
Kotimaisia viritelmiä näkee aina toisinaan. Kaikissa tuntuu olevan sama vika. Liian vetistä ja liian vähän limppuisen-paahteista maltaisuutta.
Kukkoa pyöritellessä mietin mielessäni: Onko tämä sama olut, kuin taannoinen Kievari Schwarz? Ja sitä onko Laitila kaikessa hiljaisuudessa kuopannut Kievari-sarjan kokonaan? Mene ja tiedä, mutta saattaa mennä tikki sivuun:D

Kukko Schwarz mukissa siis. Ulkoisesti oikein kauniin punaruskeaa olutta reilulla vaahdolla, joka kestää yllättävän pitkään.

Olut itsessään tarjoilee keksisen leipäistä maltaisuutta keveän paahteisuuden kera. Talon ominaismaku käväisee taustailemassa ja poistuu kurkkiakseen välillä uudestaan. Onneksi näin.
En tiedä onko Laitila oikeasti petrannut, vai kuvittelenko. Nimittäin muistelin, ettei panimon Hellesissäkään ollut tuttua ja pelättyä ”house flavoria”. Luulen, että täytyy ostaa vaikkapa Kukko Pilssiä referenssiksi?
Loppua kohden Kukosta irtoaa hentoa yrttisyyttä ja vähän makeuttakin. Keveähköä juotavaa kuitenkin.

Tyylissähän ei juuri maitokaupassa kilpailua ole, joten siinä mielessä saatan ostaa toistekin. Tyylissään olut ei häikäise mitenkään edes kotimaan kokonaistasolla, mutta sellaista käyttöolut kamaa selkeästi löytyy. Ja onhan tää mukava nähdä näitä klassisia tyylejä kaikkien keskitason ”IPA” purkkien ja pullojen keskellä toki.