Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Pohdinnoissa: Pienpanimoiden ulosmyyntikielto

Arvon kansalaiset, oletteko koskaan ajatelleet seuraavaa:
- Maatiloilla valmistettua tilaviiniä saa myydä tilalta ulos
- Samoilla tiloilla valmistettua likööriä saa myös myydä ulos
- Edelleen samoin kriteerein sahtia saa myydä ulos.

Se mikä tästä asiasta tekee vähintäänkin hassun, kummallisen ja epätasapuolisen on se, ettei mietoa olutta (jota sahtikin periaatteessa on) saa myydä ulos.
Oluthan on periaatteessa ollut jo kieltolain päivistä asti se kaikkein demonisoiduin alkoholijuoma, barbaarien pääkalloista nauttima neste joka päihdyttää pahemmin kuin vahvat viinat. Milloin se on villinnyt nuorison ja naiset, milloin pitänyt ostaa ruokaa pullollista varten. Lähihistorian perusteella ei sinänsä ole ihme, että olut on kokonaan unohdettu ulosmyyntioikeuksien kohdalla.
Sahtikin on olutta, miksi olut on pannassa?
Kuitenkin sahtia saa myydä, vahvoista likööreistä puhumattakaan.
Sahti kuitenkin kuuluu saman sukupuun alle kuin muutkin "mallasjuomat".













Lainsäätäjän taka-ajatuksena on kaiketi ollut maatalouden elvyttäminen ja oman tilan raaka-aineiden käyttäminen, onhan?
Muun oluen kohdallahan tämä periaatteessa tarkoittaisi, että vilja olisi omalta pellolta, samoin humala.
Humalan kohdalla ongelmaksi muodostuu lähinnä se, ettei suomessa kasvateta enään humalaa siinä mittakaavassa, että sitä riittäisi pienteollisuus tasollakaan. Muinoin tämäkin oli toisin.

Koska alkoholipoliitikka tässä maassa perustuu jokaisen perskohtaisiin mielikuviin ja mörköihin haluaisin hieman avata peliä. Oikeastaan pelihän on avattu jo viinin, sahdin ja liköörien kohdalla.
Esitän seuraavan ajatuksen, jolla en näe olevan juurikaan huonoja puolia, pelkästään positiivisia ja ennen muuta oikeudenmukaisia:
Ehdotan, että kotimaiset pienpanimot saisivat myydä tuotteitaan panimoltaan ulos ilman ravintolamyynnin välikäsiä, tai Alkoa joka on juuttunut omaan merkilliseen byrokratiaansa.
Ehdotan myöskin, että ulosmyynnissä ei ole teennäistä 4,7% rajaa, joka sulkee suurimman osan oluttyyleistä keinotekoisesti taakseen. Lisäksi katsoisin, että raaka-aineiden kohdalla voisi joustaa humalan kohdalla, suurin osa panimoista käyttää kuitenkin kotimaisia maltaita.
No mitä etuja tällä olisi?
Positive effects ahead
1. Tasapuolisuus, jos viiniä ja vahvaa likööriä saa myydä ulos, on oluellekin annettava sijansa miedompana tuotteena (kaikenlisäksi sahti on jo "vapautettu").
2. Tuetaan ja helpotetaan kotimaista pienyrittäjyyttä mahdottoman tehtävän äärellä. Nykylailla ilman ravintolamyyntiä on tavaran myyntiin saaminen henkipuolen hommia.
3. Luodaan mahdollisesti uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä; etenkin näin lähiruoka buumin ja luomutuotteiden arvostuksen aikoina.
4. Eteneminen askel kerrallaan kohti muuta eurooppaa niin alkoholilain, kuin juomatapojenkin puitteissa.
5. Valtiolle lisää tuloja: Toden. myynti kasvaisi, jolloin verojen avulla valtio saisi kipeästi tarvitsemaansa rahaa.

Seuraavaksi odotan saavani vastapuolen argumentin kasvavasta alkoholinkäytöstä ja sen tuomista ongelmista. No asiahan on yksinkertaisesti niin, että jos vahvat tilaviinit ja liköörit, eikä sahtikaan ole päässeet otsikoihin luokassa: "Alkoholismi kasvaa Elimäellä, Mustilan tilaviinit osasyynä", tai "Sahdin kulutus huipussaan, humalaiset täyttävät panimon nurkat".
Toisekseen nykyisellä verotuksella hinnat ovat jokatapauksessa sillä tasolla, ettei näillä juomilla yksinkertaisesti kannata "kännätä".
Ja juuri tästä syystä jättäisinkin suuret panimot nuolemaan näppejään. Suurpanimoiden pääasiassa tuottama halpa "kolmoskalja" ei yksinkertaisesti istu kuvioon, enkä näe että näillä kolmella suurella: Sinebrychoff, Hartwall ja Olvi olisi ongelmia tuotteidensa ulosmyynnissä muutenkaan.
Suurin osa ihmisistä ostaisi silti edelleen näiden kolmen mahtavan tuotteita hinnan ja saatavuuden perusteella, pienpanimoiden kohdalla kysymys olisi lähinnä tilanteen tasoittamisesta ja yksinkertaisesta mielikuvasta, joka pätee tilaviineihinkin: Kuinka mukavaa olisikaan viedä vaikkapa paikallista olutta, jota saa lähes pelkästään täältä tuliaisiksi kaukana asuville sukulaisille, tai tutuille. Miksei vaikka yrityslahjaksi? Tai kesällä vierailla matkanvarteen sattuvalla panimolla ja ostaa muutama pullo mukaan.

1 kommentti:

  1. Sama Google plussaan
    Asiaa kyllä.
    Olisiko ihanne siis se, että ne jotka viljelevät itse ohransa saisivat myyntioikeuden vai kaikki jotka käyttävät kotimaista viljaa? Tämä siksi, että taitavat nuo suuretkin käyttää paljon kotimaisia raaka-aineita. Tosin, jotenkin en usko, että vaikka kaikille panimoille sallittaisiin ulosmyyntioikeus, suurienkaan porteille kovin pitkä jono muodostuisi.
    Jotkut sanovat, että rajanveto voisi olla vaikeaa, vaikka mielestäni rajat on jo vedetty. Siis jos taas puhutaan siitä mikä on pienpanimo ja mikä ei. Edelleen siis jos halutaan sallia vain pienpanimoille myyntioikeudet.
    Olen kuullut myös kommentteja "päättäjien" kanssa keskustellesani siitä, että tilaviini yms jutut ovat pienimuotoisia harraste pohjalta toimivia maatilayrityksiä ja olutvalmistamot suuria tehtaita. Tässä ei tulla ajatelleeksi mielestäni, että usein pienpanimon laitteistot tuntuvat olevan pienempiä kuin joidenkin tilaviini ytittäjien...

    VastaaPoista