Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Kotiolutta testipenkissä: Reittausblogin apa & ipa

Tänään testipenkissä kaksi lahjapulloa kaukaa paikasta, jossa puhutaan lähes Suomeakin. Paikasta, joka tunnetaan rakkaista naapurisuhteista Poriin. Kaukaa Raumalta saapui kaksi Reittausblogin pulloa; Apa & Ipa. Varsin onnistuneita tuotteita kyllä:

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Korkin kääntöpuolella - Maitokauppavehnät sokkotestissä

Juovoiltiin toverini kesken sokkona neljä maitokauppavahvuista vehnäolutta: Nokian Keisari Elowehnä, Laitilan Kukko Vehnä, Kaiserdom Hefeweissbier ja Olvin Sandels Vehnä. Melko megalomaaninen testi pituuden puolesta ja akkukin otti ja loppui aivan lopussa, mutta ykkösellä dole-purkkiin. Seuraavalla kerralla on pakko ottaa testiin myös Saimaan luomuvehnä ja Alko vahvuisia mustia hevosia, kuten Ayinger ja Weihenstephan..

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Testissä kolme maitokaupan American Pale Alea

Testissä käväisi kevään kunniaksi neljä kotimaista maitokauppavahvuista American Pale Alea. Nokian Keisari 66, Mallaskosken Valioluokka Pale Ale, Laitilan Kievari Ameriikan Ale ja Prototyyppi jota kutsun vain nimellä " Tuotantoon päätyvä Mysteeripullo".


keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Pelkoa, Inhoa ja vuoropuhelua 1: Copenhagen Beer Celebration


CBC lähestyy. Se herättää mielessä kysymyksiä, sekä ajatuksia. Esiin nousee pelkoa, inhoa ja vuoropuhelua. Seuraava keskustelu festivaalista pitää kuinkin paikkansa.


A: Moro. Mistähän sais viimein täydellisen listan festarioluista, per sessio ja siihen RB:stä persentiilit ja painotetut keskiarvot?

T: lol
Hehän eivät sellaista luullakseni tarjoa tänäkään vuonna, ehkä joku geekki näkee vaivan ja räätälöi taas. Viime vuonnahan tällainen tyyppi kaivettiin jostakin Ölbutelien keskeltä askartelemaan.

A: Tätä mä vähän hain, eihän näitä osaa suomessakaan kukaan järkätä etukäteen. Nyt en tiedä mitä juon ja miten hyviä jää juomatta. End of all hope for mankind?

T: Entä, mitäs, jos vain juodaan? Ja aiemmin ovat perustelleet painetun listan huonoutta, peruutusten ja pilaantumisten ym. takia, jopa turhaksi. 

A: Mitähän muuten toteaisivat tiskillä, jos sanoisin olevani allerginen kaikille tynnyri- ja villihiivakypsytteille?
Ai sieltä saa kans pilalle mennyttäkin? No sehän ei venettä kaada. Laittaa eteen vain sanan "Sour" ja nörtit repii jo pelihousuja ja RB huutaa hoosiannaa hevosloimien ja maitohappobakteerien makujen voimin.

T: Kaivaisivat pöydän alta ylläripylläri pilsoluen sulle? Näitä siellä on ainakin aiemmin ollut yllinkyllin, siis ylläreitä ja listaamattomia juttuja.

A: Good, honest, simple, but still tasty as hell beer, that U could drink gallons.
Oli siel joku kehdannut listata kellerpilsin, hypin jo riemusta.

T: Jonkinlainen tapahtumahan tämä piti olla harvinaisimmille ja vaikeasti saataville oluille ja niiden maisteluun. Kaikille maistuva helppo olut olisi luultavasti joka paikassa ilman CBC:täkin...

A: Totta, täydellinen geekfestari kaikille niille epäkaupallisille sotkuille.

T: Kyllä!

A: Mua vaan pelottaa. Maistuuko yksikään IS tuon jälkeen millekkään, onko taivas enään sininen, vai onko sekin pilalla ilman brettahiivaista vivahdetta pilvien seassa?

T: Kyllä, lupaan. Alkukauhistuksen jälkeen, tapahtuma ja tarjonta alkaa nopeasti muistuttamaan ABC:n lounaspöytää, missä yrittää etsiä jotain makua Tabascosta ruokaan... ja sitten herää seuraavana viikkona kotoa tajutakseen, ettei se ollutkaan ihan normaalia.
Makutajuntahan siinä saattaa laajentua, toivottavasti ei nyt kuitenkaan aivan räjähdä. Luulen sinunkin nystyröiden olevan jo himpun verran kouliintuneet, eli uskoakseni nou hätä, kyllä Altkin toimii vielä juhannuksena viimeistään.
 
A: Tosin voiko tämä käydä käänteisesti. Eli kaikki IS:t maistuvat samalle, mutta vaikkapa lappari on aivan helvetin eksoottista?
 
T: Mutta yllä leijuu silti ihan saatanan hyvä tunnelma, hyvää ruokaa, kahvia, mahdollisuus käyskennellä poissa alueelta oluet mukana, niin en luule kaipaavani siihen lapparin tuomaa eksotiikka, etten luule meidän eksyneen liiiiian kauas...

T: Joo, ollaan kuitenkin Skandinaviassa vai pohjoismaissa?
Hygge saattaa olla tanskalaisten termi hyvälle fiilikselle, jota ne luontaisesti (?) yrittää hakea ja saada tilanteista. Kai ne aika lungeja ovat.

A: Eli mä voin mennä anniskelualueelta pois tuoppi kädessä, ilman että poke tarraa niskasta kiinni, ujuttaa pamppua hanurista sisään ja vittuilee vielä tanskaksi päälle.
Ja viedä vesipullon alueelle, ilman epäluuloa et kuskaan omat viinat festareille?

T: Siellä ei tainnut olla pokeja... hipstereitä pilvessä, olutlasit kädessä. Ajoivat jermujen virkaa. En ainakaan huomannut, eikä tarvetta tullut edes katseella sellaisia etsiä.

A: Mut toihan on ihan kauhea skenaario. Nyrkkitappeluita, järjestyshäiriötä, väkivaltaa, mellakkaa, kiekkovieraita ja anarkiaa.

T: Yhdestä asiasta ystävällisesti ilmoittivat: Älkää kaatako oluita niihin juomapulloihin ja yrittäkö viedä olutta sillä tavoin pois tahi myydä.

A: Ai tälleen niitä festareiden rääppiäisiä pidetään?

T: Kyllä. Eli alkoholin pois vieminen myyntitarkoituksessa, tuntui olevan pahin skenaario, ei niinkään oman viinan sisään tuominen, varsinkaan naamioituna vedeksi...

A: Kuulin myös huhua, että sisään jonottaessa sielä jo pussikaljotellaan ja vedetään pohjia etukäteen.

T: Näin jonkun jopa polttavan tupakkia jonottaessa...

A: Ei edes tupakointialueella?
Ja jälkeenpäin kaikki menevät sen yhden mustalaisen, vai panijan, baariin jatkoille?
Kartelli epäilythän tässä syntyy

T: Niin ja ne jatkot. Meillähän ne varmaan ovat hotellihuoneessa Lidl:n vesipullojen ja matkalta tapahtumasta hotellille ostettujen iltapalojen kanssa. Jos tunnemme itsemme liian voimakkaiksi, voimme pumpata viinaa ja mineraaliöljyä hauiksiin ja poiketa tietysti jossain, kunhan olemme klo 8 seuraavana aamuna taas valmiita aamupalalle ja uuteen nousuun. Lauantai-iltana voimme laittaa maksamme koville. Hotellimme nimittäin suosittelee ravintolaksi paikkaa, josta saa krokotiilia ja australialaisia snapseja.

A: Krokotiili on muuten yksi vaikeimmista lihoista kypsentää maukkaaksi, joten epäilykseni asialle

T: No ylipäätään. Suurta alkoholin väärinkäyttöä tulet huomaamaan ja järkyttyneenä sen myös kohtaamaan. Tulemme toivottavasti myös itse siihen syyllistymää
Arvaatko jo miten? 

A: Lentokentän taxfeestä halvin vodkapullo ja tivolin viereen kiskomaan samalla houkutellen paikallisia naisihmisiä säädyttömyyksiin?
 
T: Muiden tavoin lorauttelemme tuplatynnyrikypsytettyjä16% Stoutteja, hieman niitä maistettuamme, suoraan laskiämpäriin. Näin useat siellä meidän tavoin tulevat tekemään. Ei se, että pullollinen tuota taivaallista nektaria maksaisi 30 euroa tai jopa 120 euroa, vaan juuri siksi kaadamme juoman pois. Sunnuntaina voisi kyllä maistua tuo festarisaavisekoitus. Vai voisikohan senkin laittaa bretan kanssa vielä tynnyriin???

A: Mun mielestä ehdottomasti kannattaisi. Oikeastaan Soleratynnyri olis mun valinta.
Vois lisätä kerran vuodes joka festarin jämät ja pullottaa kerran vuodes myös osan. Tynnyreitä pidettäisiin Grönlannissa, sehän on osa Tanskaa edelleen. Voisi myydä nörteille törkyisen kalliiseen hintaan ja nauttia kirjaimellisesti jäätävävistä RB arvosteluista. Tavaraa saisi vain 4cl:n lasin kerran vuodessa "vihreältä saarelta" jääkimpaleina ja vain alasti jonottaessa tiettyyn kellon aikaan hyräillen oikean Inuitti iskelmän. Vaikkakin tapa kuulostaisi enempi sellaiselta, minkä vain Tulli voisi keksiä viinarallin hillitsemiseksi.

T: Suomessa juodaan tuopit aina tyhjiksi saatana!

A: Ja aivan varmasti juodaan tyhjäksi. Hitto, kuka nyt lasiin, tai lautaselle mitään jättää.
Ajattelet vaan sinäkin niitä Afrikan lapsia. 

............CBC is coming and all men must drink..........

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Olutarvioissa: Buxton Axe Edge


Oluen speksit:   
Mikä:  Buxton Axe Edge, IPA, Englanti
Mistä: "Ulkomailta"
Hinta: Ei muistikuvia
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 6,8%, katkerosta ja väristä ei arvoja 
Nippelitietoa: Humalina Amarillo, Chinook, Citra ja Nelson Sauvin. Axe Edge on nummi panimon kulmilla.



Viikonlopun alkuja. Kevät on saapunut myös kaakkoon ja tänä viikonloppuna vietetään Helsingissä perinteistä Helsinki Beer Festivalia. Itse en jaksanut lähteä festareille tälläkään kertaa, vaan jäin rentoutumaan kotiin. Ja mikäpä kotona ollessa, kun kaapit kirjaimellisesti notkuvat hyvää olutta. Oluthyllyni on nimittäin niin täynnä, että se on keskeltä taipunut alaspäin. Joten vaihtoehtoisia säilytystapoja pohtiessa on mukava korkata jotakin hyllyltä, edes kevennys mielessä.
 Derbyshiressä sijaitseva Buxton Brewery on kerännyt hiljakseen mainetta olutpiireissä ja sitä pidetäänkin yhtenä kiintoisimmista panimoista tuolla sumujen saarella. Panimon Axe Edge on minulle verraten uusi tuttavuus. Tyylinä mitä ilmeisimmin jenkkityylinen IPA varsin herkullisella humalakattauksella (kts. ylempää). Tämä olut on kerännyt RateBeerissä varsin hyviä arvioita, joten totta kai tällainen on testattava, kun eteen sattuu. Korkataan.

Lasiini kaatuu oranssinpunertavaa, vähäisesti sameaa olutta. Vaahto on varsin reipas ja kestävä, joten ulkonäön voidaan kokea olevan kunnossa.
 Tuoksussa erottuu selvästi varsin hedelmäisiä ja karamellisia sävyjä. Mehukasta makeutta, mäntyisyyttä, appelsiinia ja sitrusta. Melko maltainen yleisfiilis, sillä humala ei aivan hyppää silmille. Voi olla, että 3kk vanha pullo ei ole aivan parhaillaan aromien puolesta.
Maussa yhdistyy makea maltaisuus ja keveä karamellisuus pihkaiseen humalaan. Greippiä, sitrusta ja vähäisesti hedelmäisyyttä. Loppua kohden reilusti pihkainen, joskaan katkeruus ei ole aivan hyökkäävää. Se on lähempänä pitkäkestoista syyttäjän omaista katkeruutta, kuin äkkiä päälle käyvää ja kurkkua kuristavaa lappuliisaa ja portsaria. 
Suutuntuman puolella kuljetaan harmaalla alueella. Keskitäyteläisen ja kohtalaisen täyteläisen epäpyhällä sotatantereella ei voittajia valita tässä erässä, mutta jälkimaun katkeruus nostaa tämän jälkimmäiseen sarjaan. 
Buxtonilta on jokunen varsin mainio olut tullut nautittua ja kumottua. Tämä ei iskenyt Tysonin lailla (eikä purrut korvasta). Silti, uskon aivan tuoreena tämä toimivan paljon paremmin, mutta näillä mennään mitä on saatu.

Pisteet: Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 36/50p.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Oluttiivisteestä yritystä pystyyn

Aika lyödä kortteja pöytään. Päivän isoin pommi on edessänne.. Video kertokoon kaiken, mutta asiaa tulossa yrityskuviostani, eli kehittämästämme oluttiivisteen ensijulkistuksesta ja prototyypistä. Pahoittelen heikkoa kuvanlaatua, ilta solera paistaa ikävästi ikkunasta verhoista huolimatta.



Oluttiiviste on rekisteröity tuotemerkki ja prosessiin on olemassa patentti tänään 1.4 alkaen. Tiiviste säilyy pitkään, menee pieneen tilaan, eikä vaadi kylmäsäilytystä, ainoastaan kylmää, kirkasta ja kuratonta vettä. Kiinnostuneet sijoittajat voivat ottaa tänään yhteyttä.