Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


perjantai 19. tammikuuta 2018

Lähiöbaarikierros: Möysä

Let's go


Lahtikko Radio ja Tuopin Ääressä piipahtivat loppusyksyisessä Möysän yössä. Uusi lähiö, uusi kierros ja vanha Lahti edessään.
Miltä näytti uusi Tripla? Miten hyvältä Laphroaig kymppi maistuu Joutjärven rannalla? Oliko Bar Monaco nimensä veroinen? Hyppää mukaan kierrokselle tällä satukasetilla, siis kuunnelmana:










Hylättyjen ostarien valtakunta


Tripla ja iso Karjala






Kovaa puuta ja Pikku Hukka



Mestari ja Sulka

Monacossa ihan Lahtelaista

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Olutarvioissa: Sori Hardly Working Pils


Arki-iltapäivä ruokakaupassa voi olla melkoista tulikivenkatkuista farssia, vaan siihenkin auttaa, kun havaitsee olutnevadan hyllyssä uuden tuotteen. Lidlin hyllyyn oli ilmestynyt minulle vieras uutuus: Sorin Hardly Working Pils. Lienee pakko todeta, että jos etiketissä olisi lukenut "Apa", olisi tämä varmaan jäännyt odottamaan jotakin toista hetkeä, mutta helkkari.. Pils. Lempityylejäni, etenkin silloin kun ote on vähän klassista ronskimpi, mutta silti hämyllä tavalla tasapainoinen. Tällä kertaa ilmeisesti rapeat 50ebua ja seassa ainakin Simcoeta. Ei siis aivan perinteistä otetta, joten mielenkiinto herää vähintäänkin kuriositeetin vuoksi. Kuitenkin salaa toivoen tästä suhteesta jotakin pidempää ja kestävämpää.
Oikeasti olen viime aikoina silmäillyt kaihoisasti sitä hetkeä, kun Lidl saisi uuden lain mukaisesti Paul..Grafenwalderin Hefen oikeaan vahvuuteen tuttuun hintaan alle kakkosella. Toki voisin toivoa samaan hintaan jotakin oikeasti rapeaa Pilssiä ja etenkin Kelleriä, mutta taitavat olla haaveita vain. Edullisilla ja hyvillä kulutusoluilla on minun hyllyssäni useammin paikkoja, kuin vitosen ruokkakauppatuotteissa. No entäpä miltä Sori maistui?




Oranssihkon kullankeltainen olut hyvällä ja kestävällä vaahdolla.
Tuoksu irrottelee ruohois-sitruksia aromeita. Greipinkuorta, keveää hedelmäisyyttä ja keksiä.
Fiilis lipuu auttamatta kesään ja niin pitääkin. Ehtaa parveke/terassitavaraa ja se kyllä tuntuu tammikuussa hyvältä. Ei kikkoja, maltillinen tasapaino ja puhdas ensivaikutelma. Mainiota.
Maussa leivän kuorta ja keksiä. Hentoa makeutta, jota yrttis-pihkainen sitrus leikkaa hiuksenhienosti.
Simppeliä, raikasta ja rapsakkaa. Oiva tasapaino.
Suutuntumaltaan Hardly Working osuu keskitäyteläiseen maaliin varsin suuhun sopivasti.
Kokonaisuudessaan varsin mieluisa lisä Lidlin kapealle hyllylle. Tyylissään tämä uppoaa kivasti minun suuhuni ja tarjoaa sopivaa moniottelijaa moneen tarkoitukseen.

HLS: 5,5/10

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Olutarvioissa: Pinta Imperator Baltycki





Moro. Olen ollut enempi vähempi kipeänä kuluneen viikon, joten pahoittelen blogin hiljaisuutta. Tämä olisi voinut venyä vielä pidemmäksi, mutta onneksi selvisin toisesta murheenkryynistä ilman antibiootteja, jotka vain hidastavat harrastusta ja tuhoavat viimeiset kaksi hyödyllistä mikrobia suolistosta. Panisi miettimään, että onko probioottinen berliner weisse/gose oikeasti terveysjuomaa?

Päätin kuitenkin korkata pitkään kaapissa olleen Pintan Imperator Baltyckin.
Puola on olutmaana mielestäni jännittävä ja outo, mutta se lienee osa paikallista kulttuuria. Näin ainakin veikkailtiin ollessamme toimituksen kera Puolan kirjeenvaihtajan ja El Presidenten luona Katowicessä toissa suvena. (Matkailuihmisille muuten tiedoksi, että olut on Kato:ssa liki puolet halvempaa, mitä naapurikylä Krakovassa).
Pinta on kaiketi se tunnetuin panimo kotimaisissa kehissä ja sen versio Balttityylisestä Porterista on ainakin keikkunut RateBeerin listoilla varsin korkealla.
Numeroteknisesti Pinta on 9,1% olut, jonka katkero-, siis ebu, lukema keikkuu 91:ssä. Ostopaikkana ALko, jossa 0,33l pullolla hintaa huikeat 5,95€. Tavallaan voisi ajatella tämän olevan vielä ALkon mittapuulla ihan semi ok, mutta Puolassa tällä summalla poistaisi paikallisen Biedronkan, Netton, Aldin, tai muun Supermarketin viskihyllystä jo pullon, kaksi, tai puolet.
Mennäänpä silti asiaan:




Lähes musta. Kaunis, kestävä vaahto. 
Tuoksu yllättää. Odotin makeaa, mansikkaisuutta ja kevyttä mämmisen suklaista paahdetta, kuten näissä polski portereissa usein. Tämä iskeekin reippaasti mäntymetsää, pihkaa, greippiä  ja paahdetta päälle unohtaen tyystin koko tyylin ja kaiken muun yhdellä kertaa. Siperia fiilistä siis. 
Maussa hentoinen siirappinen makeus kohtaa jylhän muhkean yhdistelmän havuisuutta ja kahvista paahdetta. Lakua ja salmaria taustalla. Katkeruutta piisaa ja fiilis on enemmän mustan tupla-ipa:n suuntaan, kuin balttiportterin.
Pinta takoo kyllä huikean juotavan tuotteen tällä, vaikka täyteläisyys on  melko tapissa katkeroiden kera. 
Imperator Baltycki yllättää. Se ei ole mitenkään monipuolinen, tai vivahteiltaan herkänpuoleinen. Ei. Se on jyrä, joka lyö ja potkii jokaisella huikalla. Se onkin isolla lapiolla yksipuolisia jenkkisäväreitä tarjoileva tuote, jossa pienemmät nyanssit jäävät tyystin vasaran alle. Iso ja jylhä. Tylsä ja upea. Piiska ja kirves. Minä pidän sen röyhkeydestä, vaikkei se juuri tarjoilekaan niitä pieniä juttuja, jotka tekisivät tästä oluesta enempi tyylinsä mukaisen, vaikka raaka-aineissa komeileekin tuttu S. Pastorianus kanta: "W34/70". Hyvä olut, muttei erinomainen.


HLS: 6/10

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Korkinkääntöpuolella: Vuoden 2018 oikeat oluttrendit








Olen lukenut lukuisia artikkeleja siitä, mitkä ovat vuoden 2018 oluttrendejä ja olen hyvin vahvasti sillai eri mieltä kaikesta.
Yleisesti toistuneet asiat ovat olleet: ”Craftolut kuolee, se on nyt indie bisseä”, ”NEIPA, Sour, Craf..Indie Lager, Kikkailut ja Sessio-oluet”.

Tiedättekö yhtään mikä on vuoden 2018 megatrendi? Se on se sama, mikä on ollut megatrendi likipitäen viimeisen vuosisadan. Kyllä. Vaalea Lager.
Ja mitä tuohon Craft vs. Indie osioon tulee, niin se hämmentää. Siis siinä mielessä, että mikä ihmeen hinku meillä ihmisillä on lokeroida kaikkea? Mielellään pieniin laatikoihin. Korjaan.. Pieniin omiin laatikoihin, joita ei jaeta muille, ehkä pienelle piirille, jos sillekään.
Siis miksi panimoita pitää kategorioida: ”Iso, Iso, Iso, Liian iso, Crafti, Entinen Crafti nyt iso, Entinen crafti, nykyinen Indie”?
Eikö ole olemassa vain panimoita? Siis yrityksiä jotka tekevät tuotteita kuluttajille? Miksi niitä pitää jaotella? Kuka saa jaotella? Kuka jakaa toisille hihahuiveja ja saa heittää tiiliä ikkunoihin?
Miksi minä en saa kivittää ketään? Vai saanko?
Voin vielä ymmärtää, että tuotteita jaotellaan niiden ominaisuuksien mukaan, mutta mitä ominaisuuksia eri panimoilla on? Itsenäisiä? Entäs jakelukanavat? Maahantuojat? Saatavuuden mukaan? Jaotellaanko panimot ibujen sijaan tehdasneliöiden mukaisesti? Pisin parta kokonaisuudessa, vai jaettuna työntekijöiden määrällä? Entä jos tytötkin pan..eiku?
Määrääkö keittokoko, vai käymistankkien määrä jaottelun? Humalan määrä tonneissa? Esanssien käyttö yhden mustalaispanimon mittapuulla?

En tiedä, mutta kyllä tämä hämmentää ja minun tekisi niin mielenipahoittaa ja kirjoittaa sanomalehden tekstaripalstalle, tai someen.. Eiku, ei en ole tosissani. Kela pääni sisällä lähti käsistä ja oli aivan liian hauskaa lokeroida, mutta saanko kuitenkaan lokeroida? Entä lonkeroida? 


Tässä on kuitenkin vuoden 2018 "oikeat" trendit Suomessa:

  1. Vaalea lager.
  2. Original Long Drink (ja pian tulevat aidot pirkat, rainbow:t, k-menut, x-trat ja muut euroshopperit).
  3. Viinaralli Vir..Latviaan.
  4. Ylihintaiset tuontioluet.
  5. Taistelu hyllytilasta.

    Kaikki muu on valitettavasti vielä kuplan sisäistä fanfictionia. Ei siinä, minäkin pidän siitä. Hehkutan ja jumaloin (hyvin tehtyä) NEIPAA, keskustelen turhanpäiväisistä asioista alkaen sameudesta, päättyen kulloisenkin marjakombinaation toimivivuuteen Gosessa. Ihmettelen savustettuamaapähkinävoikirsikkahattaraportteria kilpaa muiden kanssa, mutta realistisesti kuplan ulkopuolella on se missä loput 99% elävät ja se, se määrää kulutuksen. Valitettavaa, mutta kun hyväksyy faktat ja jättää fanboy-lasit välillä hyllylle voi tehdä riemastuttavia havaintoja itsestään.
    Ja nyt odottelen vain indierahaa niiltä entisiltä craftpan..Eiku. 
    Hyvää alkanutta vuotta. Älkää ottako sitä vakavasti.