Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


torstai 8. lokakuuta 2015

5 Yleisintä virhettä aloittelevalle kotiolutmestarille

Viimeksi oli puhe viidestä helpoimmasta tyylistä valmistaa. En kuitenkaan vielä tartu kääntöpuoleen, eli viiteen vaikeimpaan vaan puhun hieman prosessista itsestään. 
Saan paljon kysymyksiä liittyen erityisesti kotioluen valmistukseen ja kiitän utelijoita ja kaikkia muitakin aktiiveja viesteistä ja kommenteista. Näitä on paitsi mukava lukea, että vastata, koska kaipaan enemmän vuorovaikutusta, kuin vain tekstin tuottamista tarkoituksena pelkästään että se luetaan.
Monilla tuntuu olevan samoja kysymyksiä, mutta jotten tekisi tästä mitään kotiolut FAQ:ta, niin kerron mielestäni viisi yleisintä virhettä, jotka lähes jokainen aloitteleva kotiolutmestari, guru, kokki ja keittäjä tekee sillä oletuksella, että tuntee jo osapuin prosessin vaiheet.

1. Olemattomat muistiinpanot. 

Tästä oli puhetta jo aiemmin, mutta en voi olla teroittamatta tätä. Tee muistiinpanoja ja tallenna ne. Tämän yleensä oppii kantapään kautta, myös minä.. Joten itse itseäni lainaten: 
"Kirjaa kaikki ylös. Mitä maltaita, ja mistä ne ovat peräisin? Sama kaikille raaka-aineille. Kuinka paljon vettä käytät mäskätessä? minkä lämpöistä mäski on? Kauanko mäskäät? Kauanko siivilöit? Huuhteletko mäskiä? Jos huuhtelet, paljonko käytät vettä? Kuinka kuumaa se on? Kauanko keität vierrettä? Mikä oli vierteen ominaispaino ja määrä ennen keittoa? Kauanko jäähdytys kestää? Ilmastitko miten ja kauan? Minkä lämpöistä vierre oli hiivatessa? Entä sen ominaispaino? Mitkä olivat käymislämpötilat? Siirsitkö astiasta toiseen? Koska käyminen päättyi? Mikä oli lopullinen ominaispaino? Paljonko sokeria laitoit pullottaessa? Missä lämpötilassa pullotit ja pidit pulloja? Miltä olut maistui missäkin vaiheessa? Ja tärkeimpänä.. Kaikki, siis kaikki muut huomiot prosessissa ja pitkin prosessia? Sähläsitkö, missä kohtaa? Mitä teet toisin seuraavalla kerralla?
Ja pidemmälle päästyäsi: Millaista vettä sinulla on? Mikä oli mäskin ph? Sääditkö vettäsi, miten?"
Koska yksinkertaisesti tämä on paitsi avain kaiken oppimiseen, mutta auttaa myös jos kysyt ongelmatilanteessa apua. On paha sanoa vaikkapa käymisestä mitään, jos et ole mitannut ominaispainoa pullottaessa ja mittari oli "Jossain siel mustan rajal". 
Varhaisia muistiinpanoja

2. Liika kikkailu

Kyllä alan toistamaan itseni. Kuitenkin.. On hienoa luottaa omiin kykyihin ja hienoa tehdä reseptejä itse kopioimatta lähtökohtaisesti kaikkia muiden reseptejä. Silti kysy itseltäsi kerran, kahdesti, kolmesti.. Tarvitseeko tähän IPA:ni lisätä: tammilastuja, kanelia ja kardemummaa, pullollista persikkalikööriä, chiliä, pähkinöitä tai savumaltaita. Kyllä osa saattaisi toimiakin, mutta.. todennäköisempää on, että muuten onnistunut oluesi saa liikaa twistiä ja se on enempi vähempi pilalla. Jos kyseessä on jo onnistunut resepti ja haluat välttämättä kokeilla jotakin, niin näppärä tapa on jakaa erä useampaan käymisastiaan. Näin voit verrata erilaisia lopputuloksia keskenään. 

Turhaa kikkailua, vai jotain ihan muuta?


3. Luotto vesilukkoon, muttei mittauksia
Se kupliiko vesilukko ei kerro käymisestä juuri mitään. Näin.. Maailma murtui.. Kyllä, ihan totta, että sen tulisi tuottaa kuplaa ja pöristä tasaisesti käymisen alkuvaiheessa, mikäli kansi/tiiviste on vain tiivis. Se ei siis tarkoita, että kun se tasainen kaksitahtimoottorin pärinää muistuttava pulputus loppuu..olisi aika pullottaa. Ei.. Anna sen olla. Se haluaa olla, se pitää yksinäisyydestä ja inhoaa kutsumattomia vieraita. Tee mieluummin niin, että kun käyminen hidastuu selvästi (se pulputus). Avaa kansi ja ota puhtaalla ja sanitoidulla mitalla (jokainen tyylillään) näyte ja mittaa ominaispaino (ja lämpötila, kirjaa ylös). Tai jos sinulla on hanallinen astia tämä on vielä helpompaa. Mieti ovatko lukemat sellaisia kuin pitäisi? Jos avasit kannen, tai sinulla on läpinäkyvä pönttö, niin näyttikö olut miltä? Ota huomioon tyyli, resepti, vahvuus, oletettu jälkiuutepitoisuus (FG) ja muut tausta detaljit, kuten käymisaika. Vertaa näitä tietoja keskenään ja jos kaikki täsmää, voit joko siirtää oluen sekondääriastiaan jälkikäymään/kypsymään, tai antaa olla pääkäymisastiassa. En ota kantaa kumpi toimii sinulla paremmin. Minä olen kokeillut molempia ja molemmat toimivat tietyin poikkeuksin. Vahvat oluet, sekä tammilastuilla, tms siirrän toiseen, joskus myös pitkään käyviä, tai jos haluan kokeilla jälleen onko sillä väliä.

Noniin.. Otetaanpa esimerkki. Olet keittänyt kivan Apa:n, joka on viikossa käynnyt ylitse aktiivisen vaiheen, eikä vesilukkokaan kupli enään. Ominaispainomittari kertoo oluen käynneen arvosta 1.055 arvoon 1.014. Mallaspohjassa oli vähän muutakin kuin perusmaltaita ja hiivakin oli vähän tuntemattomampi hiivakanta. Lämpötila on kivasti +20c. Mitä itse teen? Annan oluen olla, kirjaan tiedot ylös ja mietin kuivahumaloidaanko vai ei. FG voisi olla alempanakin, mutta arvot ovat vielä ihan ok ja käyminen saattaa vielä jatkua vähän hitaasti. Päätös: Annan oluen maata pytyssään vielä pari viikkoa. Miksi? Minulle tällainen n. 3viikon sykli on lähellä normaalia. Hiiva ehtii putsata itseään ja laskeutua pohjalle, sekä mahdollisesti käydä vielä vähän. Yleensä muutaman viikon pitäisi riittää "Ale" oluille, mutta vahvojen annan kypsyä pidempään. "Lager" osasto taas voi viedä aikaa kuukaudenkin keveästi, jopa toisenkin. 
Yksinkertaisesti.. Älä, siis älä, ikinä pullota keskenkäynyttä olutta.

4. Epäjärjestys, puhtauden unohtaminen ja oikotiet

Kun suunnittelet keittopäivää, tee keittiötermein "misat" ensin. Mieti mielessäsi etukäteen mitä kaikkea tarvitset, mitkä paikat pitää olla puhtaana, mitkä sanitoituna ja koska.
Kun kaikki on hallinnassa, paikat puhtaina ja järjestyksessä menee työkin hymyillen ja hyvällä "flowl:lla". Ymmärrä myös mitä kaikkea voit tehdä missäkin välissä.. Kun mäskäys on menossa ehdit ehkäpä: Juoda kahvit, kaivaa keittokattiloita esille, tarkistaa mahdolliset liittimet, hanat ja muut vuotojen varalta, punnitsemaan humalat ja muut "mausteet". Keiton aikana voit ehtiä myös haukkaamaan jotakin, tarkistamaan jäähdyttimen kunnon, sanitoimaan käymisastian, pesemään mäskäysastian, viemään jo kaiken mitä et enään tarvitse puhtaana ja kuivana takaisin säilytyspaikkaansa. 
Muista muutamia pikkuasioita, kuten rouhia maltaat, punnita humalat oikeista pusseista, tarkistaa kahdesti että hiivaat oikealla kannalla. Tarkkaile keiton alkua, ettei vierre hyppää hellalle. Kyllä se tietää kun et katso.. Älä pidä kattilan kansia kokonaan kiinni keittäessäsi(virhemaut), hiivaa vain jäähtyneeseen vierteeseen, jne. Älä oio, mutta muista kyseenalaistaa ajoittain tekemisiäsi, etenkin jos lopputulos ei miellytä.

Puhtaanapito on tärkeää myös vähän isommillekin kattiloille

5. Älä luota sokeasti neuvoihin

Ja sinulla on ongelma oluen x kanssa. Kysyt neuvoa, saat viisitoista erilaista vastausta viideltätoista eri ihmiseltä. Niinpä.. Tässä on näitä pieniä hienouksia, joista pidän. Mikään ei ole missään aivan samanlaista. Neuvoja on hyvä ottaa vastaan, olla nöyrä, mutta myös kriittinen. Lähdekritiikkiä on siis hyvä soveltaa, etenkin tällaisissa nettikirjoitteluissa. 
Lue paljon, vertaile lopputuloksia, tekstejä, neuvoja ja koita poimia mallas jyvistä.
--------------------------------------------------  
Huomaat varmasti yhden perin ärsyttävän asian tätä tekstiä lukiessasi ja sisälläsi saattaa herätä kysymys: "Miten sitten tulisi toimia". Nyt seuraa hienouksia: Ota vaikkapa John Palmerin How To Brew käteesi, opiskele prosessin vaiheet siten, että ymmärrät mitä missäkin vaiheessa tehdään, tapahtuu ja miksi näin käy. Lue muutama muukin kirja, kyseenalaista ja poimi yhtäläisyydet. Kerää sinulle sopivat käytännön vinkit ja ota iisisti. Todennäköisesti ensimmäinen oluesi ei ole aivan kultaa, mutta muista pitää into, oppiminen ja kiinnostus yllä. Korjaa virheesi ja yritä uudestaan. Näin, luulen sinun onnistuneen nyt jo paremmin ja alat huomaamattasi oppimaan, että kyse ei ole rakettitieteestä, vaikka onkin yhtä kiintoisaa.
Tee virheitä, opi niistä, korjaa ne, aloita alusta. Älä epäröi kysyä neuvoa, usko omiin kykyihisi, mutta ole realistinen osaamisesi suhteen. Kehitä heikkoja alueitasi ja tue vahvuuksiasi.
Lopulta joudut rakentamaan omien huomioidesi varassa itsellesi toimivan "panoympäristön".  Ja jos olut on mielestäsi hyvää.. Sehän riittää. Oli se valmistettu kaupan halvimmasta uutteesta niillä 30l muoviastioilla ja mummon vanhaa emalikattilaa käyttäen. Mitä väliä? Et tarvitse rosteria, automatiikkaa, pumppuja, pidejä, etkä muuta teknistä wunderbaumia.. Vai tarvitsetko? Koska kieltämättä automatisoidut laitteet poistavat inhimillisiä erehdyksiä, tekevät asioista siistimpiä ja helpompia (toimiessaan) ja tekevät resepteistäsi helpommin toistettavia. 

Yleensä sanotaan, että panijoita on kahdenlaisia: insinöörejä ja taiteilijoita. Minä olen enemmän taiteilija, koska en ole koskaan pahemmin kiinnostunut tekniikasta, mutta rakastan luoda ja jos luomuksellani pystyn tuomaan ihmisiä sosiaalisesti yhteen koen onnistuneeni. Olut ei miellytä kaikkia, eikä aina pidäkkään. Silti haluan kuulla kritiikin, lähdekriitikillä, ja mahdollisesti oppia. Esimerkiksi.. Kuuntelin pitkää avautumista eräästä oluestani erään ravintolan tiskillä. Kaikista niistä asioista joista juoja ei siinä pitänyt, kunnes.. selvisi että tätä juonnut henkilö ei edes normaalisti juo muuta kuin "limusiidereitä", mutta oli päättänyt silti maistaa tätä ja pettynyt karvaasti (Tarkennettakoon, että en ollut kuitenkaan myymässä, tai suosittelemassa tuotetta). Tarvitseeko minun/sinun miellyttää kaikkia jokaisella tuotteellani, ei. Voinko luoda tälle kohderyhmälle jotakin? Toki. Silti on varsin huomionarvoinen seikka, että yleensä ihmiset keittävät sellaisia oluita, joita haluavat juoda itse. Joten tee sinäkin niin.





1 kommentti: