Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


maanantai 29. joulukuuta 2014

Hyvää sensuroitua uutta vuotta

Halusimme tehdä videon. Toivottaa hyvää alkavaa vuotta. Halusimme kertoa tulevasta vuodesta. Emme saaneet.
Joten teimme kaikkemme, vaelsimme tulikiven katkuisen laakson lävitse, taistelimme lohikäärmeitä vastaan totuuden miekalla. Lopulta..propaganda oli liikaa jopa meille:


perjantai 26. joulukuuta 2014

Alkon Jouluoluet' 14: Stallhagen Black Vanilla Cinnamon

 Hyvää Tapaninpäivää kaikille tapsoille ja martyyrien muistopäivää kaikille..no martyyreille. Miksi alkoikaan Kummelin ikivanha musavisa kappale soimaan päässä..
Toivon kaikkien selvinneen jo joulusta ja valmiina panikoimaan. Huomenna on arki, kaupat auki ja maailmanloppu siintää edessä. Itse nautin hiljaa ja hitaasti näistä pyhistä, vaikkakin aattona saattoi muutama laadukas upota ja pari vahvempaakin siinä sivussa. Nyt.. flunssa meinaa hiljakseen puskea päälle, joten viimeisiä oluita lasissa toviin?
Stallhagenin panimolta saapui tälle talvelle Alkoihin Julbockin lisäksi myös Black Vanilla Cinnamon. Kuten tarkimmat varmaan arvaavat kyseessä on kanelilla ja vaniljalla maustettu olut. Vielä tarkemmat varmaan muistavat minun kavahtavan glögimausteisia pommeja. Tästä tulee siis mielenkiintoinen tovi.
Väitän maistaneeni tätä tuotosta jo vuosi takaperin? Tampereen GB Nordicin hanasta heti Flogging Mollyn keikan päälle. Sattuneesta syystä isompia mielikuvia ei oluesta ole, joten uusinta on paikallaan.
Hintaa 3,63€/0,33l, eli 10,70 €/l. Numeroarvoiltaan: 6% alkoholia, 30ebua katkeroa ja 120ebc väriä.
Raaka-aineista kerrottakoon: Pilsner-, karamelli-, special b- ja münichmaltaat, mustamaltaat, paahdetut ohrat, Saaz- ja Tettnang Mittelfrüh -humalat, vanilja, kaneli. Tummaa pohjaa, special b aina huomionarvoinen mallaslajike. Tuo yleensä luumuisen karamellista makua, näin mielestäni siis. Helppo mallas ylilyödä..
Maistetaanpa:
 Ulkoisesti toki lähes mustaa olutta. Vaahtoaa tiiviisti, melko kauniisti ja hajoaa hiljakseen lasin reunoille.
Tuoksusta havaitsee mausteiden käytön välittömästi. Tällä kertaa huokaisen helpotuksesta, mitään älytöntä glögimausteista pommia ei ole luvassa. Vanilja ja karamellisuus sopivat kivasti yhteen kanelin ollessa sopivasti taustalla. Hentoa kuivattua hedelmäisyyttä mukana. Hyvin jouluinen fiilis tästä huokuu hienosti. Miellyhtymiä riittää lapsuuden kanelipulliin, joulupipareihin ja muihin herkkuihin.
Maussa kevyen limppuista maltaisuutta makean karamellisuuden kera. Vaniljaisuus jää maussa vähän enemmän taakse ja kanelia on mukana taas selvemmin. Kaneli tuntuu etenkin jälkimaussa puumaisuutena yhdessä humalan kera.
Suutuntuman puolella puhutaan keskitäyteläisestä kokemuksesta. Sopivasti hiilihappoja ja kohtalaisen helppo juotavuus yhdessä helpon rungon kanssa tekevät tästä varsin jokaiseen suuhun sopivan.
Stallhagen tekee jälleen ihan kivan talvioluen, joka sopii jouluun hyvin. Mausteiden balanssi on tässä oluessa harvinaisen onnistunut, joten povaan hyvää jatkoa tuotteelle. Ostanko toiste? Itse tuskin, mutta suosittelen kokeilemaan ja tarjoamaan oluesta kiinnostuneille tovereille jouluista olutta.

Pisteet: Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 34/50p.
 




maanantai 22. joulukuuta 2014

Iloista joulua

Tuopin Ääressä haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen oikein hyvää ja riemukasta joulua. Vuosi on ollut pitkä, ajoittain sekava ja kiireinenkin. Blogi painuu nyt joulun ajaksi syömään kinkkua ja juomaan lientä.
Alkuvuosi aloitetaan heti rytinällä, joten pysykää kärryillä, nauttikaa loistavia juomia, syökää hyvin ja iloitkaa. Kiitos.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Kansan Kaiku on tulossa, oletko valmis äänestämään?

Arvoisa yleisö, kansalaiset ja juovot kaikista kansakunnan portaista.
Suurena humaanina, kansanrakastajana ja vapauttajana haluan omasta ja Kymijoki Beer Festivalin puolesta toivottaa jokaisen tervetulleeksi suunnittelemaan ja äänestämään tulevan kesän festivaaliolutta.
Tämä äänestys tulee alkamaan lähipäivinä ja johdattamaan teidät tähden lailla kohti tulevaa makujen vapahtajaanne. Koska me uskomme suoraan demokratiaan edustuksellisin keinoin tulemme tarjoamaan valmiiksi mietittyjä ideoita, joista saatte valita mieluisimman, hulluimman, tai omaan suuhun sopivimman. Jos tämä kaikki kuulostaa jotenkin tutulta, tai kilttiasuiselta, unohtakaa yhtäläisyydet. Sillä teidän on valtakunta ja voima, tämän äänestyksen ajan.
Koska uskomme myös hyväntahtoiseen diktatuuriin pidätämme veto-oikeuden itsellämme, jos tilanne päätyy traagisesti vaikkapa raaka-aineiden saatavuuteen, tai prosessiongelmiin.

Äänestys tulee etenemään käytännössä näin:
Kahden-Kolmen päivän välein pääsette äänestämään jotakin tulevan kesäoluen Tyylistä, mallaspohjasta, humaloinnista ja pienestä twististä.
 Joten olkaa hyvä ja valmistautukaa käyttämään valinnan suurta vapautta.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Alkon Jouluoluet '14: St Eriks Julale


St Eriks on täällä taas. Piskuinen ruotsalaispanimo on ilmeisesti sulattanut suomalaisten sydämet, sillä uusia tuotteita tulee hyllyyn, kuin Svanekelta konsanaan vuosi, kaksi sitten.
Eikä siinä mitään, sillä vaikka tuotteissa ei toistaiseksi ole ollut mitään veret seisauttavaa kokemusta, mutta laadukasta perusosaamista ja ajoittaista väläyttelyä on riittänyt. Panimon oluet saapuvat varsin salonkikelpoisessa pullossa ja tänään maistelussa oleva jouluolut Julale ei tee tästä poikkeusta, ainakaan ulkoisesti.
Luomumaltaista pantu Amber Ale siis kyseessä. Vahvuutta 5,4%, 35 ebua katkeroita ja väriarvoltaan 78ebc. Saatavilla tietysti Alkoista kautta maan hintaan 3,98€/0,33l (11,76€/l). Ei siinämielessä halvimmasta päästä, että länsinaapuri kauppaa samaa hintaan 19,8kr (n. 2,1€). No se siitä hintavertailusta. Yleisesti Ruotsin Systembolagetissa omat pienpanimotuotteet ovat meikäläisellä mittapuulla edullisia ilmeisesti senkin vuoksi, että kokonaismyynti on huomattavasti suurempaa ja verotus, yms vähän kevyempää. Nippelitietona muuten, että panimolla on naispuolinen panimomestari. Mikä on sinällään tänä päivänä vähän harvinaisempaa, vaikkakin ymmärtääkseni ennen vanhaan tämä oli nimenomaan yleisempää, mistä lie muutos?
Mutta korkkia pois ja asiaan.

Ulkoiselta olemukseltaan kyseessä on varsin kauniin syvän punertavanruskea olut varsin kestävällä vaahdolla.
Tuoksusta irtoaa kivasti limppuisuutta kevyen paahteisen maltaisuuden ja tumman karamellin kera. Silti fiilistä tasoittaa rapsakka sitruksinen humalointi ja kevyt hedelmäisyys. Ei edelleenkään mitään supererikoista, mutta minusta varsin klassista ja tasapainoista osaamista.
Mausta irtoaa jo vähän enemmän. Samaa ruislimppuista yleisilmettä mukana, mikä johtunee yhdistelmästä karamelli ja suklaamallasta. Makeutta ja vähän paahdetta. Kevyttä hedelmäisyyttä leijailee taustalla alati ja humala maistuu selkeämmin. Kevyen sitruksisuuden lisäksi vähän puuta ja yrttisyyttä mukana. Rapsakat katkerot jälkimaussa.
Suutuntumaltaan St Eriks on keskitäyteläinen ja varsin helpohkosti juotava olut ilman turhaa kikkailua.
Julale on vaihteeksi jouluolut ilman turhia mausteita. Tarpeeksi talvinen rungoltaan tässä tyylissä, mutta myös tarpeeksi helppo juotavuudeltaan muillekin kuin oluthipstereille. Söin samalla pizzaa tämän kanssa ja yhdistelmä oli varsin nappisuoritus. Ja joo onhan tämä silleen vähän tylsä tyylilaji, mutta olut oli siinäkin varsin juotavainen. Tässä voisi olla potentiaalia myös joulupöydän yleisolueksi?
Pisteet: Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 35/50p.



perjantai 5. joulukuuta 2014

Olutarvioissa: Suomenlinnan Talven Kaiku

Hyvää perjantaita kaikille. Työviikko takana, tuhannet saunat naksahtavat päälle.. Päivän Truths&Rights on kuunneltu ja fiilis alkaa rentoutua. Käsi hamuaa jo pullonavaajan kutaletta.. Oma perjantaini alkaa juhlavasti. Löysin viimein kaupasta jotakin kauan kaivattua. Talven Kaiku on ollut kaupoissa ja ravintoloissa jo tovin, mutta nyt viimeinkin saan tilaisuuden maistaa lopputulosta.  Haluatko sinä tietää tästä oluesta enemmän? Voit lukea sen tästä. Hetki on hyvin jännittävä. Maistuuko lopputuote kuinka poikkeavalta verrattuna koeponnistukseen? Varmasti, mutta kuinka paljon? Entä onko tuote sitä mitä piti, eli Brittibitteriä, Amberia, ruismaltaalla?
Vain yhdellä tavallahan tämä selviää.

Väriltään varsin kaunis olut. Syvän punaoranssia hehkua, mutta vaahdon muodostus on pieni pettymys. Kaukana on koeversion massiivisesta vaahtokukasta. Tiedä johtuuko suodatuksesta vai mistä?
Tuoksu on mielenkiintoinen. Rukiista maltaisuutta leijailee nenään yhdessä brittityylisen makeahkon keksisen maltaisuuden kera. Kevyesti karamellia mukana. Humalan puolelta löytyy keveästi kukkaisuutta ja puuta. Vähäisesti tunkkaisuutta lopunuuhkaisussa.
Tuoksun puolelta ja etenkin tästä Kymijoki Beer Festival tuopista nautittuna fiilis on varsin brittiläinen. Joutsenkaulaiset hanat ja riitaa haastavat britit puuttuvat tosin.
Maistetaan. Brittimaltaisuus ja rukiisuus kättelevät suussa. Yhtä aikaa makeutta ja keksiä, sekä rukiin tuomaa maanläheistä paksua flavoria keveän happamuuden kera. Hedelmäisyyttä, puuta, vähän sitrusta ja kukkaisuutta. Sopivasti katkeroa jälkimaussa kuivaamassa suuta ja puraisemalla hellästi. Yllättävän brittiläinen fiilis, pienellä twistillä. Tavallaan harmiton, tavallaan juuri suuhun sopiva.
Suutuntumaltaan keskitäyteläinen. Runko tuntuu kohtalaisen paksulta prosentteihin nähden. Tämä tietysti johtuu osin rukiista ja osin sopivasta määrästä katkeroita. Matalat hiilihapot korostavat brittiläistä vaikutelmaa. Maku jää hetkeksi suuhun pyörimään.
Talven Kaiku onnistui lopulta varsin tyylikkäästi. Tästä iso kiitos Suomenlinnan osaavalle henkilökunnalle. Höh, jokos se loppui. ”Kyyppari, toinen samanlainen.” 
"Ei pisteitä"