Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


perjantai 18. helmikuuta 2011

Viskitesti: Laphroaig 10yo vs Smokehead Extra Rare


Tänään tavallisesta poiketen eksyn mallasviskin maailmaan. Pikatestissä vastakkain Smokehead ExtraRare ja Laphroaig 10y.o. Molemmat viskit ovat Skotlantilaisia single malt-viskejä. Molemmat tulevat savuisuudestaan tunnetulta Islayn alueelta. Hinnaltaan molemmat asettuivat laivalla siihen n.43-45€/l luokkaan. Itse en ole viskien kohdalla mikään suuri asiantuntija ja harvemmin näitä tulee ostettua. Pidän erityisesti näistä savuisista ja turpeisista skottiviskeistä, joskaan en vierasta makeampiakaan. Ajattelin maistella näitä rinnakkain, jotta oppisin hieman erottelemaan näiden makuja ja niiden vivahteita. Molemmat tulevat tyylikäässä pahvi/metalli pönikässä kaikenlaisen liirumlaarumtavaran ja vihkosten kera.

Aloitetaan tutusta ja turvallisesta kymmenvuotiaasta Laphroaig:sta. Ulkoisesti kullankeltaista viskiä, kuten tavallista. Tuoksussa vahvasti savua ja turvetta, hieman suolaa ja jodimaisuutta. Maultaan "kymppi" on savuinen, aavistus turvetta ja tervaa, sekä suolaa. Melko täyteläinen viski, jonka jälkimaun savuisuus jää suuhun. Ylipäätään perusvarma Islay viski, joka ei petä juuri koskaan. Hifistelijät ostavat sitten tästä Quarter cask ja triple wood versioita. Netin perusteella on olemassa myös 40v versiokin.

Sitten Smokeheadin kimppuun. Kyseessä on siitä kiintoisa tuotos, ettei tislaamoa ilmoiteta, joten jää veikkausten varaan missä tämä on tehty. Ulkoisesti tämäkin on tuttua kullankeltaista "elämän vettä". Tuoksu on vahvemman suolainen kuin "lappis", paljon turpeista savua ja hieman tervaa ja jodia. Maultaan Extrarare on kuin höyrylaivan savupiippu. Merisuolaa ja pärskeitä riittää pinnalla, syvällä savua ja hieman nokea. Taustalla hieman jodia. Kohtuullisen täyteläinen tämäkin. Kyllä näissä selvästi eroa on. Smokehead on ehkä karvan verran savuisempi ja selvästi suolaisempi kuin Laphroaig, joka on hieman tasapainoisempi.

Molemmat ovat kyllä päteviä viskejä, ei siinä mitään. Paremman valitseminen näistä kahdesta olisi oikeusmurha. Pidän molemmista, Laphroaig sopii myöhäisyön filosofointiin ja Smokehead "nyt tarvitsen lasin viskiä" hetkiin. Vieraille voi sitten ostaa sen Rob Roy-Blended pullon talousviskiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti