Westyn kasi.. My love one. Emme ole kohdanneet pitkään aikaan. Edellisen kerran saavuit yllättäen liki sakkolihaisena eteeni. Silloin otin sinut kursailematta Brysseliläisen hostellin ruokapöydällä pyyhkien lihanesteitä suunpielistäni. Mietin jo silloin millainen olisit kokeneempana, varmempana ja vanhempana. Enemmän elämää nähneenä yksilönä. Tiesin jo silloin, etteivät kaikki neitsyet laula sitä jazzahtavaa sointua, jota ajoittain kaipaan.
Tänään tulit kuitenkin pois kaapista laulaen palavaa rakkauttasi minun vaihtaessani puhtaita lakanoita sänkyyni. Puhtaana saunasta tulleena aamutakissani. Minä komensin sinut ulos. Kevääseen, linnunlauluun ja kostean nurmikon lähelle. Nautin lasillisen Gin&Tonicia odotellessani. Malarialääkitys on kuitenkin tärkeää tähän aikaan vuodesta.
Korkkisi, kantesi kertoo sinun olevan
jouluna vanhaa ja eläköityvää. Haluan korkata sinut nyt, kuten niin
monet muut sinua ennen ja minun jälkeeni.
Silti haluan sen olevan jotenkin
erilaista. En halua vain ottaa sinua eläimellisesti suoraan
suustasi. Haluan herkkyyttä, hellyyttä ja pitkiä, hitaita
kiusoittelevia nautintoja. Riisun sinisen kaapusi ja kaadan sinut
hellästi leposijaasi, tuohon kauniiseen maljaan.
Sinua riisuessani havaitsen onnekseni
sinunkin haluavan. Ilmeisesti pitkä, kuukausia, vuosia kestänyt
esileikkimme on tuottanut tulosta. Havaitsen sinun jo lähes tulevan
märkänä syliini, mutta kaadan sinut kuppiisi tottunein jo
ennakoiduin ottein.
Nuuhkin pähkinänruskeaa ihoasi ja
kermaista huntuasi. Järkeni sumenee tuon tumman, kuivatun
hedelmäisyyden raivokkaassa hurmiossa. Mausteisuus tihkuu nenääni
yhdistyen keveään anismaisen lakritsaiseen lääkemäisyyteen ja
hentoon makeuteen. Mitä pidemmälle hetkemme etenee, sitä
voimakkaammin tarjoilet mausteyrttisyyttäsi.
Palan halusta ja kiusaten siirrän kieltäni sisääsi ja sinä minun. Maistan hyvin hellää omenaa sinussa, joka pidempään lipoessa peittyy luumuun, kevyeen kirsikkaiseen makeuteen ja siirappiin. Tahmasuisin elkein jatkan, haluan nähdä sinun nauttivan, värisevän ja kiljuvan. Siirrän ”Ei saa häiritä” kyltin kesätoimistoni oveen ja soitan huonepalvelusta kaiken mitä tarvitsen. Vesipiipun, hellekypärän, riippumaton, katkarapucoctkaileja ja runsaasti jäitä. Laitan taustalle raidan soimaan. Lucy on taas taivaassa timanttien kera.. Riisun tupakkatakkini ja virnistän: ”Pian sinäkin”.
Tunnen hyvin hennon paahtoleipäisen
paahteisuuden suussani ja heitän norsunluisen savukeholkkisi pois.
Makeus palaa vähitellen, kuten mausteisuuskin. Yrttisyyden kohdalla
pudistelen päätäni. En ole varma johtuuko se vesipiipusta ja
bushdoctor mixistä. Ravistelen ajatukset päästäni ja keskityn
tuntumaan suussani.
Paikallisesti lausuen ja runoillen kevyt värinä
tuntuu jalkojen alla, mutta tulivuori purkautui jo useasti tämän
session aikana. Kermaisuutta valuu suunpielistäni tavalla johon vain
normaalisti pääsevät vain optio- ja osakekeinottelijat, lihavat
kissat kermavatinsa ääressä. Meidän muiden kuolevaisten on
tyydyttävä vain tähän hetkeen ja eternaaliseen eskapismiin
lakanoillani.
Puhaltelen onnellisena viimeisiä
savuja. Sinä kaipaat John Lee Hookeria ja yhtä bourbonia, yhtä
skottilaista ja yhtä olutta. Spedellä oli sallitut leikit, sinulla
vain kielletyt ja paheelliset. Sellaiset liki kerran elämässä
tapahtuvat huvit tässä sarvikuonojen maassa, jossa Aku Ankallekin
housut laitetaan. Nuorena liki alaikäisenä et sytyttänyt, mutta
kypsänä sytytät halun palata takaisin tähän hetkeen uudestaan ja
uudestaan. Nyt vatisi, astiasi, kosteutesi tyhtentäneenä kiertelemme vesilammikoita ja katselemme toisiamme lasin lävitse. Ehkä joskus tiemme taas risteävät ja sekin hetki on nautinnolinen kaksin rakastella kevätyöhön.
Pisteet: Seitsemän otavan tähteä ja Polarikset päälle, ilman Chisua, vaikka herkkää onkin.
Pisteet: Seitsemän otavan tähteä ja Polarikset päälle, ilman Chisua, vaikka herkkää onkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti