Perjantaipullo - Laitilan Kukko Schwarz

Perjantaipullona (okei tölkkinä tänään) Laitilan Kukko Schwarz.

Miksi? Kostean ja harmaan päivän päätteksi teki mieli jotakin vähän paahteisempaa, mutta sopivasti kesäistä.

Olosuhteet tämän takana?12h päivä koomaamista takana. Fillarilenkin ja suihkun päälle maistuu.

Taustaraita? Oma kesälista Spotifysta. Oluen aikana kuunnellut kappaleet: Leevi & Leevings - Kyykyssä, Erasure – Always, Muse – Supermassive Blackhole, Juice Leskinen – Viidestoista Yö, Laura Voutilainen – Kerran, Pet Shop Boys – Go West, Against Me – Stop!, Kuha – Opi tuntemaan sienet, Manowar – Hymn of the Immortal Warrior, Pelle Miljoona – Mitä tänään koulussa opit, Kerkko Koskinen Kollektiivi - De Ja Vu, Dead Kennedys - Holiday In Cambodia.

Schwarzbier on kieltämättä sellainen oluttyyli, jota on mukava juoda ja unohtaa. Tarpeeksi makua piestäkseen tavanomaiset tummat lagerit, Tmavyt ja Dunkelit. Tarpeeksi iisiä, ettei tarvitse miettiä suuria nyansseja.

Sellainen, joka pamauttaa mielen niin usein suoraan Baijeriin ja lukuisiin reissuihin. Niihin lukuisiin hetkiin, kun on tehnyt mieli matkakaljaa, junabisseä, kolpakollista oluthallissa, tai terassilla.
Kotimaisia viritelmiä näkee aina toisinaan. Kaikissa tuntuu olevan sama vika. Liian vetistä ja liian vähän limppuisen-paahteista maltaisuutta.
Kukkoa pyöritellessä mietin mielessäni: Onko tämä sama olut, kuin taannoinen Kievari Schwarz? Ja sitä onko Laitila kaikessa hiljaisuudessa kuopannut Kievari-sarjan kokonaan? Mene ja tiedä, mutta saattaa mennä tikki sivuun:D

Kukko Schwarz mukissa siis. Ulkoisesti oikein kauniin punaruskeaa olutta reilulla vaahdolla, joka kestää yllättävän pitkään.

Olut itsessään tarjoilee keksisen leipäistä maltaisuutta keveän paahteisuuden kera. Talon ominaismaku käväisee taustailemassa ja poistuu kurkkiakseen välillä uudestaan. Onneksi näin.
En tiedä onko Laitila oikeasti petrannut, vai kuvittelenko. Nimittäin muistelin, ettei panimon Hellesissäkään ollut tuttua ja pelättyä ”house flavoria”. Luulen, että täytyy ostaa vaikkapa Kukko Pilssiä referenssiksi?
Loppua kohden Kukosta irtoaa hentoa yrttisyyttä ja vähän makeuttakin. Keveähköä juotavaa kuitenkin.

Tyylissähän ei juuri maitokaupassa kilpailua ole, joten siinä mielessä saatan ostaa toistekin. Tyylissään olut ei häikäise mitenkään edes kotimaan kokonaistasolla, mutta sellaista käyttöolut kamaa selkeästi löytyy. Ja onhan tää mukava nähdä näitä klassisia tyylejä kaikkien keskitason ”IPA” purkkien ja pullojen keskellä toki. 

Olutarvioissa: Norppia ja Smuttynose Imperial Stout

Olutta juodessa sitä usein miettii omaa bloggauslaiskuuttaan. Tavallaan sitä miksei jaksa kirjoitella käsillä olevasta tuotteesta mitään henkevää? Haluaisin vain nauttia ja huudattaa hyvää soundia kes..kevät(?)yössä ja hymyillä kilpaa kuutamon kanssa.
Samalla takaraivossa huutavat luomisen tuska ja jakamisen halu, kuin lentokenttäkuulutukset aina jollekin: "Viimeinen kuulutus, matkustajaa bloggari kaivataan lähtöportille C69". Samalla kun itse istun Oak Barrellissa vastaamassa kysymykseen: "Laitetaanko *Insert ylihintainen tuoppi mitä vain* kylkiäisiksi vähän jekkua/viskiä?".
Tälläkin hetkellä nautin erinomaista Smuttynosen Big Beer Series:n Imperial Stouttia. En kuitenkaan lentokenttäbaarissa, valitettavasti.
Voisin kertoa siitä rutkasti, mutta mielestäni vain tylsiä ja kuivia faktoja. Sellaisia joissa kerrotaan knoppitietoa panimon historiasta vuodesta 1994, tai siitä, että Smuttynose on saari New Hampshiren edustalla. Samalla pohtien kiinnostaako oikeasti ketään tällainen informaatio? Sen sijaan virnistelen panimon historiaa käsitteleville kuville. Noille 1990-luvun, lapsuuteni, vaatteille. Mihin katosivatkaan vaaleat farkut ja isot collegepaidat räikeillä printeillä?
Samalla haluaisin hehkuttaa panimon logoa, jonka väitän nostavan minun kohdallani tämänkin oluen pisteitä. Siinähän on hylje. Ja varsin veikeän oloinen veijari vielä saa hymyilemään, joten yleisvaikutelma pisteitä voidaan korottaa. Kuulihan tuomaristo tämän? Kyllä, Otila näemmä kuittaa tuomariston pilvikerhosta.
Entä olut itsessään?

Salmari kohtaa soijakastikepullon. Menevät naimisiin ja häissä kaikki pukeutuvat mustiin, mutta morsiammella on vaahtokruunu. Pappikin saa kahvia juodakseen ja siunaa liiton, keskittymättä siihen uhkailuun ja viinaan. Häissä näemmä tarjoillaan tummaa saaristolaisleipää keveän siirapin kera, sekä suklaakakkua. Valitettavasti tästäkin liitosta jää vähän katkera jälkimaku kummittelemaan suunpieliin. Silti yhdistelmänä he ovat enemmän kuin osiensa summa. Täyteläistä, mutta vähän flättiä. Toisaalta taas.. Matalat hiilihapot sopivat tähän hienosti.
Ylipäänsä Smuttynose viehättää, mutta koska hylje, niin viehättää aivan helkkaristi. Vaikka logossa on jäävuorikin, niin ei tätä jäätävän hyväksi voi kutsua kuitenkaan. Ei edes Titaniciksi, eli uppoaisi ykkösellä neitsytmatkallaan suuhuni? Mutta koska hylkeestä ekstrapisteet ja heräävä halu soittaa yks biisi Junnulta, niin..
Somebody please ring the perfect score light.. now.. I just can't do it.. Poor Ringed Seal...awwww..
Norppaa lepokivellä voi muuten yytsiä: http://wwf.fi/en/norppalive/

Juomista ruuassa - Mojito-Juustokakku

Terve. Tänään käsitellään muita juomia ja leivonnaisia, joten jos tulit tänne oluen takia voit poistua.
Olet vielä siinä? Upeaa. Maailmassa on paljon hienoja drinkkejä, mutta oma suosikkini taitaa olla mojito. Se on rakkaus, se on perinne. Se ei välttämättä ole kaunein, ei huikeimman makuinen, mutta jotenkin niiiin kesäinen klassikko. Teen välillä mojitoa kannullisen ja hyppään riippumattooni lukemaan ja polttelemaan vesipiippua. Siinä on aikalailla minun onnellisin nautintoni kesäisin.
Viime viikonloppuna juhlittiin. Pidin tyttöystäväni kera yhteiset syntymäpäivät, kun ne nyt sattuvat olemaan vierekkäisinä päivinä (kätsyä..). Tällöin tuli puhe kakusta.
En ole suuri täytekakkujen ystävä näiden ollessa liian makeita kermavaahtoinen, hilloineen ja usein kakkupohjakaan ei ole mielestäni onnistunut ollen liian kostea, tai kuiva kuin Kuolemanlaakso kesällä.
 Ajattelin aluksi portteri-suklaakakkuani. Sitten aloin miettimään jotakin keväisempää ja mieleen nousi lime, juustokakussa. Lime on kenties suosikkihedelmäni sen mielettömän aromikkuuden ja sitruksisen raikkaan happamuuden kera. Juustokakuista pidän myös, sellaisista hyydytetyistä tietenkin. Seuraavaksi pamahti mieleen, että "Mullahan on minttua kasvamassa". Siitä se ajatus sitten lähti ja hemmetti.. Luulin ettei kukaan muu ollut yhdistänyt näitä elementtejä, mutta reseptejä Mojito-juustokakusta olikin paljon.
Selasin siis näitä tovin ja poimin useasta mieleiseni yhdistelmän ja tuunasin ajatusta paukkusokerilla, koska pitäähän kupliva soodakin saada mukaan. Ja tiiätteks.. Tää oli hemmettin hyvää ja paukkusokeri juuri lapsellisella tasolla niin hauskaa, että nauroin hetken vedet silmissä.

Raaka-aineet:

250g Minttu-Dominokeksejä
50g Voita
5kpl Limeä
400g Tuorejuustoa, maustamatonta
200g Lime-rahkaa
4dl Kuohukermaa
Ruukku minttua, mieluummin ns. vahvaa sellaista
2dl Ruokosokeria
8rkl rommia
9 liivatelehteä
3rkl tomusokeria
2/3dl vettä
1 pussi paukkusokeria

Tehtiin tämä n. 26cm irtopohjavuokaan. Aikaa: 30min+yön yli jääkaapissa+10min+n.3h hyytymistä.

Vaiheet:

1. Sulata voi ja murskaa dominokeksit tehosekoittimessa (tai laita pussiin ja murskaa vaikka kaulimella). Sekoita voi keksimurskaan ja levitä syntynyt tahna leivinpaperilla vuoratulle irtopohjavuoalle.

2. Raasta 4 Limestä kuori ja purista mehutkin näistä talteen.

3. Nypi ruukullisesta minttua lehdet, mutta jätä muutama oksa lehtineen seuraavalle päivälle talteen.

4. Sekoita tuorejuusto, rahka ja puolet ruokosokerista keskenään (mielellään huonelämpöisenä).

5. Laita mintunlehdet tehosekoittimeen yhdessä raastetun limetin kuoren ja loppujen ruokosokerien kera. Surauta tasaiseksi massaksi ja yhdistä rahka-tuorejuusto-sokeriseokseen ja surauta tämäkin tasaiseksi.

6. Vatkaa kuohukerma kovaksi vaahdoksi ja nostele edellä valmistettuun seokseen. Laita samalla 7 liivatelehteä kylmään veteen ainakin 5min ajaksi likoamaan.

7. Kiehauta aiemmin puristamasi limemehu ja 4rkl rommia kattilassa. Lisää lionneet ja kuivaksi puristetut liivatelehdet kiehuvaan nesteeseen ja sekoita vaikkapa vispilällä koko ajan, jotta liivate varmasti sulaa.

8. Anna rommi/lime/liivateliemen jäähtyä hetken (ei kuitenkaan huonelämpöiseksi asti)

9. Kaada edellinen liemi nostelemaasi ja sekoittamaasi kerma/tuorejuusto/rahka, yms seokseen nauhana koko ajan ja läpikotoisesti sekoittaen.

10. Nostele valmistamasi "taikina" irtopohjavuokaan dominokeksitahnan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Mitä tasaisemman laen saat, sen parempi.

11. Vuoraa foliolla/kelmulla ja nosta jääkaappiin yöksi.

Seuraavana päivänä:

12.  Raasta 1 limestä kuoret ja purista siitä mehut talteen. Laita samalla 2kpl liivatelehtiä kylmään veteen likoamaan.

13. Nypi lopuista oksista n kymmenkunta lehteä ja silppua ne pieneksi. Jos lehtiä jäi vielä yli voit käyttää niitä koristeluun.

14. Laita 4rkl rommia, 2/3dl vettä, syntynyt limen mehu kattilaan ja kiehauta seos. Lisää: tomusokeri (3rkl), limen kuoriraaste ja silppuamasi minttu nesteeseen. Sekoita ja lisää liivatelehdet, kuten edellisenäkin päivänä kuivaksi puristettuina ja sekoittaen huolellisesti. Anna seoksen jäähtyä hetken ja kaada seos kakun päälle varovasti tasaiseksi kerrokseksi.

15. Nosta kakku takaisin jääkaappiin. Folion/kelmun alla tietenkin.

16. Anna jäähtyä n. 3h, tai kunnes lisäämäsi kerros on hyytynyt. Koristele vaihtoehtoisesti vaikkapa mintunlehdillä, limelohkoilla, tms.

17. Tarjoillessa ohjeista ihmisiä kaatamaan vähän paukkusokeria kakun päälle. Hymyile ja nauti.


Voidaan tarjoilla vaikkapa Mojiton, tai hyvän sitruksisen sour alen kaverina. Kakku itsessään ei ole kovin makea, vaan raikasta minttua ja limettisyyttä. Kenties rommi tässä vähän kärsii, mutta sillä voi jokainen kostuttaa kastikkeena omaa palastaan näin halutessaan.

Jaaa sitten sen Mojiton ohje:

Näitä olen nähnyt useita, mutta itse teen useimmiten näin (myös ravistettu versio samasta toimii yllättävän hyvin):

1. Nypi 10-15 isohkoa mintun lehteä ja kaada nämä korkeaan lasiin (Collins, High Ball, tms korkea juomalasi paksuhkolla pohjalla).
2. Lisää 2tl ruokosokeria ja 2cl limemehua lehtien päälle.
3. Ota muddler, tai veistele sellainen puusta. Hätätilassa vaikkapa perunanuijan "väärä pää" (se kapea), tms lasiin mahtuva tylppäpäinen esine käy jotenkuten.
4. Murskaa, ts. hiero lehtiä, sokeria ja limeä keskenään. Ei silpuksi, vaan keveästi. Voit viimeistellä tarvittaessa lusikalla, tai sekoitustikulla sokerin liukenemisen nesteeseen.
5. Lisää ainakin 4cl, mutta kotona 6cl Havanna Clubin 3yo-rommia. Muussa tapauksessa 50/50 vaaleaa ja tummaa rommia.
6. Lisää lasiin reilusti jäitä ja pidennä n. desillä soodaa, tai mautonta kivennäisvettä, tms. Hätätilassa Sprite, tai vaikka sitruksinen kivennäisvesikin käy, mutta profiili on sitruksisempi siten.
7. Sekoita tikulla, tai pitkällä lusikalla.
8. Maista, fiksaa seuraavaan lasiin tasapainoa makusi mukaan.
9. Koristele pillillä, mintun oksalla ja limesiivulla (halutessasi).
10. Nauti kesäillassa kaverien kesken, tai yksin riippumatossa ilman kiirettä ja kelloa.

Olutfestaribingo

Kesä tulee ja kaiken maapallon rokkifes..korjataanpas hiphop ja pop-festarit saapuvat. Rehellistä rockiahan ei festareilla ole vuosiin näkynyt, tai ainakaan kuulunut. Sitten on niitä festareita johon mennään ottamaan mukia, niitä kutsutaan olutfestareiksi. Nämä tapahtuvat lisääntyvät vuosi vuodelta eksponentiaalisesti, kuten pienet hedelmäkärpäsparvet elokuisina iltoina kukkamullassa.
Alkavan kesän ja festarikauden kunniaksi päätimmekin julkaista kivaa tekemistä. Ei se ei valitettavasti ole aikuistenvärityskirja, vaan jotain sosiaalisempaa.
Sellaista olutfestarien henkeen sopivaa. Eli tämä on kaikille teille 25-50v valkoisille craftbeerhipsterjackbellysexual miähille ja niille parille oudosti mukana pyörivälle "tytötkinpaneery" neidoille. (Saatamme hieman liioitella; mutta mietimme että kumpaan suuntaan ja missä kohtaa). Meinaan tämä on: Olutfestaribingo.

Etsitkö sinä tekemistä pöytäseurueellesi? Vai oletko yksinäinen susi ruutupaidassa höhöttämässä itseksesi? Tai aivan liian arka lähestymään muita vieraita? Kaipaatko muutakin puheenaihetta, kuin mitä humalaa juomassasi metsämansikalle maustetussa IPA:ssa on? Voi teitä kullannuppuja, nyt teillä on mahdollisuus pelastaa itsenne ja ystävänne pulasta ja ahdingosta.

Tuttuun tapaan ensimmäisenä oikean rivin pystyyn, vinoon tai vaakaan saannut ja BINGO:n huutanut voittaa. Toimitus suosittelee muiden tarjoavan tarkkakorvaiselle, nenäiselle ja haukankatseiselle tulevalle kerrostalokyylälle kierroksen, tai viimeistään koko lapun täyttäneelle.

Joku sanoo: Citra, Mosaic, tai Amarillo	Festariesitteestä puuttuu juomasi olut	Karhu-lippis	Kuulet valituksen vesitarjoilusta	Hipsteriviikset
Juot Sahtia	Sana: "Maitokaupparaja, berliininmuuri, tai 4,7%-raja"	Joku juo siideriä	Sukat sandaaleissa	Läppäri jossakin
Bongaat humalaisen	Mitä tahansa markkinajargonia: "Puhtaista kotimaisista raaka-aineista"	Juomassasi oluessa on jotakin vikaa, mutta suomalaisena et kehtaa palauttaa	Joku nuuhkii lasiaan	Taxia pihaan
Jollekin lasketaan väärä olut lasiin	Ruutupaita	Joku sanoo: RateBeer, Olutopas, tai Untappd	"Se yksi joka aina vaan näppäilee puhelinta"	Sataa vettä
Pave Maijanen	Kaljamaha	Bongaat muistiinpanovälineet	Lasissasi on: IPA, tai Sour	Haluamasi olut on loppunut

Täydellisen IPA:n metsästys: Maisto

Ja hän on lasissa.. Kukako? No jo talvella alkaneen Reittausblogi vs Tuopin Ääressä Battle Of IPA:n jälkimainingeissa synnytetty ja ideoitu "Täydellinen IPA".

Kauniin samean oranssina. Lähes läpinäkymätön olut muistuttaa tältä osin hieman hefeweisseä parhaimmillaan. Vaahtoaa reilusti saippuakuplaista vaahtoa jääden pikkurillin paksuiseksi kerrokseksi oluen päälle. Vaahdon jättäessä vähän pitsiä lasiin voin todeta ulkonäön olevan pitkälti kunnossa.

Tuoksu on.. huumaava. Kaupan hedelmähylly on upotettu lasiini. Tropiikkia piisaa litsin ja mandariinin ja perinteisen sitruksen lisäksi. Toki myös sellaista Mosaicin tuomaa hedelmäkiiselliä, vähän viinikumia ja nallekarkkia. Maltaista makeutta ja jyväshyvän keksiä uppoutuu alle. Miellyttävää, voimakasta ja hyvin erilaista.

Maussa on sitrusvetoisuutta. Tropiikin ottaessa taustakuoron roolia. Simcoe iskee sopivasti pihkaisuutta tuoden kaivattua balanssia tähän. Keksinen maltaisuus on keveästi mukana, mutta kyllä tämä on humalan juhlaa tälläkin kertaa. Oikeastaan kaipaisin sellaista hentoa pellettimäisyyttä tähän, jotta fiilis olisi euforinen. Loppuliuku on ehdottomasti kiintoisin seikka. Katkero ei pure tiukasti, vaan näykkii hellästi runsaan öljyisyyden kera kadoten suusta kuin hattara konsanaan.

Suutuntuma on kohtalaisen täyteläistä, öljyisyyttä on niin humalan, kuin kaurankin osalta. Todella smoothia ja juotavaa. Itseasiassa niin juotavaa, että havaitsen lasillisen kadonneen huomaamatta.

IPA.. Muotia, tai ei se on ollut aina lempioluitani. Silti niin kovin harvoin se pääsee ihastuttamaan. And when it does.. Ikävää kehua omia oluitani, mutta tämä on omaan suuhuni kenties paras? Suomi-IPA. Jos maku olisi vähän intensiivisempi ja katkeroita ehkä jokunen ebun puraisu enemmän..
Nyt mietin vaan miten mainiolta tämä maistuisi sopivassa kaupallisessa mielessä. Tiiätteks, siirrot ja astioinnit ilman hapen tuhoavaa vaikutusta? No mitäpä näitä spekuloimaan.. Good Beer, No Shit.

Westyn kasi, puhtaat lakanat ja hetki rakkautta

Westyn kasi.. My love one. Emme ole kohdanneet pitkään aikaan. Edellisen kerran saavuit yllättäen liki sakkolihaisena eteeni. Silloin otin sinut kursailematta Brysseliläisen hostellin ruokapöydällä pyyhkien lihanesteitä suunpielistäni. Mietin jo silloin millainen olisit kokeneempana, varmempana ja vanhempana. Enemmän elämää nähneenä yksilönä. Tiesin jo silloin, etteivät kaikki neitsyet laula sitä jazzahtavaa sointua, jota ajoittain kaipaan.
Tänään tulit kuitenkin pois kaapista laulaen palavaa rakkauttasi minun vaihtaessani puhtaita lakanoita sänkyyni. Puhtaana saunasta tulleena aamutakissani. Minä komensin sinut ulos. Kevääseen, linnunlauluun ja kostean nurmikon lähelle.  Nautin lasillisen Gin&Tonicia odotellessani. Malarialääkitys on kuitenkin tärkeää tähän aikaan vuodesta.

Korkkisi, kantesi kertoo sinun olevan jouluna vanhaa ja eläköityvää. Haluan korkata sinut nyt, kuten niin monet muut sinua ennen ja minun jälkeeni.

Silti haluan sen olevan jotenkin erilaista. En halua vain ottaa sinua eläimellisesti suoraan suustasi. Haluan herkkyyttä, hellyyttä ja pitkiä, hitaita kiusoittelevia nautintoja. Riisun sinisen kaapusi ja kaadan sinut hellästi leposijaasi, tuohon kauniiseen maljaan.

Sinua riisuessani havaitsen onnekseni sinunkin haluavan. Ilmeisesti pitkä, kuukausia, vuosia kestänyt esileikkimme on tuottanut tulosta. Havaitsen sinun jo lähes tulevan märkänä syliini, mutta kaadan sinut kuppiisi tottunein jo ennakoiduin ottein.

Nuuhkin pähkinänruskeaa ihoasi ja kermaista huntuasi. Järkeni sumenee tuon tumman, kuivatun hedelmäisyyden raivokkaassa hurmiossa. Mausteisuus tihkuu nenääni yhdistyen keveään anismaisen lakritsaiseen lääkemäisyyteen ja hentoon makeuteen. Mitä pidemmälle hetkemme etenee, sitä voimakkaammin tarjoilet mausteyrttisyyttäsi.

Palan halusta ja kiusaten siirrän kieltäni sisääsi ja sinä minun. Maistan hyvin hellää omenaa sinussa, joka pidempään lipoessa peittyy luumuun, kevyeen kirsikkaiseen makeuteen ja siirappiin. Tahmasuisin elkein jatkan, haluan nähdä sinun nauttivan, värisevän ja kiljuvan. Siirrän ”Ei saa häiritä” kyltin kesätoimistoni oveen ja soitan huonepalvelusta kaiken mitä tarvitsen. Vesipiipun, hellekypärän, riippumaton, katkarapucoctkaileja ja runsaasti jäitä. Laitan taustalle raidan soimaan. Lucy on taas taivaassa timanttien kera.. Riisun tupakkatakkini ja virnistän: ”Pian sinäkin”.

Tunnen hyvin hennon paahtoleipäisen paahteisuuden suussani ja heitän norsunluisen savukeholkkisi pois. Makeus palaa vähitellen, kuten mausteisuuskin. Yrttisyyden kohdalla pudistelen päätäni. En ole varma johtuuko se vesipiipusta ja bushdoctor mixistä. Ravistelen ajatukset päästäni ja keskityn tuntumaan suussani.

Paikallisesti lausuen ja runoillen kevyt värinä tuntuu jalkojen alla, mutta tulivuori purkautui jo useasti tämän session aikana. Kermaisuutta valuu suunpielistäni tavalla johon vain normaalisti pääsevät vain optio- ja osakekeinottelijat, lihavat kissat kermavatinsa ääressä. Meidän muiden kuolevaisten on tyydyttävä vain tähän hetkeen ja eternaaliseen eskapismiin lakanoillani.

Puhaltelen onnellisena viimeisiä savuja. Sinä kaipaat John Lee Hookeria ja yhtä bourbonia, yhtä skottilaista ja yhtä olutta. Spedellä oli sallitut leikit, sinulla vain kielletyt ja paheelliset. Sellaiset liki kerran elämässä tapahtuvat huvit tässä sarvikuonojen maassa, jossa Aku Ankallekin housut laitetaan. Nuorena liki alaikäisenä et sytyttänyt, mutta kypsänä sytytät halun palata takaisin tähän hetkeen uudestaan ja uudestaan. Nyt vatisi, astiasi, kosteutesi tyhtentäneenä kiertelemme vesilammikoita ja katselemme toisiamme lasin lävitse. Ehkä joskus tiemme taas risteävät ja sekin hetki on nautinnolinen kaksin rakastella kevätyöhön.
Pisteet: Seitsemän otavan tähteä ja Polarikset päälle, ilman Chisua, vaikka herkkää onkin.