Vähän mietin näinköhän mustaoluen paahde ja weissen esterit kolauttaisivat näissä turnajaisissa kypäriään vastakkain, mutta alta paljastuikin ihan perinteinen Dunkel-Weizen, eli tumma vehnäolut, jonka väri nyt vaan on vähän tavallista no.. tummempi. Enempi neilikkaa, kuin banaania. Kevyesti hedelmää, vähän mallaslimppuista makeutta ja pieniä sahtimaisia viboja kaikuu jostakin kaukaa. Helppoa ja keveää ruokajuomaa, joka kärsii lähinnä liian pienestä esteritasosta, että maitokaupparajan takia turhan keveästä rungosta jättäen loppuvaikutelman hieman kovaksi ja hiilihappoiseksi. Nauti ja unohda? Potentiaalia kuitenkin ja miellyttävä markettilisä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mallaskoskella on lähdetty syksyisiin halla-aamuihin uudella lagerilla. Humalapuolelta panimo tiedottaa tässä olevan Saphiria ja Cascadea seassa. Tuoksu viehättää yksinkertaisella konstailemattomuudellaan. Sellaista rapean kuivaa keksiä, johon on ympätty vihreän teen yrttisyyttä, sekä kukkaisuutta. Silleen vähän kuin Pils tyyliin, muttei kuitenkaan. Pieniä nyansseja jokaisella suullisella. Ajaa asiansa, mutta mieli tekisi kerralla 0,5l, eikä 0,33l. Meinaan sellaista simppeliä, mutta nautittavaa. Tässä on samaa fiilistä, siis fiilistä, kuin vaikkapa Urkin kanssa. Mieli tekee jokaisen huikan jälkeen vähän lisää, vaikkei olut hifistely-nauttimismielessä mitään ilotulitusta olekaan. Vaikka vuodenaika tuntuukin tällaiselle raikkaalle terassijuomalle täysin väärältä, niin siinä on kuitenkin miellyttävää potentiaalia saunaolueksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti