Alkon pienpanimo oluet '13: Mikkeller Sort Gul

Oluen speksit:

Mikä: Mikkeller Sort Gul, Black IPA, Tanska
Mistä: Alko
Hinta: 5,02€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 7,3%, Katkerot: 72ebu ja Väri: 152ebc Nippelitietoa: Kööpenhaminan "mustalaispanijat" ovat panneet tämän Black IPA:n De Proefin panimolla. Humalapuolelta on esiin nostettu: Columbus, Cascade ja Simcoe. Black IPA on India Pale Ale, jossa on mallaspohjassa tummia ja paahdettuja maltaita tuomassa väriä ja usein makuakin.

Jälleen äärettömän pitkän ja kiireisen viikon päätös. Allekirjoittaneella on yksinkertaisesti ollut aivan liikaa puuhaa niin oluen parissa, kuin ilmankin. Mustialan keittoreissulta on vielä raporttia tulossa ja pitäisi nämä pienpanimo oluetkin käsitellä. Tähän päälle ynnättynä muutama muu tapahtuma, duuni ja liian höveli luonne auttaa aivan liian monessa projektissa. Tänään kuitenkin Mikkelleria. 
Kuutta eri mallasta (liikaa?) ja kolmea humalaa on käytetty tässä panimon "musta ja keltainen" oluessa. Black IPA on kovin muodikas tyyli ja koska suurin osa harrastajista on muutenkin enempi vähempi humalahörhöjä, niin tämä varmasti osuu maaliin, vai osuuko? Odotukset ovat kohdillaan aina Mikkellerin tuotteita juodessa, etenkin kun pullon hinta on varsin suolainen. Tosin ruokakaupasta samalla hinnalla irtoaa hyvällä tuurilla jopa niinkin paljon, kuin puolisen litraa brittibitteriä.

 Ulkoisesti tämä olut on tietysti mustan ruskeaa. Lähes läpikuultamatonta olutta varsin hyvällä ja tukevalla vaahdolla. Pitsiä jää lasiin, eikä vaahto katoa hetkessä. Ulkonäkö kunnossa, voidaan arvioida muutakin.
Tuoksutellessa melko perinteistä IPA tavaraa. Kevyt trooppinen hedelmäisyys kutittaa nenää, greippiä  ja havut pyyhkivät loputkin pois. Hetken kuluttua paahteisuuden havaitsee selvästi. Hieman kahvia ja jopa savuisuutta ja suklaata. Rapsakka tuoksu, mutta varsin miellyttävässä tasapainossa tyyli huomioiden. 
Maku on vahvasti humalanpuolella. Pihkaisaa havumetsää, sitrushedelmiä ja greippiä. Paahteinen maltaisuus jää hieman alle, mutta hyvin hennon lakritsaisen sävyn voi maistaa ennen seuraavaa katkeran suloista humalan puraisua. Jälkimaku on pitkä ja monipuolinen. Paahde ja katkeruus lyövät miellyttävästi kättä ja suu kiittää jokaisesta huikasta.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, vaikkakin juotavuus on sangen passelia. Runko ei tunnu liian paksulta ja väitän kaurahiutaleiden hieman pehmentävän oluen jykevyyttä.
Mikkeller osoittaa edelleen hallitsevansa lähes jokaisen reilummin humaloidun tyylin. En väitä tämän oluen nousevan miksikään kulttisuosikiksi, mutta varsin suunmukaista juotavaa. Suositellaan jokaiselle hopheadille maistettavaksi.
  Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 15/20, Yhteensä: 39/50      

Korkin kääntöpuoli:

Korkin kääntöpuoli on anonyymi satunnaismaistelija ja oluen, siis kaljan viihdekäyttäjä. 

Tipaton tammikuu muuttui mun kohdalla ensin vähä-alkoholiseksi, sitten kännittömäksi. Sekään ei toiminu, vaan siirryin siitä vatsahuuhteluun, jossa päätin et ei tästä kyllä tule darratontakaan kuukautta. Krapulapizzaton piti hetken, mutta sen jälkeen, kun tilaamassani kebsussa oli kolmatta kertaa pitkä musta karv..siis hius. Niin siirryin suosiolla äitien laittamaan einespizzaan. Lopult koko tammikuu oli ihan pilalla, joten päätin ottaa senkin edestä. Toissa viikol sisäinen Puskani sai tarpeeks ja join pelkkää vissyä ja kahvia. Se sai mun vatsan kiertämään itiksest rööperiin ja takas. Ja tässä sitä ollaan, päivänä ku vannon etten enää ikinä juo kahvia, tai mitään muutakaan sitä etäisesti muistuttavaa. Otan tästä mustasta bissestä huikan ja hissipoika nousee auttamatta vatsahappojen saattelemana kohti kattohuoneistoa. V..sti liian kahvinen ja niin katkeran kitkerää nestettä, että tarviin varmaan litran samariinia seuraavaks. Katellaan jos tää fiilis helpottaa, ni voin palata astialle keväämmäl.