Moro vaan. Sain jumankekka pluvan kirjottaa kokonaisen jutun tän yhen puoljumalan blogiin mielijuomastani kautta koko ryysyrannan, eli Karhun kolmosesta. Tätä ihanaa kolmos baarinektaria on ollut janoisen kansan nautittavana vuodesta 1961 ja tää alunperin Porin hollilt löönattu brygmestarien ööli onki nykyään Keravan kollien ja muiden paikallisten jefejen panemaa bisoshoffenia. Wikipedia itseasias kertoo, et koko tää venäläisperäinen lafka on nykyään tanskalaisten viikinkien ja elefanttifirma Carlsbergin omistukses. Eli mää juon nykyään Porist peräsin olevaa olutta, jota panee venäläis-tanskalainen firma Suomes. No pienet sille ja muulle internationaalille kaupankäynnille.
Karhust on muuten monenlaisia versioitaki tarjol. On isoa nallea eli A:ta, joka on jopa kepsua parempaa, mut saatavuus on tosi nihkeää (paitti laivoil ja Tallinnasta). Tosi vaffaa, joka maistu viimeks ihan liimalle, kaikille tussinhaistelijoille vaan tiedoks. Toki myös tummaa ykköst ja ruista. In memoriam Korpisavu, ah se oli hyvää se.
Nykyää muuten kolmosta saa yybermaskuliinisessa litran purkis. Sen ku pamauttaa saunaillas pöydälle, ni hiljasta tulee. Ellei duunifrendil oo taas 80% valgeet messis. Toi tölkki on vaan äly kallis ja väljähtyy sekunnis, joten vetoomus vielä miehekkäämmän 1,25l muovipullon palauttamiseksi avoimeen ministeriöön ja sassiin, tack.
Mut nytku muistelen, ni pitihän mun jotenkii maistella tätä ja "reitata" tää. Toi reitata sana on muuten melko heteromainen, straightata. Joo asiaan ja aasiaan.
En oikein jaksanu miettiä mitään adjektiivilistaa, vaan otin tollasen kuvan, se kertoo mun mielipiteen.
Nonii. Yleensä mä juon nää suoraa tölkist, tai pullost, mut lupasin kaataa lasiin. Sori oli vaa joku lapparin kämänen kirppislasi?. Kivan ureankeltanen bisse sopival vaahdol. Joo se hajoo hetkes, I know.
Tuoksu...kuka näitä haistelee? Jääkylmänä ei tuoksu milleen, mut baaris nää saa usein ällöttävän väljähtyneenä ja lämpösinä. Joten maltaisuutta ja sellast karhunkarvaisuutta messis.
Maistuu.. Ihan v...n hyvältä. Raikast ja keveää. Ruisleipää ja rapean karkea humalointi finaalis.
Tätä naamaan ni kyllä lohkeaa. Näin ajattelee vähän turhan moni kuppilas, mut yleensä lohkeaa vaan vanhoja juopuneita täti ihmisiä, jotka alkaa jo taksis itkemään paskaa avioliittoaan ja sammuu ennen kotiovea. Joten parit Karhut tupaa, mut sitte pitää vetää skarpist ja smoothist loppuilta, sekä tarjoilla mimmeille muutamat breezerit ja kertoa parit palavat runot rakkaudest. Yleensä jeesaa, ku kertoo et soittaa skepaa tai pelaa lätkää, molempi parempi. Ai joo nii Karhu on hyvää ja sitä saa kaikkialta, kiitos S&K market, kiitos baarit, kiitos multikansalliselle panimo konsernille ja erityiskiitos Poriin tästä, ootte te aika kampraatteja edelleen. Ja kiitos sir blogistille tästä spesiaalivuorosta, tarjoan karhun seuraavaks kuppilas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti