Mikä: BrewDog/Three Floyds Bitch Please Islay Cask, Barley Wine, Skotlanti
Mistä: "Ulkomailta"
Hinta: Ei muistikuvaa/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 12,5%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: Olut Laphroaig turvemaltailla ja 18kk Laphroaig tynnyreissä kypsynyt BrewDogin ja Three Floydsin äpärälapsi.
Bitch Please. Muistikuvat olivat varsin perverssit. Turpeista savuisuutta ja merisuolaa olutmaisin vaikuttein. Ikäänkuin shottilasi skottiviskiä upotettuna tuoppiin. Harvoin on olutta maistellessa ollut yhtä kummallinen ja ratkiriemukas kokemus. Perusversio sai yhtäaikaa hiljaiseksi ja kierimään naureskellen pubin lattialla. Tänään tämä sama kokemus on nostettu toiseen potenssiin ja en oikeastaan tiedä haluanko korkata tätä? Jos normiversio oli pelkillä Laphroaig turvemaltailla pantu Barley Wine. Tämä versio taas on tynnyröity puoleksitoista vuodeksi Laphroaig tynnyriin.
Savuisten skottiviskien ystävänä ajattelen tämän olevan ennakkoon, kenties kummallisin kokemus ja varsinainen rajatapaus oluen ja viskin välillä, tai sitten juomakelvotonta kuraa. Jokatapauksessa elämme jännittäviä aikoja.
Tuoksu.. Jos edellisen version kohdalla mietin: "Kuka on sekoittanut viskiä olueni joukkoon?" Mietin nyt kuka hyväkäs on sekoittanut olutta viskini joukkoon?
Uskomaton määrä turpeista savuisuutta ja merisuolaa. Tuttua Laphroaig:n maailmaa sotkee keveä hedelmäisyys ja hennon sitruksinen humalointi. Alla on selvästi maltaista makeutta, mutta Islay vaikutteet jyräävät lähes kaiken alleen. Perverssiä, absoluuttisen perverssiä ja niin väärää.
Maussa.. Niin oliko tätä maistettavakin? En edes haluaisi. No, pikkusormi on annettu, joten antaa mennä, nenästä kiinni pitäen, lääkettähän tämän on oltava. Uskomaton yhdistelmä. Aivan jäätävä määrä turvetta. Ja nyt ei puhuta mistään ice ice baby tason jäätävyydestä, vaan "Who left the fridge open" tasosta. Turvetta, merisuolaa, tunkkaisuutta ja savua. Hieman lääkemäinen, joskin alla oleva keveän toffeinen maltaisuus haluaisin tulla esiin, mutta ei pääse. 0,33l pullo on aivan liikaa. Silti.. tietyllä mielenlaadulla tämä on jo niin pahaa, että se on hyvää. Miksikö? No eihän tässä ole pitkään aikaan tullut vastaan mitään näin haastavaa juotavaa.
Muutaman huikan jälkeen kyllä kadun näitä sanoja, ei, ei, ei. Ihan pilalla, vai onko? On. Hyvät naiset ja herrat. Se on tässä. Kaikkien aikojen perverssein olutkokemukseni ja se on kuulkaas +1 pistettä se.
Suutuntuma, onko tätä juotava lisää? Aivan kamala suutuntuma. Suu tuntuu skottilaiselta turvelämmitteiseltä takalta ensilumen jäljiltä, ennen räntää. Juu kohtalaisen täyteläinen on.
Bitch Please Islay Cask huutaa kysymään miksi ja anelee armokuolemaa. Kuinka sadistinen mestariteos tämä onkaan olutnörteille, burn motherf..rs burn. Mitä tässä voi enää todeta, Challenge accepted.
En suosittele kenellekään, paitsi haasteita etsiville, mielenterveysongelmista ja masokismista kärsiville, sekä muille hulluille. Hei, lasissa alkaa pohja paistaa, kenties lasi Laphroaigta päälle?
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 5, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 13-> Yhteensä: 32/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti