Lahden Suuret oluet, pienet panimot käytiin mennä viikonloppuna ja nyt on keveän, lightin, matkaraportin paikka. Joukkueemme oli tänä vuonna taas aamupäivästä (avajaispäivänä) liikenteessä. Portit aukeutuivat ikävästi vasta klo 16, joten vauhtia oli haettava Teerenpelistä ja jostakin, muka irkkukuppila, Dublinista. Metro ei ollu vielä auki. Alueelle selviydyttyämme paikalle kaarsi Olutoppaan puolelta nimim. DeGarre ja helteinen sää vaati juotavaa.
Listaa vilkaistaessa tuli todettua, ettei tarjolla ole kummempaa. Pitkälle samaa settiä kuin mennä vuonna, mutta käydäänpä maistellut lyhyesti lävitse:
- Teerenpeli Luomuleevi: Uusi tuttavuus, tai sanotaan maistamaton, tuttua teerenpeliä, hyvin neutraali ja aika mitäänsanomaton lager.
- Teerenpeli Red Ale: Uutuus, joka ei ihastuttanut. Kaunis väri, mutta maussa ei oikein mitään otetta ja karvas, luit oikein, karvas jälkimaku ei nostanut tunteita puolesta.
- Teerenpeli Lemon Teezer: Sitruunasoodan väristä ja keveän sitruksista "long drinkiä", fairy tuli mieleen, turhan makea, olisin toivonut kuivempaa, happamampaa ja raikkaampaa. Simainen.
Laitila jäi välistä, sillä mitään kiintoisaa ei ollut.
- Hollolan kivisashti oli kiintoisan väristä, kuulema astia oli kaatunut ja hiivat sekoittuneet sekaan. Ryhmämme sahtineitsyt ei innostunut ulkonäöstä.
No samalle se maistui kuin ennenkin.
- Hollolan Peurapils: Hivenen erikoinen pils, josta en saanut oikeastaan mitään irti, erikoisen kotikutoinen fiilis jäi.
- Hollolan Ameriikanhirvi: Ei yhtä hyvää kuin viimevuonna, mutta APA maistuu aina, ei moitittavaa.
- Lammin Sahti: Vähän mauttomampi ja munattomampi kuin Kivisahti, mutta kun viimeksi jäi väliin piti nyt korjata.
-Lammin Juhlaolut: Herätti keskustelua onko tämä sahtimaista olutta, vai olutmaista sahtia. Ihan ok, ei suuria tunteita puolesta, eikä vastaan.
Tässä välissä oli pakko saada ruokaa ja paikalla oli oikein maukkaan näköisiä bratwursteja hapankaalilla, joten sitä ja palan painikkeeksi VASP:n wehnäbockia, joka kelpasi mukavasti ruokajuomaksi.-VASP:n Suvi olutta en ollut kokeillut, joten piti sekin korjata. Ihan kiintoisa ja parempi kuin oma "Vihta olueni" johon taisi mennä melkoisesti enemmän lehteä kuin tähän. Ei huono, muttei innosta uusintaankaan.
Saimaan Juomatehtaan puolelta testasimme sitten:
- Marsalkka Vehnä: Keveä weizen, vähän pliisu jopa muihin kotimaisiin verrattuna, menee janoon.
- Lentomestari ESB: Bruuverin puolelta, oli tämä tullut, ei listassa, mutta yhtä hyvää kuin ennenkin. Voisin huolia pulloon ja Alkoon.
- Kevät Ipeloinen: Samaa kuin Helsingissä ollut Marsalkka Pale-Ale, ainakin kyypparin mukaan. Festarien mieluisin olut ei tällä kertaa paljoa vaatinut. Tässä olisi pätevä sessio ipa alkoon hinta alle 3,5€ pullo, wink, wink.
Vierailimme lähtiessä vielä Metrossa, jossa ei ollut kuin terassi auki. Jo toista kertaa paikalla käydessä saa tyytyä vain terassin valikoimaan, fail.
No mitä jäi käteen? Tukku uusia tikkejä, mutta mitään helmiä ei festari tarjonnut. Toivoisi muiltakin pienpanimoilta panostusta tapahtumaan, erityiskiitos VASP:lle, joka oli tutuin voimin taas liikkeellä kaukaa ukista asti, hyvää työtä. Muut.. voitte tekin taputtaa itseänne olalle. On se jännä, miten länsirannikolta asti tullaan Lahteen, mutta esim. Tampereen tuntuvat tiet vievän vain Helsinkiin, jossa eräiden nimeltämainitsemattomien panimoiden tuotteita on muutenkin paremmin tarjolla, Porista nyt puhumattakaan. Jos VASP ja Laitila saavat tuotteensa rahdattua Lahteen, niin miksei muutkin.. Malmgårdista, Huvilasta, StaPa:sta ja muista lähempänä olevista puhumattakaan.
Toinen kritiikin kohde osuu järjestäjälle. Tapahtumasta tiedottaminen, ainakin internetin puolella, oli ala-arvoista. Juuri minkäänlaista infoa ei saanut irti ennenkuin n. viikkoa ennen festareita. Se puoli kuntoon.
Loppujen lopuksi Lahden reissu alkaa olemaan meidän poppoolle jo jonkinmoinen perinne, joten paikalla ollaan ensi vuonna suurinpiirtein samalla kokoonpanolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti