Olutarvioissa: Tuomiopäivä tulee, Lost Abbey Judgement Day

Oluen speksit:

Mikä:  Lost Abbey Judgement Day, Quadruppel, USA
Mistä: Systembolaget (2009)
Hinta: n. 14€/0,75l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 10,5%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: Lost Abbey on Port Brewingin brändi, jonka alla on "portin" belgityyliset oluet.
Erikoisesti panimon kolmesta perustajasta kaksi oli perustamassa myös Pizza port brewingia., josta Port Brewing myöhemmin irtautui. Tämän panimon massiivisen Quadrupelin panossa on käytetty myös rusinoita ja dekstroosia.

 Tänään sen pitäisi taas olla, nimittäin tuomiopäivä ja maailmanloppu. Tämän kunniaksi vapautan nämä neljä ratsumiestä usean vuoden piinastaan. Itseasiassa jopa panimon kotisivut kehoittavat tänään juhlimaan ja nauttimaan Judgement Day:tä. Kyseessä oleva olut on siis pienen jenkkipanimon näkemys perinteisestä trappistioluiden kuninkaasta, Quadrupelista. Pullo on peräisi parin vuoden takaiselta Stokan reissulta. Jo silloin en voinut vastustaa kiusausta ostaa viimeistä pulloa tätä olutta. Sittemmin pullo on odottanut kaapissa pitkään avaamistaan ja parasta ennen päivän lähestyessä päätin korkata tämän komea etikettisen pullon. Toisekseen, en keksi tyylikkäämpää tapaa korkata lähes viikon vapaat.

 Ulkoisesti lasiin kaatuu tumman ruskeaa olutta, joka on lähes läpinäkymätöntä. Vaahto on silmää miellyttävä, kestävä ja pieni kuplainen. Jättää kivasti pitsiä lasiin.
Tuoksussa on niin paljon rusinaista luumuisuutta, että hirvittää. Suklaisuutta, kuivattua hedelmää ja hieman nahkeaa nahkaisuutta tulvii nenään. Taustalla kummittelee portviinimäisyyttä. Tuoksu on melko voimakas ja tässä vaiheessa alkaa pientä reittaajaa hirvittämään näiden neljän ratsumiehen voima, etenkin yksin juotuna..
Maussa on makeaa maltaisuutta, reilusti rusinaa ja hedelmäisyyttä. Kevyesti suklaista paahdetta ja edelleen lähes liköörimäistä portviiniä/sherryä, sekä karamellisoitua sokeria. Olen maistavinani jopa hennosti kirsikkaa tässä.
Todella monimuotoinen ja omalla laillaan haastava tuotos.
Suutuntuma on täyteläinen ja paksu. Hiilihappo pitää juotavuuden kohtuullisen hyvänä.
Tuomiopäivä tai ei, on tämä olut melkoisen tiukkaa tavaraa. Jälkiruoka olut kategoriaan jälleen yksi ehdokas lisää. Pakko samalla todeta, että vaikka Rochefort 10 onkin, toistaiseksi itselleni, tämän tyylin kuningas, on tämä ehdottomasti hyvin lähellä. Jos kritiikkiä hakee, niin rusinaisuus oli hieman liikaa. Lisäpisteet tyylikkäälle etiketille, sekä tavallaan hauskalle brändäykselle.
 Pisteet:
Tuoksu: 9/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 9/10, Suutuntuma: 5/5, Yleisvaikutelma: 16/20, Yhteensä: 43/50