Täydellisen IPA:n metsästys

Täydellinen IPA. Niin mitä se on?

Harri on pohtinut heittämääni haastetta jo hieman blogissaan.

Olen muutamaan hyvin lähellä tätä olevaan nautintoon törmännyt. En pidä yhtään siitä majoriteetista, jotka edustavat klassista karamellimallas ja pihka osastoa. Minulle täydellisyys..

Ei ne Ibut, vaan se aromi

Se on olut joka pitää juoda aivan tuoreena. Olut joka huutaa trooppista hedelmää, pehmeää, silkkisen kermaisaa suutuntumaa, öljyä, käpymäisyyttä ja aavistusta keksisen makeaa maltaisuutta. Ehkä täydellinen ipa on mikä vaan vaalea tyylinsä edustaja joka ajetaan kegistä randallin tai hopbackin lävitse? Itse olen muutaman kerran päässyt hyvin lähelle. Jostain syystä useimmat IPA:ni maistuvat täydelliseltä käymisastiassa mutteivat enään pullossa. Onko vika iässä, pullotuksessa, vai missä?? Tähän haluaisin ratkaisun? Muistan erään Apa eräni, Walking the Plankin, joka oli hyvin simppeli. Amarilloa ja Cascadea, silti todella hyvää mangomehua ja hedelmiä. Kertaakaan se ei onnistunut uudestaan. Olisiko syy humalassa sitten?

Vai humalan ja hiivan reaktioissa?

 

Kaupallisella tasolla parhaimpia muistoja ovat olleet mm. Kernellin Citra IPA, Oakhamin Green Devil Caskista, muutamat Mikkellerin IPA:t myös. Jollain tasolla klassikoista myös Nönnön IPA, Ska:n Hopus Moderandi ja vaikka Alesmithin, yliarvostettu, IPA. DIPA puolelta Portin Mongo ja Amagerin täydellinen Lubricated Ewok ja vaikka Mikkellerin Mosaic IIPA.

Silti korviini kaikuu yhä useammin IPA:t sellaisilta panimoilta, kuten Tree House, Alchemist, Tired Hands, Trillium, Hill Farmstead, jne.

Kuvausten perusteella tässä ollaan äärettömän lähellä sitä mitä minä haluan IPA:ltani.

Eli ylipäätään mistä pitäisi lähteä?

Mallaspohja voisi olla jotain todella simppeliä, oikeastaan nykyisestä voisin poistaa keksimaltaan, koska en havainnut sen tuovan mitään ja ottaa tilalle vähän Münichiä? Ehkä nostaa kauran osuutta hieman myös.

 Tai sitten vain perusmallasta ja kauraa. Nokkelimmat ehkä huomaavat, että kaurahiutale on minulle sellainen talon vilja? Käytän sitä mieluusti monessa, koska se tuo moneen kaivattua suutuntumaa. Jos runkoa kaipaa, niin ohrahiutale on mielestäni vielä parempi, mutta öljyisyys jää.

Pellettiä pelletin perään

Humalointi.. Korkeintaan kolme humalaa. Yhtä katkeroon, loput aromiin. Katkeroon mitä sattuu pakastimessa olemaan, toden. Akselilta Magnum, CTZ, Warrior. Aromiin.. Mietin vielä väliltä Cascade-Citra-Mosaic. Näistä Mosaic on ehdoton suosikkini, voisin juoda, syödä, nukkua sen vieressä, hyväillä sitä ja vannoa rakkauttani sille. Se on muuten minun, joten ostakaapa jatkossa niitä minulle vieraita juttuja vaikka Belmaa, tai El Doradoa, mutta jättäkää ne tuoreet Mosaicit minulle, jookos :D
Uusia lajikkeita tulee onneksi kokoajan. Azaccaa, Equinoxia ja muita kiinnostavia. Nyt tekisin niin, että löisin aivan järjettömän määrän keiton loppuun ja hopstandiin, unohtane kaikki lisäykset siinä välissä. Humaloisin pääkäymisen lopussa/aikana ja juuri ennen pullotusta. Jos ehtisin, niin hankkisin sodastreamiini lisää kaasua ja huuhtaisin sillä vielä kaiken, koska se tuntui kertaalleen toimivan hyvin. Jos minulla olisi kegejä, niin todennäköisesti humaloisin sinnekin pussissa tosin.

Tällä kombolla tuli hauska "Pink Grapefruit" makukokemus.

Hiivakanta taas.. Mitä olen ihmisten kokemuksia lueskellut niin kuulen outoja juttuja kahdesta kannasta. Molemmat ovat minulle tavallaan tuttuja. Toinen on Alchemistin talon hiivakanta, joka tunnetaan myös nimellä ”Conan”. Toinen taas on melko yllättävä, mutta myös tuttu. Wyen London Ale III. Olen kertaalleen sillä juodun Brownin, vai porterin juonut ja siinä oli todella hyviä makuja.. Mutta IPA:an.. Todella kiintoisa ajatus. 

Laitteissakin on eronsa

Jos olisi sellainen 100l systeemi, voisi tehdä jokusen jaetun batchin ja hiivata usealla kannalla, haluaisin nähdä rinnakkain tällä tavoin edellisten kantojen lisäksi klassikot: Wyen1056/wlp001/Safale S05 ja Wye1098/Wlp007/Safale S04. Pervolla tavalla aina voi käyttää myös belgihiivaa, joista eräs Belgian Ardennes voisi olla ihan kiintoisa myös, mutta se ei olisi ehkä ihan sitä mitä tässä haetaan (siis Chouffen hiivakanta), tämä sillä periaatteella että viime kesän WIPA oli varsin onnistunut Hoegaardenin hiivakannalla. Ja viimeisen hiivakokeiluun ottaisin piruuttaan Wlp300/Wye3068:n eli.. Weihenstephan Hefen, voisi olla antoisa testata mitä tapahtuu.

Mitä muuta.. Mäskäys, kenties ihan vain tunti 66-68c välillä, veden käsittelen tietysti kipsillä ja kalsiumkloridilla, että säädän maitohapolla ph:n sinne 5.2-5.3 tietämille.

Aaah.. Odotan tästä vähintään sellaista onnistumista, jossa voisin päästä lähelle niin ideaalia, kuin se olisi näillä "rojuilla" mahdollista.

 Hauskaa olisi tehdä onnistuneesta kokeilusta diili muutamien panimoiden kanssa jolloin laitteiston erot tulisivat vielä paremmin esiin. Tämä kun on nähty mielestäni toistaiseksi parhaiten Stapan/Olvin yhteistyössä, joka on mielestäni ollut todella antoisaa (ja helkkarin maistuvaa pellettimäistä settiä tuoreeltaan)

Kiinnostuneet voivat sitten joskus ilmoittautua minulle, tai Harrille?

Isosta pussista hyvää Yakima Valleysta