Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


perjantai 15. tammikuuta 2016

Kouvolan kurjat kuppilat





Saan ajoittain uteluita etenkin kavereiltani vanhan kotikuntani kaljoittelupaikoista ja preferensseistäni. Mittavan pohjatyön, tuopin kallistelujen ja lukemattomien sumuisten, kosteiden ja hauskojen iltojen perästä päätin kasata kaiken yhdeksi listaksi. Osin tämä lista palvelkoot kaverini kanssa työn alla olevaa lautapeli-projektia (lue: ikuisuusprojektia). Tätä listaa on ja tekstiä on väännetty nyt.. Hyvin pitkään ja viimein se on valmis.


En ole kotona asunut kohta viiteen vuoteen ja paljon on asioita muuttunut. Osa parempaan, osa huonompaan suuntaan ja aion olla nyt avoin, suora, sarkastinen, julma k..sipää ja kaikkea muuta. Eli mihin mennä Kouvolassa oluelle? Mitä odottaa miltäkin juomareiältä? Mihin baariin et pääse edes selvin päin sisään ja missä sattuu aina jotakin outoa? Kurjat Kuppilat tyyliin en aio säästellä, koska positiivisella palautteellahan ei tee mitään.. Ainakaan Kouvolassa :D Teksti on pelkkää sarkastista kuittailua rakkaille ravintoloille, mutta rivien välissä on kyllä totuuttakin.
Toim. Huom. Artikkeli käsittelee vain Kouvolan, siis sen vanhan kaupungin kuppiloita. Ja rajauksena keskustan alueelta. Vaikka maakuntamatkailu onkin avartavaa, niin näitä voidaan joskus täytellä lisää, jos löydän tarpeeksi huonon syyn vierailla kaukomailla Kaipiaisissa. Epäilen että löysin sen juuri:D Lähiöbaareista voisin tehdä joskus oman juttusarjan, jos kaikkiin uskaltautuisi selvin päin sisälle.


Lähdetäänpä liikenteeseen ytimestä, eli rautatieasemalta.


Ravintola Kaisa, Hallituskatu 3


Kaisa, jonka kaikki kartsanuoret ja vanhemmat muistavat Monttuna on se assan, siis rautatieaseman alakerran kuppila. Täällä asuvat kaikki cityn bilispro:t. Paikasta löytyy myös oma biljardiseura punainen kuula, eli siis Red Ball. Kuten sanottua. Mene sinne pelaamaan ja kuuntelemaan vit..lua niin näiltä prospelaajilta ja joskus henkilökunnaltakin. Välillä se on ihan piristävää sarkasmia, välillä ei. Asioin itse tässä reiässä äärettömän harvoin, joten joudun lähettämään jonkun kirjeenvaihtaja selviytymään täältä ulos.
Suurehko 175 paikkainen ravintola, pari screeniä lähinnä ihqsuomileijonatpelaajääkkistä varten. Asiakas pc:ltä pystyi ennen tarkistamaan ravivihjeet ja imailtua työvuoron aikaista taukolimpparia. Yleensä varsin rauhallinen tunnelma, vaikka onkin hivenen nuhjuinen interiööriltään. Eli sopiva minulle, pitäisi varmaan käydä useamminkin, bongaamassa assan ohikulkijoita ja puhaltelemassa nollia alokkaille.
Kenelle: Punaisen Kuulan kausikorttilaisille ja "yhdet ennen junaa".


Bar Cafe Columbia, Hallituskatu 3


Columbia on se ison kioskin näköinen rakennus assan edessä. Nimensä mukaisesti täältä saa kahviakin ja pikkusuolaista pullan lisäksi, mutta ei tämä mikään konditoria kuitenkaan ole. Hanassa perusbulkkia, kaapissa sitä kivaa mitä kivaa Hartwallilta löytyy, eli 1836 is your choice. Edessä on iso ja yleensä helteinen terassi, josta voi bongata busseja ja autoja. Ihmisten kyttäilyyn on sitten toiset ravintolat. Palvelusta en uskalla sanoa mitään, se on sellaista peruskouvolalaista ystävällisyyttä ilman lämpöä. Sisätilat ovat pienehköt ja muistuttavat paitsi kioskia, myös geneeristä kahvilaa.
Kenelle: Yhdet ennen bussia ja aamupäivällä terassille-ihmiset.


Wanha Mestari, Kouvolankatu 11


Mestari, eli messu sijaitsee hotelli Cumuluksen vieressä. Ketjumestan Kouvolalainen jatkumo on keveästi sisustettu vanhoilla rautatieaiheisilla tavaroilla, joita voi bongata jos toi kiikarit mukanaan. Muuten Mestari on pitkä, paikoin kapea ja ahdas pubityylinen ratkaisu. Joskus paikasta sai kaupungin huonoimman Guinnessin, tiedä saako enään. Juomapuoli on, tai oli ainakin olematonta, mutta paikka kompensoi tieto/musavisoilla ja bingoillaan. Ruoka on paikasta testaamatta, mutta ulkonäöllisesti samaa geneeristä kanakoriaperunoillajatikkuvihanneksilla kuin muuallakin.
Asiakaskunta on vaihtelevaa, mutta vahvasti vanhempaa, kuin muualla. Täällä voi ajoittain myös ottaa ja hävitä rahansa maailman helpoimmassa uhkapelissä, eli black jackissa, tai katsoa miten herkkämieliset vittuilevat sedät ottavat itseensä kun antaa takaisin. Ylipäänsä ehkä kaupungin kouvolalaisin kuppila ilmeettömyydellään ja vähän geneerisellä mitäänsanomattomuudellaan.
Kenelle: Hotellin asiakkaille ja teille jotka haluatte kurkistaa geneeriseen ja valmiiksi pureskeltuun maailmaan, jossa ruokailu abc:llä olisi kesän kohokohta.


Ravintola Popsis, Oikokatu 2


Popsis, siis poppari on myynnissä (winkwink). Popsis on kaupungin vanhimpia kuppiloita ja se näkyy myös asiakaskunnassa. Tunnetaan kaupungin toisena karaokehelvettinä, jossa mammat ja papat vetävät kilpaa Popedaa. Sisustuksen puolesta menneet vuosikymmenet näkyvät täälläkin hienosti ja paikkaa voitaisiinkin markkinoida kuppilana jossa aika pysähtyi 80/90-luvun taitteessa. Erityismaininnan saa paikan muoviset pöytäliinat. Popparista saa myös lounasta, jota en ole koskaan evästänyt täällä karaokefobiani takia. Hanassa muistaakseni Karjalaa, eli tämäkin paikka on Hartwallin.
Kenelle:  Yli 40-vuotiaille, jotka harkitsevat tiukasti tämän, Mutterin ja Speden väliltä. Karaokeväelle, jotka miettivät vain tämän ja Mutterin väliltä.


Irish Pub Old Tom, Käsityöläiskatu 4.


Old Tom, kaverien kesken Tomppa, tai vaan tomtom on puiston laidalla oleva Irkku Pubi, joka aikanaan tunnettiin varsin hyvästä tunnelmastaan, nykyään KooKoon fani-illoista ja tuhansista screeneistään. Pienehkö, mutta maukkaasti sisustettu ravintola, josta voi vieras bongata niitä detaljeja lattiasta kattoon. En suosittele makaamista kuitenkaan, koska viikonloppuillat ovat toivottoman ahtaita. Kesäisin viereinen terassi, eli terde on kaupungin parhaimpia vehreällä olemuksellaan ja ajoittaisella Weihenstephan hanallaan. Olutpiireissä edelleen kaupungin ykkönen. Miksi? Koska kukaan muu ei ole kirinyt paikan alamäessä.
Kyllä on ihan myönnettävä ettei valikoima tunnu kauheasti vaihtuvan, tai pitäisikö sanoa, että jos joskus uutuudet olivat oikeasti uutuuksia, kuten: Goose Islandin Bourbon Countya, Nönnön Dragonwortia, De Molenia, Siperiaa, Art Tom Alesta nyt puhumattakaan (joo oli pakko) ja muuta hifimpää. Nyt Foundersin All-Dayn tasoisia ihan kivoja, mutta näitä on joka paikassa uutuuksia. Sanoinko jo Fuller's? Viskihyllystä en ota tolkkua, aina olen päihtynyt kun olen siihen kajonnut. Voisin myös todeta asiantuntemuksen olevan vähissä käsissä tänä päivänä, mikä on valitettavaa paikalle joka on kuitenkin itselleni tärkeä ja jonka pitäisi olla olutkulttuurin tyyssija keskellä harmautta.
Ruokalista sentään on uusittu, eli pientä snacksia saa edelleen, uutta en ole kokeillut. Torstaisin pubivisaa, jos olen kaupungissa tervetuloa ottamaan takkiin. Viikonloppuisin paikka täyttyy hassuista oranssimustista faneista, joiden huumorintaju ei kestä pelaajakysymystä: "Jos olisit nallekarkki, minkä värinen nallekarkki olisit".
Paikassa on piano, mutta liian harvoin sille löytyy soittajaa. Hintataso on taattua S-mafiaa, eli lompakkosi kevenee vauhdilla, onneksi liitutaulun hinnoista ei tungoksessa saa selvää ja silmät voi laittaa kiinni visakorttia vinguttaessa.
Kenelle: Humalaiset pikkukihot vihreällä kortilla, jotka luulevat ostavansa laatua, koska se on kallista. Muille alkuillan aloitteluun tai oikeasti iltapäivän afterworkiin.


Bar Q, Salpausselänkatu 25


Bar Q sijaitsee ns. Bermudan kolmiossa. Tässä tilassa on viimeisen 10v aikana toiminut lukematon läjä baareja, joita kuuluu tavan mukaan koittaa muistella aina käydessä. Virtanen in memoriam. Q:ssa ei bissellä hifistellä, mutta jotain Newcastlea saa suoraan pullosta käsiin, jos hanabulkki ei kelpaa, eikä mieli tee sateenkaarijuomia tähtisädetikuilla. Yläkerrasta löytyy muutama parhaat päivänsä nähnyt bilispöytä ja kaupungin ehkä toiseksi huonoimmat saniteettitilat katin jälkeen.
Alakerrassa oli ainakin ennen tanssilattia, joka tuli tunnetuksi todella tahmaisesta pinnastaan ja tuhansista lasinsiruistaan. Joskus alakerta oli teemoitettu tyylikkäästi 70-luvun henkeen, mutta mikään tyylikäs juttuhan ei Kouvolassa kestä, vaan kaikkien on oltava samasta puusta veistettyjä pärjätäkseen. Kaupungin ravintolaelämää voisi kuvailla Kouvolalainen tapa yrittää: "Kaikille kaikkea, muttei kenellekään oikeasti mitään".
Q on usein kovin tyhjä ja rauhallinen atmosfääriltään, mutta viikonloppuisin paikan täyttää se osuus nuorisosta jotka ovat joko kokeilunhaluisia, tai "liian vanhoja niinq Rilloon". Palvelu on pääsääntöisesti ihan mukiinmenevää, mutta ruuhka-aikana et halua asioida täällä.. Trust me, been there, done that and still waiting for my t-shirt.
Kenelle: Kaikille, muttei kenellekään. Teille jotka luulette sen poikkeavan kaupungin muista yökerhoista alakerran osalta.


Pub 23, Kouvolankatu 23


Yhden pikavisiitin osalta numerobaari, eli kakskolmonen on keskustan laidalla sijaitsevan Turistihovi mot..hotellin kuppila. Tavallaan henkii hentoa "esson baari" tunnelmaa jos kalusteet olisivat oranssia muovituolia, eikä puuta ja hanoista irtoaisi Lahden A:ta.
Kenelle: Niille joille Turistihovi tuntuu oikealta hotellilta.


House of Rock, Kouvolankatu 28


House of Rock, eli Rokki, eli HoRo. Muuttamassa mystiseen paikkaan, joka on salaisuus, mutta jonka kaikki tietävät silti (edit. julkistettiin juuri, eli entisen Onnelan ja "mitä näitä muita samanlaisia seduloita siinä olikaan" paikalle Cumuluksen taloon). Horo on Kouvolan rokkiväen koti, eli jos nahka on asusi muutenkin kuin eroottisessa Madonna mielessä löydät täältä kotisi. Tiskillä joko yrmeää, tai vähemmän yrmeää väkeä riippuen miten hyvin tunnet henkilökunnan. Rokissa on keikkoja, niissä jokin neverhööd bändi vetää puolikkaalle salille asenteella jotakin josta et saa selvää. Samalla paikallisten fanityttöjen sydänten pamppaillessa pitkätukille, koska onhan kitaraa vinguttava partasuu aina jumala.
Juomalistalta löydät kivan 1836-sarjan lahtelaisen, tai todella jännän tumman tsekkiläisen. Uuden paikan interiööristä ja muusta ei uskalla luvata, mutta en usko konseptin muuttuvan suuntaan enkä toiseen. Se pelaa, kuten tukkahevi 80-luvulla.
Kenelle: Partasuiset Jack Danielsilta tuoksuvat wannabe rock starat seudun tuhansista kellaribändeistä.


Amarillo, Kauppalankatu 13


Amarillo tuo ääsväen texmexiltä tuoksuva teinihelvetti tunnetaan täälläkin vain rillona.
Iltaisin tästä keskitason ruokalasta kuoriutuu baari ja yökerho "naitti". Täydellinen kaikille alle 20-vuotiaille joiden elämään nyt kuuluvat sekoilut, oksentelut vessaan ja niiden neonväristen sokerijuomien läikyttäminen lattioille. Musiikista en v..u sano mitään, se on niin kamalaa, että absoluuttinen sävelkorvani särkyisi, kuten Karjala-tuopit baarin lattialle. Se on myös niin kovalla, että vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen tapahtuu vain viittomakielellä, tai aktiivikuulosuojainten avulla. Kuitenkin ravintolan terassi muistetaan vielä edeltäjänsä Illusionin ajoista hikisenä, aurinkoisena ja suurena, mutta yöaikaan valitettavan rähinäalttiina. Yöaikaan palvelu on kankeaa, koska henkilökunta ei kuule ja sinä et puhu kuin Norjaa posliinipuhelimella.
Sisustusteknisesti paikassa ei ole mitään mieleen jäävää, koska yleensä tänne eksyessä ei ole ollut kovin vastaanottavassa tilassa tunteihin, mikä on itsesuojelun kannalta vain parempi.
Kenelle: Alle 20-kesäisille ja niille joilla on pervoja kytköksiä paikan tanssilattialle.


Holvi Bar&Cafe, Kauppalankatu 9


Holvi on kävelykadulla sijaitseva pikkuinen kuppila isomman, eli Amarillon vieressä. Holvi on oikeastaan sympaattinen, mutta kooltaan entisen Lahden Metron tasoinen kaksi pöytää ja tuoli. Sisältä vähän nuhjuisen oloinen, mutta asiakaskuntaan sopiva kansankuppilamainen.
Terassi on elävä ja ns. oikealla puolella katua, eli aurinko yltää tännekin joskus paistaessaan tornitalojen takaa kerran kesässä.
Kahvi on taattua Kesoilpaahtoa ja olut sitä perusbulkkia pienellä kaapilla josta jännin juttu taisi olla takavuosien Affligem Blond. Olen joskus nähnyt paikassa Stallhagenin kausihanan, mutta se taisi olla hetkenä kun kuvittelin Kouvolan nousevan suosta, eli uneksin, koska siihen en koskaan sen jälkeen törmännyt. Paikasta saa kuitenkin viiniä hanasta, mikä on uutta, ellei ole koskaan matkustanut punaisilla laivoilla ja syön..juonnut buffetissa marjamehua tanniinilla ja etanolilla.  
Palvelua on, mutta yhtä sarkastista setää kaipaan tiskin takaa. Kertovat myös, että paikasta saa myös pullaa ja niitä outoja italialaisia kahveja koneesta, mutta en ole kokeillut.
Kenelle: Niille jotka eivät osanneet valita mitään muutakaan kuppilaa omakseen. Kesäaikana myös niille, jotka nauttivat kahvinsa lomasta kytätä, kyykyttää ja arvioida ohikulkevia olioita.


Erotic Club Madonna, Huoltokatu 9


Ai täältä saa kaljaakin? Kyllä.. Huoltokadun pimeässä porttikongissa sijaitseva tissibaari on varsin rento jos pääset sisälle asti siis. Muistan paikassa olleen mukavat sohvat ja sopivasti rauhaa jauhaa potaskaa, vaikka vähän väliä joku mimmi onkin iholla tissit pystyssä kiehnäämässä rahan perässä. Joko kerjäten laiskasta esityksestään tippiä, tai tarjoten huonolla soomella lihaisia palveluitaan toisaalla.
Kenelle: "Kerran elämässä" tai jos et ole sisäistänyt joko nettipornon olemassa oloa, tai et pääse näin lähelle paljasta pintaa muuten.


Ravintola Lasihelmi, Keskikatu 6


"Lasihelmi.. Ei s..tana et oo tosissas". Lasari on tuo Hansan kylkeen jäävä kummallinen kapakka. Sillä tuntuu olevan outo maine kaupungin väellä ja osittain ansaittu. Outo kuvailee paikkaa parhaiten. En muista yhtään tylsää iltaa täällä, koska asiakaskunta on joko todella jurrissa, tai muuten vain outoa. Eli juuri minunlaistani? Sisätila hohtaa outoa sinertävänpunertavaa valoa, joten tunnelma on kuin istuisi kasvilampun alla pysyvästi. Hanoissa perusbulkkia, mutta kaapista olen onnistuneesti kotiuttanut suuhuni niin Lammin Pöllöä, kuin Brooklynin Eipa:kin. Ei mitään erikoista, mutta bulkin lisäksi myös joskus juotavaakin. Bingoa, pubivisaa ja jotain jami-iltoja Tuomari Nurmion tahtiin täällä pidetään silloin, kun asiakkaat pystyvät näihin keskittymään. Takavuosina panineja oli tarjolla, nykytilanteesta en ole ottanut selvää, koska en ole ollut niin selvä. Palvelu on ymmärrettävistä syistä kulmien alta kyräilevää ja jäykkää, mutta asiallista. Edessä olevaa kahta pöytää voi kai kutsua terassiksi, tai sitten ei?
Kenelle: Huuruisille ja omalaatuisille olioille, joita kävelykadun terdeiltä bongataan kilpaa.


Club Touba, Keskikatu 6


Tuuba on soitin, Touba on kaupunki Senegalissa ja myös entinen Riviera. Paikka on aution ostoskeskuksen sisäpuolella Lasihelmen yläpuolella. Eli silleen mauttomasti, kuten etelässäkin on tapana ollut näitä sijoittaa. Touba on jotakin yökerhon ja baarin sekoitusta etnomeiningillä. Eli sillä, että paikalle on haalittu muutama mauton kirpparilöytö ja seeprakuvioisia somisteita rottingin lisäksi. That's Africa for U in Kouvola. Täältä janoisen ei kannata tilata kuin lonkeroa, tai laittaa baariminnat kunnolla paineeseen ja pyytää niitä monenkirjavia värikkäitä drinksuja..pillillä.
Ennen muinoin Rivierassa oli myös karaoke, ei taida olla enään. Silloin oli mahdollista olla tiskillä ja kuulla toisella korvalla jonkun vetävän nuotin vierestä "Aikuista Naista" ja toisella jotakin jossa toistuu basson "boom", pari turhaa räppikuviota ja elektronista tinttatanttaa sielullisesti tyhjän voimalauseen kera. Nyt jäljellä on kaiketi vain tanssilattian tahmainen puoli. Koska nykyisessä paikassa olen asioinut vain kerran, enkä muista kuin v..ksen, niin en voi palvelusta sanoa mitään. Jäämme toimituksessa pohtimaan oliko tämä nyt hyvä vai huono asia.
Kenelle: Niille 20-vuotiaille jotka on "Niin vanhoi niinq johqin Rilloon c¨mon"


Bar Downtown, Kivimiehenkatu 6


Downtown, eli siis Katti meille ja Sippari teille. Torin laidalla sijaitseva opiskelijaväen ja joskus myös rokkiväen kansoittama kuppila. Täällä tapaat kaikki ne vanhat tutut joita et välitä tapaavasi. Se on viereisen Amk-opiskelijoiden ikiaikainen suosikki tuntemattomista syistä, mutta tutkimattomia ovat Kyamkin tiet muutenkin. Katista sai joskus kaupungin parhaat burgerit, nyt niitä samoja nauravianakkikoreja kuin muualtakin. Hanoissa Karhua, tuota ylvästä mmmiestenjuomaa, mutta oli siellä joskus, hetken, Koffin kausiletkukin. Kepeät mullat hänen muistolleen. Kaapista löytyi joskus jopa Hardcore IPA:a ja Schlenkerlaa, kepeät mullat heillekin.
Paikan terassi on kohtalaisen elävä ilta-aikaan, sisätilat lähinnä viikonloppuisin. Kellarissa pidettiin joskus hevikaraokea, jota olen kuullut monen kaihoavan takaisin. Nyt siellä esiintyy joskus joku, josta todennäköisesti et ole koskaan kuullut, eli horon pahin kilpailija tällä saralla. Paikan wc ansaitsee erityismaininnan kenties yhtenä kaupungin törkyisimmistä ränneistään, risoista ovistaan ja käsipyyhepaperista, jota oli joskus viime vuosituhannen puolella. Kenties paikalliset opiskelijat pihistävät tämän mennessään? En tiedä, sielä on kaikki rempallaan, haalariväki perseetolallaa.. Kuitenkin lettupäivät, visat ja kisat tuovat paikkaan kaivattua puhtia, vaikka onkin ollut alamäessä tämäkin vanhus since 2015.
Kenelle: Olet stereotyyppinen opiskelija, jolle Touba&Rillo akseli on liikaa, mutta et uskalla syvemmälle kaupunkiin nyt, etkä osaa myöhemminkään.


Ravintola Pyöreä Torppa, Kivimiehenkatu 2


Pyöreä Torppa, siis Mutteri johtuen ravintolan muodosta, on kaupungin vanhimpia ravintoloita. Se tunnetaan paitsi kuivasta lohileivästään, joka oli olemassa jo silloin Kekkoslovakian kultavuosina. Kyllä juuri sellainen eväs, jota kukaan ei halunnut syödä silloinkaan.
Mutteri tunnetaan myös pokeistaan, jotka eväävät sisäänpääsysi selvänä, jos näytät siltä ettet kuulu karaokekansaan ja et halua maksaa erikseen sisään ja erikseen narikkaa, vaikkei sinulla ole takkiakaan. Hanoissa lapparia, jopa A:ta, mikä luo ja kasvattaa paikan nostalgista arvoa, vaikkei kravattipakkoa sentään olekaan. En kuitenkaan suosittele huutelemaan vieraisiin pöytiin mitään. Tämän paikan synkkä salaisuus on karaoke. Karaokea aamusta iltaan, illasta aamuun. Vanhoja setiä, vanhoja tätejä, jotka ovat kovia pyytämään ja sanomaan. "Saanks mmä sanoo..". Tiskillä ihan näppärää palvelua, mutta jälleen muistikuvani ovat huuruiset, koska eihän tänne selvänä tulla, eikä edes pääse. Top trick: Tule paikalle vanhemman tädin kanssa jo valmiiksi. Ravintola on periaatteessa tilava, mutta myös ahdas ja hieman sekava.
Kenelle: Järjenvastainen pakkomielle laulaa, tai ikäsi on jo lähempänä sataa, kuin nollaa.


Ravintola Aula, Hovioikeudenkatu 2


Aula, eli Vaakuna, on hotelli Vaakunan "Baari, ravintola, terassi". Vaakunan kulta-aika jäi 90-luvulle ja entisen Nightclub Marilynin raunioilta nousi loungemainen? Aula. Tilaa on on niin paljon, että toisen asiakkaan löytäminen on jo ihan baaripeli sinällään. Sisustus on sellaista uudenkarheaa ja vähän sielutonta pubityylistä, mutta pehmeää laiskanlinnaa täynnä. Kuppilan parasta antia on kuitenkin juomavalikoima, sillä vaikka hanat ovatkin peruskauraa löytyy pullolistalta yleensä jo jotakin antoisaa. Myös siideripuolelta.
Terde on suuri patio, mutta sekään ei täyty kuin Vaakuna piknikin aikoihin kesällä. Paikka on yksinkertaisesti aina käydessäni lähes pystyyn kuollut, joten tunnelma on tiessään, vaikka kuinka terassilla soisikin tiukka Ibiza soundi. Kuuluu myös peljättyyn Escortti perheeseen, eli vihreällä muovilla olet kuningas ja maailman omistaja täälläkin.
Kenelle: Hotellin asiakkaille ja satunnaisille ohikulkijoille, jotka nauttivat yksityisyydestään ja halusta eskapismiin julkisissa tiloissa.
--------------


Vaan kaksi on joukosta poissa, Speden Saluunaa siellä ei näy. On Mulliganskin muissa karkeloissa, sillä minä en siellä käy. Kyllä kahden baarin aukko sivistyksessä vielä. Spede on eläkeläisten kansoittama kuppila aution Hansa keskuksen sisällä. Se oli menevä mesta aikaan kun keskuksen sijasta paikalla oli hansa kortteli ja ns. "tuhannen makkurin aukio" (karsinan terassia unohtamatta). Nyt sitä kansoittaa kaupungin eläkeläiset muistelemassa noita Kouvolan kultaisia vuosikymmeniä miettien miten hernekeittoa saisi vieläkin yöpalaksi baari-illan jälkeen.
Mulligans taas on Messun yläkerrassa oleva baari, joka tunnetaan puumista ja likaisista sedistään. Se on kaikkien kouvolatukkaisten yh-äitien iskupaikka ja henkinen kotiluola betonisavannin keskellä. Tästä syystä kaltaiseni komea, mutta hyväsydäminen ihminen olisi pelkkää riistaa tässä paikassa, enkä toisekseen pidä liian helpoista naisista.


Erityismaininta:


Ravintola Neville, Salpausselänkatu 27


Vaikka Neville on pääasiassa ruokaravintola, niin paikan juomakaappi ansaitsee oman mainintansa. Jouluolut aikaan pistäytymisen arvoinen vaihtoehto, mutta muuten voit valita kymmenistä brittibittereistä omasi. Ruokalista paikassa ei vaihdu, joten Kentuckyn kanaa voit tilata ilman Menua. Laskun saat kyllä siinä kohtaa, kun virittelet ulkotakkia päällesi, muussa yhteydessä voit nauttia pitkästä ja rauhallisesta illasta muovisten kaktusten keskellä.
Kenelle: Brittiolut faneille ja heille, jotka eivät pidä muutoksista.
-----------
Nyt mietin vain kuinka moni kuppilan pitäjä imaisee hemapa pussin nokkaansa tästä synkästä huumoripläjäyksestä ja estää minun sisäänpääsyni jatkossa :D Kyllä täältä uupuu samalla hyvää ruokaa ja itse pantua olutta tarjoileva, överiä viihdettä esittävä, erinomaista palvelua ja ylilyöntien harmaalla alueella kulkeva kansan kuppila. Loppukevennyksenä nostalgiaa teille:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti