Hei hyvät lukijat ja hyvää uutta vuotta. Tälle vuodenvaihteelle minä ja kollegani tarjoamme ensimmäisen yhteisen olutbloggauksen. Eli yksinkertaisesti tämä salaseura, illuminati ja vapaajuovojaoksemme on päätynyt kansan valtuuttamana juomaan "Koffin Pirteriä". Itse olen toki tästä Portterista blogannut jo aikaisemminkin. Linkin takaa voit siis lukea oikeastaan ihan onnistuneen juttuni viime syksyltä. Tästä syystä en oikein löytänyt uusia sanoja kuvaamaan tätä ainutlaatuista tuotetta kotimaisessa oluthistoriassa. Se on klassikko, mutta onko sekään ikuinen?
Kilpavarustelu olutrintamalla käy kuumana ja uusia moniulotteisempia kilpailijoita nousee samaa tahtia, kuin pienpanimoita Helsinki-Turku-Tampere kolmioon. Silti yhdelläkään kilpailijalla ei ole samanlaista historiaa, ei tarinoita. Vielä. Herääkin ajatus.. Tulisiko uusien panimoiden kertoa oluidensa synnystä värikkäämpiä tarinoita, jotka kiehtoisivat kuuntelijaa, juojaa ja ostajaa Porterin tarinan lailla? Koska onhan tarina Guinnessin hiivan salakuljettamisesta Suomeen kutkuttava ja mielestäni tärkeä palanen Pirterin myyttiä.
Ehkä? Mutta muistattehan rojaltit tästäkin ideasta.
Asiaan. Minä en jaksanut naputtaa toista samankaltaista juttua. Ajatuksissani oli heittää homma sopivasti hulluksi, mutta ongelmat aikataulujen ja näyttelijöiden liiton kanssa hankaloittivat ohjaajan työtäni. Käsikirjoitus oli, mutta kuvaajakin alkoholisoitui matkalla studiolle. Piti siis tehdä kaikki perinteisesti. Kamera käymään ja korkki pois. Valitettavasti Youtube oli sitä mieltä, että introni rikkoi tekijänoikeussuojaa (uusi saavutus miulle), joten jouduin jättämään sen pois.
Joten mies, tuoppi ja kamera olkaa hyvä, vetäkää lonkalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti