Alko on petrannut tiukasti loppuvuotta kohden. Tälläkin hetkellä lasissani on tuoretta tanskalaista hipsterijuomaa. Kaksinverroin.
Koska tänään ei ole suurempaa fiilistä maalailla isolla penselillä sävyjä tähän, niin pureudum ytimekkäästi tällä kertaa näihin kahteen.
Green Goldilla hintaa 4,8€/0,33l. Pilsner-, cara münich- ja marris otter palemaltaat. Humalina Cascade, Citra, Simcoe ja Centennial. Kaurahiutaleet ja paahdetut ohrat kuuluvat tämän oluen raaka-aineisiin ja listaus on oikeastaan varsin kiintoisa omista spekseistäni katsoen. 7% olut, jonka väriarvoksi on saatu 40ebc ja katkeroita 55ebua.
Stateside IPA taas on lähes saman hintainen; 4,78€/0,33l. Tämän raaka-aineet ovat puolestaan: Münich- ja caramaltaat, Chinook-, Amarillo-, Cascade- ja Centennial-humalat, kaurahiutaleet. Jälleen kaurahiutaleita, hmmmm.. Saatan olla omissa kokeiluissani siis oikeilla jäljillä. Vahvuuta 6,9%, n.55ebc väriltään ja katkeroiltaan luku on: 67ebu.
Korkkaan Green Goldin ensimmäisenä.
Utuista. Syvän oranssinruskeaa olutta. Vaahtoaa upeasti jättäen reilusti pitsiä lasiin.
Tuoksussa on raikasta sanoisinko trooppista hedelmämehua mukana, citran bongaan seasta. Keveästi pihkaisuutta ja paljon sitrushedelmiä seassa. Hyvin keveää karamellisuutta taustalla.
Maussa pihkaisuus ja havuisuus on jo tuntuvampaa, mutta ainakin näin tuoreena myös hedelmäisyys on hienosti läsnä. Katkeruus on sopivaa, ei pure päätä irti, mutta ei myöskään jää liian hennoksi näykkäykseksi poskipielessä.
Suutuntumaltaan keskitäyteläinen olut, johon kaura tuo hennosti pehmeää öljyisyyttä ja liukkautta.
Green Gold on tuoreena todella hyvä ja tasapainoinen IPA. Jos humalointi olisi syvempää ja käpymäisen menttolista tämä kirvottaisi kyllä melkoista hekumaa.
Pisteet: Tuoksu(1-10): 8, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 8, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 15-> Yhteensä: 38/50p.
Ja sitten rynnätään Statesiden pariin..
Ulkoisesti kovin samanlaista, kuin Green Gold. Oranssinruskeaa ja utuista. Vaahtoaa myöskin yhtä hyvin ja kauniisti, joten tässä tasapeli.
Tuoksussa huomaa humaloinnin eron selvästi. Nyt on kyseessä jo klassisempaa tavaraa. Nimittäin selvästi pihka ja mäntyvetoisempaa. Greippiä, keksiä ja vähän karamellia. Hedelmäisyys on vähäistä ja hieman nahkeaa. Pidin siis edellisestä enemmän.
Maussa pihkaisuus puree heti. Puuta, mäntyä, havuja, sitruksia. Klassista, joskaan ei onneksi karamellisiirappista lientä seassa. Simppeliä IPA:a jonka maku jää suuhun iäisyydeksi. Ei silti vieläkään minun IPA:ni.
Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen ja katkera olut.
Stateside on laadukas West-Coast-Classic-IPA. Ei pahaa sanottavaa, mutta pidän enemmän modernista pehmeästä trooppisesta hedelmäpommista, kuin näistä greippi ja havuja yhdistelmistä.
Pisteet: Tuoksu(1-10): 8, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 37/50p.
Näin tällä kertaa. Maistakaa itse ja kertokaa oma mielipiteenne. Kumpi on parempaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti