Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Hard as a....Stone



Stonen oluet saapuivat Pikkulinnun maahantuomina tänne pohjoiseen. "Näitähän on päästävä maistamaan" tuumin ja onneksi oluet levisivät myös näille seuduille (Sams Pub, Karhula&Old Tom, Kouvola).
Stone Brewing on Etelä-Kalifornialainen "pienpanimo" ja 23:ksi suurin panimo USA:ssa. Yritys on perustettu 1996. Panimo tunnetaan, ainakin hifistelypiireissä, paitsi vuosittain pantavasta Vertical Epic sarjastaan, myös Arrogant Bastardista ja panimon normi IPA:sta.

Suomeen saapuivat seuraavat oluet: Levitation Ale, Pale Ale, IPA, Ruination IPA, Oaked Arrogant Bastard, Belgo Anise Imperial Russian stout, Double Bastard Ale, Old Guardian Belgo Barleywine, 15 th Anniversary Escondidian Black IPA ja Vertical Epic 11.11.11. Lista kuvauksineen tästä
Itse käväisin Old Tomin puolella juovoamassa jokaisen, poislukien Vertical Epic Alen. Tässä vaiheessa kiitokset Lahden porukalle jakoseurasta.
Mennäänpä lyhyisiin arvioihin.

Stone Levitation Ale: Stonen Levitation Ale on kauniin punaruskea olut, pahuksen hyvällä ja kestävällä vaahdolla. Tuoksussa sitrusta, hiven mäntyisyyttä ja trooppista hedelmäisyyttä. Karamellisuutta mukana. Maultaan keveän sitruksisesti humaloitu, raikasta greippisyyttä, tuoretta humalaa ja hieman mäntyä, sekä karamellimallasta. Suutuntumaltaan keskitäyteläinen Levitation Ale on helpohkosti juotava, mutta turhan vetinen.
Voltteihin nähden mainio maitokauppavahvuiseksi, mutta muuten runko huutaa lisää tukevuutta.
Arvosana: 3,5 Tuoppia ja maitokauppaliiton kunniamaininta.

Stone Pale-Ale: Stonen Pale-Ale on oranssinrusehtava, hyvä vaahtoinen olut. Tuoksussa selvästi Cascadea. Sitrusta, hieman kukkaisuutta. Karkkimallasta ja häivä käynnyttä hedelmäisyyttä. Maussa hennosti greippisen sitruksista humalaa, keskiasteisesti makeaa maltaisuutta, vienosti karamellisia sävyjä. Jälkimaussa sitrusta ja humalan käpyjä. Suutuntumaltaan keskitäyteläinen, helpohkosti juotava pale-ale. Simppeli pale-ale, käyttöolueksi ihan mainio, mutta ehkä aavistuksen turhan makeahko ja "kiltti".

Arvosana: 3,5 Tuoppia, sano vaan reilusti Cascade.


Stone IPA: Stonen IPA on syvän kullankeltainen, hyvä ja kestävä vaahtoinen olut. Tuoksupuolella raikasta hedelmäisyyttä, käpymäistä humalaa, hieman kukkaisuutta ja sitrusta. Maussa reilusti aromaattista humalaa. Käpyjä, sitrushedelmiä ja aavistus trooppista hedelmäisyyttä. Taustalla viljaisaa maltaisuutta. Loppua kohden kuiva, mutta katkero voisi puraista lopussa kovemmin. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen, juotavuus ansaitsee ok-leiman. No käteen jää laadukas ipa, jonkin tasoinen "final touch" ja kevyt twisti nostaisivat tämän uudelle tasolle. Hyvää, antaa kaikkien humalan kukkien kukkia.
Arvosana: Vajaa 4 Tuoppia ja papukaijamerkki

Stone Ruination IPA: Ruination IPA, saapuu lasiini kullankeltaisena ja hyvällä vaahtolakilla varustettuna yksilönä. Tuoksussa hedelmäisyyttä, humalan käpyä ja sitrusta. Taustalla keskiasteisesti makeaa maltaisuutta. Maussa rapsakan greippistä otetta, hiven havuisuutta ja samaa käpymäistä humalointia, kuin panimon tuotteissa yleensäkin. Maltaisuus on tyyliin nähden kohtalaisen makeahkoa ja jopa kuivaa loppua kohden. Jälkimaussa ei pääse puraisemaan, mutta humalaprofiili säilyy loppuun asti. Suutuntumaltaan Ruination on kohtalaisen täyteläinen, juotavuus on tavallaan simppeliä. Ylipäänsä tätä oli hivenen vaikea uskoa DIPA:si. Normi IPA:na menisi ihan kelvosti, mutta tuplaksi tämä vaatisi paljon reippaampaa humalointia ja vielä tukevampaa runkoa. Hyvää silti.
Arvosana: Vajaa 4 Tuoppia ja pussillinen humalankäpyjä.

Stone Oaked Arrogant Bastard: Ulkoisesti mahonginruskea olut hyvällä ja kermaisella vaahdolla. Tuoksussa karamellista maltaisuutta, hieman kuivattuja hedelmiä, sitrusta ja tammista vaniljaisuutta. Maussa tammitynnyriä, hiven vaniljaisuutta. Sitruksista humalaa, raikasta hedelmäisyyttä ja karamellista makeutta. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen tämä Oaked Arrogant Bastard, juotavuus kohtuullinen, tammi vaan alkaa tökkiä lopussa. No ihan mallikas American Strong, tammitynnyri tuo kevyttä twistiä, perusversio olisi ollut hauska maistaa rinnakkain.
Arvosana: Vajaa 4 Tuoppia ja tammitynnyri

Stone Old Guardian Belgo Barleywine: Stonen vanha vahtimestari saapuu eteeni kauniin punaruskeana ja hyvävaahtoisena. Tuoksussa bretta iskee nenään ensimmäisenä. Omenaista, maanläheisyyttä ja hedelmää. Perinteisempää linjaa edustavia tuoksuja, kuten makeahkoa maltaisuutta, paahtoleipää, hiven luumua ja sitrusta löytyy taustalta Maussa samaa makeaa maltaisuutta, häivähdys paahdetta ja sitruksista humalaa. Bretta tekee kuitenkin maussakin vienosti tehtävänsä tuoden hedelmäisen omenaista happamahkoa kuivuutta ja hieman nahkaisuutta mukaan. Jälkimaussa keveä katkeron puraisu. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen barleywine, alkoholi hienosti piilossa. Belgitwistillä varustettu jenkki barleywine, veikkaisin tämän kypsyvän komeasti.
Arvosana: Vajaa 4 Tuoppia ja Orvalin pohjat

Stone Double Bastard Ale: Stonen Double Bastard on mahonginruskea viettelijä, joka hyvällä vaahdollaan saa tuijottamaan tovin lasiin, ennen kuin muistaa mitä varten tuoppi on edessäni. Tuoksussa kuivattua hedelmäisyyttä, karamellia, hieman melassia ja hennosti paahdetta. Humalapuolelta hedelmäisyyttä ja sitrusta tuomassa tasapainoa ja väriä tähän. Maussa kohtalaisesti makeahkoa maltaisuutta, hieman kuivattua hedelmäisyyttä ja sekahedelmiä. Lopussa sitrusta ja häivä mäntyisyyttä. Kaikenkaikkiaan hyvässä tasapainossa tämä. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen, maku jää suuhun ja alkoholi piilossa. Siemailu oluena ilman sen suurempia tunteita double bastard on ihan kelvollinen, ei tylsä muttei kolahtanutkaan.  
Arvosana: Vajaammat 4 Tuoppia 

Stone 15th Anniversary Escondidian Imperial Black IPA: Black IPA Stonelta valuu paksuna mustana öljynä lasiin. Jättää pinnalleen hyvän ja kestävän vaahdon tämäkin. Tuoksussa reilusti paahdettua ohraa, suklaata ja lakritsaa. Sitruksinen ja hivenen pihkaisa humala ja keveä hedelmäisyys yhdistyvät mallasprofiiliin jopa herkullisesti. Maussa suklaista paahdetta, hiven kahvia ja suolaista lakritsaa. Kohtalaisesti hedelmäisyyttä mukana. Lopussa greippisen mäntyisää humalaa ja vieno puraisu. Maku jää valitettavasti tuoksun jalkoihin. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen, paksu ja pehmeä. Juotavuus kohtalaista. Escondidian on kyllä kiintoisa ja laadukas, imperial stout meets dipa hybridi.  
Arvosana: 4 Tuoppia ja 10 pientä, no yksikään ei pelastunut.

Stone Belgo Anise Imperial Russian  Stout: Rekkaa pihaan ja anista kurkkuun. Belgo Anise on sysimusta olut hyvällä vaahdolla. Tuoksussa tulee vastaan tilanne, jossa alkaa epäilemään olenko tilannut jonkin perverssin uppotukki, das boot, tms drinkin. Ja kysynkin "tarjoilija, tilasinko ouzo lasin upotettuna imperial stouttiin?" Yksinkertaisesti yksipuolisen vahvan anismainen, lakritsaa ja yskänlääkkeen yliannostus on kyllä kummallinen lisä tähän. Maussa sentään maistuu keveästi paahdettua mallasta, hieman makeutta, häivä kahvia ja aivan jäätävästi anista taas. Suolaista lakritsaa riittää. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen, juotavuus riippuu ihan omista mielihaluista.. No.. Tykkään kyllä, että IS:ssa on lakritsaa, mutta joku raja minullakin on. Turhan yksipuolinen aniksen peittäessä lähes kaikkea alleen.
Arvosana: 3,5 tuoppia ja rosvosektori
 

Ja yhteenvedon paikka.
Stonen oluet olivat kaikki oikeasti hyviä ja maistamisen arvoisia. Humalaa on kohtalaisen reilusti, mutta tasapaino on silti kunnossa. Kuitenkaan mitään suuria "wau" elämyksiä ei tullut koettua. Hyvää osaamista Kalifornian auringon alta.
Päätämme tämän kertaisen tarinatuokion iltasatuun.
"Silloin herra sanoi: Menkäähän nyt siitä juomaan loputkin Stonen pullot pois, jotta kaappeihin saadaan lisää uutuuksia. Ja näin me uskolliset juovot teimme, viimeisen pullon, viimeiseen sakattomaan pisaraan. Silloin tyhjentynyt kylmäkaappi syttyi palamaan ja herra puhui meille uudestaan: Sillälailla, menkäähän nyt kotiinne selviämään, jotta kuppila saa ovet kiinni. Näin tehneet pääsevät tähän paratiisiin uudestaan, eikä yksikään joudu iankaikkiseen kadotukseen lähiöräkälään, karhulippisten ja mojitolonkeroa, sekä lapin kultaa täynnä olevan olutkaapin ääreen. Ja kaikki selvisivät kotiinsa, kulkematta vatsahuuhtelun kautta"







Kuvat: Tutiseva käsi ja oma kamera. StudioSchulz.com, sekä Stone Brewing.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti