Tänään ohjelmassa tutustuminen kahteen Left Hand Brewingin tuotokseen. Lasiin valuvat oluet ovat: Milk Stout ja Fade to Black (vol2). Ei muuta kuin maistelemaan.
Mikä: Left Hand Milk Stout, Sweet Stout, USA
Mistä: Ulkomailta
Hinta: n. 2,19€/0,355l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 5,3%, katkero: 25ibu, väri: 47srm.
Nippelitietoa: Left Handin panimo sijaitsee Coloradossa (perustettu 1993). Milk Stoutissa on todella käytetty/käytetään laktoosia tuomassa makeutta, sillä oluthiiva ei pysty sitä käyttämään.
Aloitetaan maitostoutista. Laktoosin käyttö näissä makeissa (Sweet/Cream/Milk) stouteissa on kohtalaisen yleistä. Tällaisia oluita on ilmeisesti pantu jo 1800-luvun puolelta alkaen, joten idea ei ole uusi. No korkataanpa ja maistetaan millainen olut tämä on.
Ulkoinen habitus kielii perinteisen läpikuultamattoman mustalta oluelta, vaahto on niukka ja leviää nopeasti lasin reunoille.
Tuoksussa maitosuklaata, pehmeää kahvisuutta ja häivä lakritsia. Ilmeisesti laktoosi tuo hieman maitoisen kermaisaa happamuutta tuoksuun.
Maussa selkeästi kahvisia piirteitä. Hieman makeahkoa maltaisuutta, kevyesti paahdetta, hennosti suklaata. Maitoisan happamahko piirre maussakin. Jälkimaku on pehmeän pyöreä, hieman puumaista (britti?)humalaa lopussa. Suutuntuma on pehmeän kermainen, keskitäyteläinen, todella helposti juotava. Selkeästi sellainen stout, jota voisi juoda ämpärikaupalla pubissa. Laktoosi tuo tähän kiintoisan lisän, mutta voisi olla rotevampikin stout.
Ruokasuosituksena: vaikkapa mokkapalat, musiikkisuositus tätä juodessa:
G. Love Milk&Sugar.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 3/5, Maku: 7/10, Suutuntuma: 3/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 35/50
Mikä: Left Hand Fade To Black vol2, Savuolut, USA
Mistä: Ulkomailta
Hinta: n. 2,53€/0,355l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 7,8%, katkero: 35ibu, väristä ei lukuja.
Nippelitietoa: Left Handin nimi tulee panimon mailla talvehtineen intiaaniheimon päällikö Niwotin nimen mukaan. Arapahon kielessä sana Niwot tarkoittaa vasenta kättä. Fade To Black on pantu yhteistyössä Nörrebron panimon kanssa.
Savustettua balttiporteria seuraavaksi. Oluen maltaita on savustettu Hackberry puulla (mikälie suomeksi?). Mukana on myös ruismallasta, humalina Magnum ja Northern Brewer.
Tämäkin lähes yön mustaa nestettä. Hento mokkainen vaahto, joka katoaa pian.
Tuoksussa selvästi savuisaa vivahteikkuutta, lakritsaa, hieman suklaata ja paahdettua mallasta. Savuisuus ei ole mitään Schlenkerla tasoa, mutta tuo sopivasti särmää tähän.
Maussa pehmeää ruisleipäistä maltaisuutta, savu tulee paremmin esiin ja on kohtalaisen voimakasta jo. Paahteisuutta löytyy, hennosti kahvia ja lakritsaa.
Jälkimaussa humala puraisee ja yhdessä savuisuuden kanssa maku jää suuhun pitkäksi aikaa.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, joskin yllättävän keveästi juotava tyyli ja vahvuus huomioiden.
Tästä jää sinänsä ihan positiivinen fiilis, mutta tiettyä ohuutta ja yksipuolisuutta havaittavissa. Savuisuuden ote tässä oluessa on turhan ohut, mutta se peittää tehokkaasti kaikkea muuta alleen.
Ruokasuosituksena: Grillipihvi. Musiikkisuositus tätä juodessa: yllättäen, Metallica-Fade to Black.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 3/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 37/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti