Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja
suoraan suoneen tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja
torstai 30. joulukuuta 2010
Olutarvioissa: Eggenberg Svetlé Výcepní
Mikä: Eggenberg Svetlé Výcepní, tsekkiläinen vaalea lager/pils
Mistä: K-market
Hinta: 1,49€/0,5l (tarjous)
Lukuja: Alkoholipitoisuus 4,0%, katkeroista ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: Panimon kotikaupungin, Český Krumlovin, keskusta on nykyään UNESCON maailmanperintökohde listalla. Panimolla on tuotannossa 9 eri olutta, 6 limonadia, sekä "olutbrandy", 42% tuote, jonka yhden litran valmistamiseen käytetään 10l olutta.
Vaihteeksi vaaleaa Eggenbergiä, tuote on ollut naapurimarketissa tarjouksessa jo pitkään. Kyseessä on melko voinen tsekkilager/pils (miksi sitä haluaakaan kutsua).
Ulkoisesti kyseessä on tavanomainen oranssinsävyjä omaava kullankeltainen olut, suhteellisen nopeasti katoavalla vaahdolla.
Vaalea Eggenberg tuoksuu kuin voirasia helteellä. Kyseessä on melkoinen diasetyylipommi, ehkä rasvaisin olut johon olen törmännyt. On tuoksussa toki mallastakin ja aavistus ruohoa, mutta voi dominoi tuoksua härskisti, kuka tykkää ja kuka ei.
Maultaan olut on tuoksuaan parempi. Samaa rasvaisuuutta toki on, mutta myös yllättävän hyvin viljaista maltaisuutta, keksiä, sekä pieni humalan puraisu. Arvaus humalasta menee Saazin suuntaan, joka on aromiltaan erittäin miellyttävä. Jälkimaussa on erikoinen annos voita ja ruohoista humalaa.
Suutuntumaltaan olut on nipin keskitäyteläinen, kohtuullisen helposti juotava, vaikkakin rasvainen. Hiilihappoja on keskiverrosti.
Tuopinpohjan häämöttäessä käteen jää, tai pikemminkin suuhun, sinällään ihan ok-vaalea lager, tai tsekkipils, jossa voisi olla enemmän humalaa. Reipas rasvaisuus hieman nostattaa kulmakarvoja koholle, mutta ei aiheuttanut ainakaan minussa viiden metrin pikataivalta kohti saniteettitiloja. Tällä hinnalla ihan jees, kalliimmalla tuskin tulee ostettua. Toimii kalaruoan kaverina, tai kesäisin grillimakkaran kaverina.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 4, Ulkonäkö(1-5): 2, Maku(1-10): 5, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 11-> Yhteensä: 25/50
tiistai 28. joulukuuta 2010
Olutarvioissa: Nobelaner Talviolut
Oluen Speksit:
Mikä: Nobelaner Talviolut, suodattamaton tumma lager.
Mistä: Lidl
Hinta: 1,79€/0,5l
Lukuja: Alkoholipitoisuus 4,5%, katkeroista ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: Nimestään huolimatta tämä ketvele onkin kotimaista ja vielä suodattamatonta,
tässä vaiheessa propsit pysyvät korkealla tippuakseen luettuani tuoteselosteesta sanan "sokerikulööri".
Polkaisin pitkästä aikaa Lidliin, jonka hyllystä tämän nappasin. Odotukset eivät ole kummoiset kun muistelee aikaisempia putiikin tuonteja (esim. normi nobelaner, grafenwalder, burgen pils, jne).
Ulkoisesti Talviolut on ihan ok. Tumma colanruskea väri, vaahtoaa reilusti. Vaahto tosin laskee suht nopeaan, mutta niin se lagereissa tekee yleensä muutenkin.
Nuuhkaistessa olutta syntyy mielleyhtymä Laitilan suuntaan, joskin Nokiankin tuotteissa on toisinaan samaa. Nimitän itse tuoksua "Hernari-maksalaatikoksi", tosin höystettynä annoksella keitettyä vihannesta. Hiivakannan vaihto voisi olla paikallaan, mikäli tällaista tulee ulos. Tai sitten oman röörini hajureseptorit ovat hukassa? Tässä vaiheessa sisäinen päätoimittaja käskee jättää bullshitin muualle ja mennä asiaan. On tuoksussa toki kevyttä maltaisuuttakin ja hieman makeutta, ei juuri muuta.
Nobelaner Talvioluen maku taas (jos pitää nenästä kiinni, tai käyttää pyykkipoikaa) on kevyen maltainen, hieman karamellia. Taustalla häilyy pienoinen paahteisuus, josta kiinnisaaminen vaatii yritystä. Jälkimaussa kevyttä katkeroa.... ja pahuksen vihannesmaisuus puskee kurkusta takaisin.
Suutuntuma on kevyen puoleinen, kohtuullisesti hiilihappoa, helppo juoda (tavallaan).
En oikein tiedä mitä tästä sanoisi. Ilman hernari-maksalaatikkoa olut menettelisi hintaan nähden ok-halppis "muka" tummana (se sokeriväri..). Kuitenkin koen tämän virheflavoriksi, josta en tykkää. Veikkaan että jää kertaostoksi. Lidlille sellaisia terveisiä, että voisi sieltä saksanmaalta tuoda välillä juotaviakin oluita ja jos on pakko värvätä omat hämäävät tekstit purkkiin, voisi tuotteen maun tarkastaa ennakkoon?
Vikat huikat lasista alas ja huuhtelen suuni nyt Laphroaiglla.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 3, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 3, Suutuntuma(1-5): 2, Yleisvaikutelma(1-20): 8-> Yhteensä: 19/50
sunnuntai 26. joulukuuta 2010
Olutarvioissa: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock
Oluen Speksit:
Mikä: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock, saksalainen savuolut "legenda"
Mistä: Alko
Hinta: 3,45€/0,5l
Lukuja: Alkoholipitoisuus 6,5%, katkerot 39ebu ja väri 76,8ebc.
Nippelitietoa: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock on Bambergissa valmistettava savuolut, oluen ohramaltaat savustetaan pyökkitulen päällä. Olutta valmistavan Heller Trumin panimo on ollut olemassa jo vuodesta 1678.
Taas se aika vuodesta, kun tätä vahvempaa savuolutta saa. Tavallisesti Alkossa on ympärivuotisessa myynnissä panimon "Märzen", sekä ainakin toistaiseksi myös "Weizen". Kyseessä on sen verta legendaarinen olut, jonka itse nostan siihen kastiin oluita, joita jokaisen tulisi maistaa kerran elämässään (muita ovat mm. Guinness, Weihenstephanerin hefeweissbier, Hoegaarden, sekä trappistit, sahti, lambic, jne). No asiaan, asiaan.
Ulkoisesti Urbock on tumma colan värinen olut, jolla on silmää miellyttävä vaahto. Vaahto itseasiassa pysyy yllättävän kauan oluen pinnalla näin "lageriksi".
Tuoksussa riittää savuisuutta, kuin skottiviskeissä ikään. Tosin savuisuus ei ole turpeista, vaan pikemminkin puista. Aavistus tervaisuutta hiipii nenään, tämä on täydellinen takanedusta olut tähän aikaan vuodesta. No on taustalla hieman maltaan makeuttakin ja lakritsaisuutta.
Maultaan Urbock on kuin nestemäistä savukinkkua joisi, tosin karamellista maltaisuutta on etumaussa mukavasti tasapainottamassa savuisuutta. Taustalla voi maistaa hennon lakritsaisuuden, sekä pienen lähes palaneen paahteisuuden. Jälkimaussa katkeruus kuivattaa suuta ja tuo muuten suht makeaan olueen lisää balanssia, tehden siitä samalla rotevamman.
Suutuntuma oluessa on melko täyteläinen, mutta kuitenkin melko helposti juotavissa. Hiilihappoisuus on sopivalla tasolla parantamassa oluen juotavuutta, ei liikaa, eikä liian vähän.
Summa summarum, jos korpisavut, sun muut savuiset esanssioluet tuovat etäisesti nuotion mieleen, tulee tätä juodessa mieleen pihkaisen rakovalkean edessä nautittu viiden ruokalajin illallinen. Vähänkuin nestemäistä tervaleijonaa. Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock jaksaa miellyttää lähes aina, niin se tekee nytkin.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 9, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 8, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 17 -> Yhteensä: 42/50
Mikä: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock, saksalainen savuolut "legenda"
Mistä: Alko
Hinta: 3,45€/0,5l
Lukuja: Alkoholipitoisuus 6,5%, katkerot 39ebu ja väri 76,8ebc.
Nippelitietoa: Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock on Bambergissa valmistettava savuolut, oluen ohramaltaat savustetaan pyökkitulen päällä. Olutta valmistavan Heller Trumin panimo on ollut olemassa jo vuodesta 1678.
Taas se aika vuodesta, kun tätä vahvempaa savuolutta saa. Tavallisesti Alkossa on ympärivuotisessa myynnissä panimon "Märzen", sekä ainakin toistaiseksi myös "Weizen". Kyseessä on sen verta legendaarinen olut, jonka itse nostan siihen kastiin oluita, joita jokaisen tulisi maistaa kerran elämässään (muita ovat mm. Guinness, Weihenstephanerin hefeweissbier, Hoegaarden, sekä trappistit, sahti, lambic, jne). No asiaan, asiaan.
Ulkoisesti Urbock on tumma colan värinen olut, jolla on silmää miellyttävä vaahto. Vaahto itseasiassa pysyy yllättävän kauan oluen pinnalla näin "lageriksi".
Tuoksussa riittää savuisuutta, kuin skottiviskeissä ikään. Tosin savuisuus ei ole turpeista, vaan pikemminkin puista. Aavistus tervaisuutta hiipii nenään, tämä on täydellinen takanedusta olut tähän aikaan vuodesta. No on taustalla hieman maltaan makeuttakin ja lakritsaisuutta.
Maultaan Urbock on kuin nestemäistä savukinkkua joisi, tosin karamellista maltaisuutta on etumaussa mukavasti tasapainottamassa savuisuutta. Taustalla voi maistaa hennon lakritsaisuuden, sekä pienen lähes palaneen paahteisuuden. Jälkimaussa katkeruus kuivattaa suuta ja tuo muuten suht makeaan olueen lisää balanssia, tehden siitä samalla rotevamman.
Suutuntuma oluessa on melko täyteläinen, mutta kuitenkin melko helposti juotavissa. Hiilihappoisuus on sopivalla tasolla parantamassa oluen juotavuutta, ei liikaa, eikä liian vähän.
Summa summarum, jos korpisavut, sun muut savuiset esanssioluet tuovat etäisesti nuotion mieleen, tulee tätä juodessa mieleen pihkaisen rakovalkean edessä nautittu viiden ruokalajin illallinen. Vähänkuin nestemäistä tervaleijonaa. Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock jaksaa miellyttää lähes aina, niin se tekee nytkin.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 9, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 8, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 17 -> Yhteensä: 42/50
tiistai 21. joulukuuta 2010
Olutarvioissa: Saku Porter
Oluen Speksit:
Mikä: Saku Porter, balttityylinen portteri, jälleen Alkon jouluoluena.
Mistä: Alko
Hinta: 3,39€/0,5l (Eestissä nähty jopa alle eurolla pullo..)
Lukuja: Alkoholipitoisuus 7,0%, katkerot 41ebu ja väri 183ebc.
Nippelitietoa: Saku on yksi Viron suurimmista panimoista. Porter tosin pannaan nykyään Aldariksella (Latvia), molemmat ovat osa Carlsbergia tänä päivänä, kuten myös Sinebrychoffkin.
Asiaan. Tume Eesti olu, Saku porter testipenkissä. Ulkoiselta olemukseltaan olut on synkkää, väriltään lähes mustaa nestettä. Porter on jopa melko hyvävaahtoista, jättäen hieman pitsiä lasin reunaan.Vaahto säilyy oluessa melko pitkään, kuten kuuluukin.
Koska oluen kaatamisesta on kulunut jo tovi, pyöräytämme lasia kevyesti, jotta aromit pääsevät esiin, nuuh. Tuoksussa on hieman kahvisen paahtunutta mallasta, ja hei, tässähän tuoksuu jopa suklaakin hieman.Taustalla karamellisuutta ja häivähdys hedelmäisyyttä. Tuoksultaan Sakun porter ei ole koskaan ollut mikään hirveän voimakasarominen eikä ole sitä nytkään.
Makua hallitsee hento suklaisuus, joka viehättää. Maussa on toki myös porterille luontaista kahvista paahteisuutta, makeaa karamellia on aavistus. Jälkimaku kuivahtaa hieman loppua kohden samalla katkerot löytävät viimein tiensä suuhuni.
Suutuntumaltaan kyseessä on hieman kermainen ja aavistuksen hiilihappoinen, sekä kohtuullisen helposti juotava porter. Keskitäyteläistä, keskitäyteläistä. Alkoholi on melko hyvin piilossa, toisin kuin monissa muissa virolaisoluissa..
Ylipäänsä Sakun porter on ihan kelpo tuote, itse kaipailin enemmän lakritsaista otetta ja täyteläisyyttä, mutta menee tämä näinkin. Toistaiseksi paras Sakun olut, jota olen juonnut. Toisaalta aikaisemmista ainoastaan Tume ja Valge ovat olleet luokkaa ihan ok. Jos Tallinnan reissulta olisi tuotava yhtä halpaa virolaisolutta, valinta osuisi mahdollisesti tähän (onneksi sieltä alkaa nykyään saamaan muutakin, kuin vaaleita tusinalagereita).
Pisteet:
Tuoksu: 7, Ulkonäkö: 4, Maku: 7, Suutuntuma: 3, Yleisvaikutelma: 14 -> Yhteensä: 35/50
Mikä: Saku Porter, balttityylinen portteri, jälleen Alkon jouluoluena.
Mistä: Alko
Hinta: 3,39€/0,5l (Eestissä nähty jopa alle eurolla pullo..)
Lukuja: Alkoholipitoisuus 7,0%, katkerot 41ebu ja väri 183ebc.
Nippelitietoa: Saku on yksi Viron suurimmista panimoista. Porter tosin pannaan nykyään Aldariksella (Latvia), molemmat ovat osa Carlsbergia tänä päivänä, kuten myös Sinebrychoffkin.
Asiaan. Tume Eesti olu, Saku porter testipenkissä. Ulkoiselta olemukseltaan olut on synkkää, väriltään lähes mustaa nestettä. Porter on jopa melko hyvävaahtoista, jättäen hieman pitsiä lasin reunaan.Vaahto säilyy oluessa melko pitkään, kuten kuuluukin.
Koska oluen kaatamisesta on kulunut jo tovi, pyöräytämme lasia kevyesti, jotta aromit pääsevät esiin, nuuh. Tuoksussa on hieman kahvisen paahtunutta mallasta, ja hei, tässähän tuoksuu jopa suklaakin hieman.Taustalla karamellisuutta ja häivähdys hedelmäisyyttä. Tuoksultaan Sakun porter ei ole koskaan ollut mikään hirveän voimakasarominen eikä ole sitä nytkään.
Makua hallitsee hento suklaisuus, joka viehättää. Maussa on toki myös porterille luontaista kahvista paahteisuutta, makeaa karamellia on aavistus. Jälkimaku kuivahtaa hieman loppua kohden samalla katkerot löytävät viimein tiensä suuhuni.
Suutuntumaltaan kyseessä on hieman kermainen ja aavistuksen hiilihappoinen, sekä kohtuullisen helposti juotava porter. Keskitäyteläistä, keskitäyteläistä. Alkoholi on melko hyvin piilossa, toisin kuin monissa muissa virolaisoluissa..
Ylipäänsä Sakun porter on ihan kelpo tuote, itse kaipailin enemmän lakritsaista otetta ja täyteläisyyttä, mutta menee tämä näinkin. Toistaiseksi paras Sakun olut, jota olen juonnut. Toisaalta aikaisemmista ainoastaan Tume ja Valge ovat olleet luokkaa ihan ok. Jos Tallinnan reissulta olisi tuotava yhtä halpaa virolaisolutta, valinta osuisi mahdollisesti tähän (onneksi sieltä alkaa nykyään saamaan muutakin, kuin vaaleita tusinalagereita).
Pisteet:
Tuoksu: 7, Ulkonäkö: 4, Maku: 7, Suutuntuma: 3, Yleisvaikutelma: 14 -> Yhteensä: 35/50
Raaka-aine täydennyksiä ja muuta uutta kotipanimossa
Tilasin jokin aika sitten humlesta (ruotsalainen oluttarvikkeita myyvä liike) lisää raaka-aineita kevättä silmälläpitäen. Raaka-aineet saapuivat viimein, sisältäen mm. 3kg pale-ale mallasta, karamellimaltaita, gotlannin savumallasta (saa nähdä millaista on), vehnämallasta, sekä humalia ja hiivaa. Pyhien jälkeen tarkoitus on aloittaa vuosi kunnon IPA:lla, siirtyen ehkä Saisoniin ja siitä ehkäpä savumallas kokeiluihin ja kesää kohti jokin simppeli pale-ale/amber ale pyörii mielessä, mutta sinne on vielä aikaa.
Kunhan pyhien jälkeen saan vielä uppokuumentimeni kaverilta, niin kiehutusongelmakin alkaa ratketa. Aikaisemmin keittolevyssä ei ole riittänyt teho 15l, eikä oikein kymmenenkään litran kunnolliseen kiehumiseen, eli ns. rolling boiliin. Kuumentimen teho ei tosin ole kuin 300w, mutta jos se jaksaa nostaa lämpötilaa muutamalla asteella, niin se riittää. Tällaista tällä erää.
Kunhan pyhien jälkeen saan vielä uppokuumentimeni kaverilta, niin kiehutusongelmakin alkaa ratketa. Aikaisemmin keittolevyssä ei ole riittänyt teho 15l, eikä oikein kymmenenkään litran kunnolliseen kiehumiseen, eli ns. rolling boiliin. Kuumentimen teho ei tosin ole kuin 300w, mutta jos se jaksaa nostaa lämpötilaa muutamalla asteella, niin se riittää. Tällaista tällä erää.
perjantai 17. joulukuuta 2010
Olutarvio: Rulles Triple
Oluen speksit:
Mikä: Rulles Triple, belgityylinen tripel amerikkalaisilla humaloilla.
Mistä: Alko
Hinta: 11,08€/0,75l
Lukuja: Alkoholipitoisuus 8,4%, katkerot 36ebu ja väri 14,8ebc.
Nippelitietoa: Ensimmäinen Rullesin olut Alkossa, joulun kausituote. Panimona Rulles on suhteellisen uusi, perustettu 2000. Nimi tulee panimon kotikaupungin/kylän mukaan (Rulles).
Päätin nyt korkata Rullesin avaamaan virallisesti tämän blogin. Lasiin kaadettaessa Rulles vaahtoaa melkoisesti, vaahto on melko tiivistä ja hyvin "belgialaista". Ulkoisesti olut on muuten oranssinkeltaista.
Tuoksussa nenään marssii melkoinen hedelmäaromien armada. Appelsiinia, mangoa, paljon sitrusta löytyy. Osasyy tuoksuun lienee käytetyt jenkkihumalat, sekä tietysti hiiva, joka on etenkin belgialaisissa oluissa "se juttu" joka tekee oluesta sellaisen kuin se on. Tuoksussa on itseasiassa paljon samaa kuin toisessa, yhtä "jouluisessa" oluessa nimittäin La Choufessa, humalointi tuo tämän kautta mieleen myös Chouffen Houblon Dobbelen Ipa-Tripelin. Toki tuoksussa on myös hieman mausteisuutta ja aavistus happamuutta, tehden siitä monipuolisen.
Maultaan Rulles on eksoottisen hedelmäinen, miellyttävästi mausteisuutta ja loppua kohden happamahko ja kohtalaisen kuiva. Humalan katkeruus tulee esiin jälkimaussa joka on miellyttävä. Jälkimaussa on valitettavasti myös hieman alkoholia, ei häiritsevästi mutta kuitenkin. Juodessa vaahto jättää kauniisti pitsiä lasiin. Täytyy todeta tässävaiheessa, että vaikka jenkkihumalat piristävät tätä olutta, niin jotenkin maku jää hieman latteaksi. Vaahto joka kestää loppuun asti tekee oluesta myös hieman kermaisen. Maku jää suuhun pitkäksi aikaan ja se miellyttää aina.
Suutuntumaltaan tämä tripel on kohtalaisen täyteläinen, hiilihappoja on omasta mielestäni heikonlaisesti, jää liian latteaksi ollakseen täydellisen nautinnollinen.
No ylipäätään Rulles Triple on miellyttävä tripel, ei aivan kärkeä, ei todellakaan jouluinen, mutta upea olut silti. Jäin kaipaamaan hieman lisää hiilihappoa tehdäkseen oluesta virkistävän nautinnollisen. Toivottavasti Rullesin tuotteita nähdään pitkäripaisen hyllyillä myös jatkossa ja toivottavasti hieman fiksummin valittuna vuodenaikaan nähden, sekä mieluusti myös hieman kukkaroystävällisempään hintaan.
Pisteet:
Ulkonäkö: 4, Tuoksu: 9, Maku: 8, Suutuntuma: 4, Yleisvaikutelma: 14 -> Yhteensä: 39/50p.
Mikä: Rulles Triple, belgityylinen tripel amerikkalaisilla humaloilla.
Mistä: Alko
Hinta: 11,08€/0,75l
Lukuja: Alkoholipitoisuus 8,4%, katkerot 36ebu ja väri 14,8ebc.
Nippelitietoa: Ensimmäinen Rullesin olut Alkossa, joulun kausituote. Panimona Rulles on suhteellisen uusi, perustettu 2000. Nimi tulee panimon kotikaupungin/kylän mukaan (Rulles).
Päätin nyt korkata Rullesin avaamaan virallisesti tämän blogin. Lasiin kaadettaessa Rulles vaahtoaa melkoisesti, vaahto on melko tiivistä ja hyvin "belgialaista". Ulkoisesti olut on muuten oranssinkeltaista.
Tuoksussa nenään marssii melkoinen hedelmäaromien armada. Appelsiinia, mangoa, paljon sitrusta löytyy. Osasyy tuoksuun lienee käytetyt jenkkihumalat, sekä tietysti hiiva, joka on etenkin belgialaisissa oluissa "se juttu" joka tekee oluesta sellaisen kuin se on. Tuoksussa on itseasiassa paljon samaa kuin toisessa, yhtä "jouluisessa" oluessa nimittäin La Choufessa, humalointi tuo tämän kautta mieleen myös Chouffen Houblon Dobbelen Ipa-Tripelin. Toki tuoksussa on myös hieman mausteisuutta ja aavistus happamuutta, tehden siitä monipuolisen.
Maultaan Rulles on eksoottisen hedelmäinen, miellyttävästi mausteisuutta ja loppua kohden happamahko ja kohtalaisen kuiva. Humalan katkeruus tulee esiin jälkimaussa joka on miellyttävä. Jälkimaussa on valitettavasti myös hieman alkoholia, ei häiritsevästi mutta kuitenkin. Juodessa vaahto jättää kauniisti pitsiä lasiin. Täytyy todeta tässävaiheessa, että vaikka jenkkihumalat piristävät tätä olutta, niin jotenkin maku jää hieman latteaksi. Vaahto joka kestää loppuun asti tekee oluesta myös hieman kermaisen. Maku jää suuhun pitkäksi aikaan ja se miellyttää aina.
Suutuntumaltaan tämä tripel on kohtalaisen täyteläinen, hiilihappoja on omasta mielestäni heikonlaisesti, jää liian latteaksi ollakseen täydellisen nautinnollinen.
No ylipäätään Rulles Triple on miellyttävä tripel, ei aivan kärkeä, ei todellakaan jouluinen, mutta upea olut silti. Jäin kaipaamaan hieman lisää hiilihappoa tehdäkseen oluesta virkistävän nautinnollisen. Toivottavasti Rullesin tuotteita nähdään pitkäripaisen hyllyillä myös jatkossa ja toivottavasti hieman fiksummin valittuna vuodenaikaan nähden, sekä mieluusti myös hieman kukkaroystävällisempään hintaan.
Pisteet:
Ulkonäkö: 4, Tuoksu: 9, Maku: 8, Suutuntuma: 4, Yleisvaikutelma: 14 -> Yhteensä: 39/50p.
tiistai 14. joulukuuta 2010
Tästä se lähtee
Sain viimein aikaiseksi luoda tämän blogin. Aluksi ulkoasu saattaa olla sekava, mutta kunhan ehdin paneutua tekniseen kikkailuun alkaa homma rullaamaan.
Blogin tarkoituksena tulee olemaan olutarviointien tekeminen, suosituksien kirjoittaminen, sekä tarjoamaan kotipanijan kuulumisia, että muuta olueen liittyvää.
Blogin tarkoituksena tulee olemaan olutarviointien tekeminen, suosituksien kirjoittaminen, sekä tarjoamaan kotipanijan kuulumisia, että muuta olueen liittyvää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)