Nokia 25 goes Dark&Stormy

Pikkulauantai-illan ja alkavien pääsiäispyhien kunniaksi Tuopin Ääressä tippuu drinkkien maailmaan, kuin jääpala räntäsateen keskellä Collins-lasiin. 
Eli ei mämmiä, pashaa, lammasta, suklaamunia, tai playboypupujakaan ei ole luvassa. Tosin myönnän viimemainitun asiayhteyden olemassaolon tupakkatakkien ja cocktailien maailmassa. 
Nokian valtavan aliarvostettu panimo julkaisi pitkästä aikaa uutuuden: Keisari 25 Ginger Alen.
Koska inkiväärijuomat ovat nannaa (blogin simaohje tulee sisältämään jotakin tällaista, simmut tarkkana siis) ja Nokian levikki jotain vielä parempaa piti tähän purkkiin toki minunkin tarttua tassuillani. 
Meanwhile olin jo ehtinyt lukaista Reittausblogin artikkelin aiheesta ja ihmetellen kollegan tapaa olla kerrankin reittaamatta tuotetta ja kuultuani toisaalta, että olut ei välttämättä edustaisi kastissaan hekumaa tajusin välittömästi mitä tehdä. 
Ginger Beer:t ovat yleensä hyvää sellaisenaankin, mutta parasta silloin kun sitä yhdistelee hellästi ja harkiten muihin juomiin. Niin kirjoitin Ginger Beer, mutta Nokian purkissahan lukee Ginger Ale.
Kaupoista kuitenkin löytyy molempia ja virvoitusjuomatehtaat sekoittavat termejä vielä surutomammin, kuin panimot printatessaan oluttyylejä etiketteihinsä. 
Tästä Ale vs Beer:stä voisi joku toinen kirjoittaa pitkältikin, mutta koska tieto on ns. jo olemassa ja lähdeviittaukset hanurista tiivistän omakohtaisesti näin: Ginger Beer:n pitäisi olla käymisteitse valmistettu ja Ginger Ale sekoite (Lue: limppari). Tavallaan molemmat voivat olla ns. limua, jos ajatellaan vappusimankin olevan sellaista. Hauskana huomiona: Nokialla on jo Ginger Beer heidän Sun'n limonadiperheessään, jota ostelen silloin tällöin. Nautin siis myös limuistakin ja kahlaan aika-ajoin uutuudet lävitse (Root beer oli huono tyylissään, mutta veriappelsiini maistuvaa). 
Ehkä tässä siis nimeämispolitiikan syy? 
Oikeassa elämässähän tämä 25 on siis aromatisoitu olut. Asiaan.
Inkiväärijuomat ovat parhaimmillaan drinkkeinä. Niistä saa taiottua monenmoista, mutta tänään keskitymme klassikkoon, joka ei ole Moscow Mule, vaan hänen rommisempi ja tiukempi ystävänsä suoraan Karibian auringon alta. Jotkut sanovat hänen pelaavan juovuspäissään pingistä Joose Keskitalon kanssa. Toiset, että hänen tyhjästä vaatekaapistaan löytyvät kaikki porvarihallitusten saavutukset. Me tiedämme, että hän on Dark & Stormy.
Halusimme siis ottaa selvää.. Miten hyvin Nokian uutuus taittuu tähän, vai mennäänkö ojaan ja vauhdilla?

Klassinen Dark&Stormy ohje:

4cl Tummaa rommia
2cl limemehu
1cl sokerisiirappi
"noin desi" Ginger Beeriä
jäitä
limesiivu

Laita ensin (hyvälaatuisia, ei niitä tillilihan makuisia 6kk vanhoja) jäitä Collins

/Highball/Grogi-lasiin. Kaada mehu ja siirappi jäille, lisää rommi, sekoita tikulla. Kaada Ginger Beer päälle, koristele limesiivulla halutessasi ja nauti. Taustaraidaksi sopii vaikkapa Son.

Me kokeilimme siis Nokiaa pidentäjänä. 
Lyhyesti: sokerisiirappia tarvitaan tavallista enemmän ja limemehun voi puolittaa, koska olut on limua kuivempaa ja lime korostaa oluen valmiiksi matalaa ph:ta ja tavallaan katkeroja ei halutulla tavalla, vähän kuin Farmhouse IPA:t. 
Se mikä Nokian uutuudessa oikeasti tökkii, on se, ettei siinä ole sitä mahtavaa inkivääristä poltetta yhtään. Silti kokeiluna hauska, jonka tulen taatusti uusimaan kesän mittaan sopivassa mielentilassa.
Maistelusessio vielä alla näin niinku lyhyesti:





Oluelle sellaisenaan: