Olutarvioissa: Tölkistä Stadin American Pale Ale & Session IPA

Tapahtumat Stadin Panimon ympärillä käyvät kuumina, mutta en halua pureutua niihin, koska koen median saaneen jo osansa asiasta. Itse toivon panimolle vain hyvää ja parasta jatkoa.

American Lagerin tölkkiversion lisäksi nyt kauppoihin saapuivat panimon American Pale Ale ja Session IPA. Lagerin humaloinnista huumaantuneena en miettinyt hetkeäkään kun tartuin näihin purkkeihin.
Aloitetaan American Pale Ale:sta. Tämä on ilmeisesti sama kuin aiemmin pullosta juomani versio? Muistikuvat ovat tästä hyvin hataria, mutta näemmä ainakin 34 pistettä olen kirjannut taulukkoon.
Joten.. Enemmittä puheitta asiaan. Minua janottaa, toivottavasti teitäkin.

Tsuff.. Sihahtaa tämä oranssivalkoinen tölkki. Se haluaa vain tulla nautituksi.
Ulkoisilta ominaisuuksiltaan hyvin perinteistä linjaa. Vaalean kullankeltaista olutta jättäen päälleen kohtalaisen tiiviin ja kestävän vaahtolakin.
Tuoksu.. Ai herranjestas.. Kyllä, kyllä, kyllä.. Riittääkö että kerron sen olevan aivan mahtavaa? Pitäisi riittää. Käpymäinen humala yhdistyy hillityihin hedelmäisiin sävyihin, vähän pihkaa ja sitrusta. Todella huumaavaa tavaraa. Maistetaan.
Kyllä, kyllä.. Nyt tähän käpyyn ja pellettiin tulee mukaan enemmän pihkaisia sävyjä, mutta mitään mäntysuopaa tämä ei ole. Hedelmää, keveää maltaisuutta ja rapea purenta.
Suutuntumaltaan keskitäyteläinen. Suhteellisen helpohkosti juotava tyylissään. Erityismainintana miellyttävä öljyisyys.
Stapa puskee kyllä nyt aivan uskomattoman upean tuotteen markkinoille. Tasapaino, yleisilme ja kaikki.. Märkää humalafriikin fantasiaa näillä spekseillä. Kyllä.. tämä on juuri sellaista humalointia josta itse pidän.


Sitten.. American Session IPA. Jos edellisessä oli n. 35ebua, niin tämä lähes tuplaa luvun (60). Enemmittä jorinoitta asiaan.

Ulkoisesti Session IPA on edellistä kenties kirkkaampi. Kullankeltaista, jättää myös kivasti vaahtoa ja pitsiä päälleen ja lasin reunaan.
Tuoksussa sitrusta, mutta nyt käpyisyys on edellistä enemmän alla. Pilkistelee toki selkeästi, mutta ei samanlaista wow-faktoria kuin edellinen. Greippiä ja pihkaa.
Maussa on aikaslailla rapsakasti humalaa. Ruokakaupan sitrushedelmätiskille taisi tulla juuri tukusta lastillinen. Maltaisuus jää jalkoihin, käpyisyys myös. Pihkaista puumaisuutta on, samoin vähäisesti ruohoa. Humala tuntuu jopa vähän karkealta, tavallaan tässä.
Suutuntuma myös keskitäyteläistä. Juotavuus vähän nihkeämpää kuin edellisessä. Suuta kuivaava.
Session IPA kategoriassa ei mikään jättimenestys. Humalapommi toki, mutta minulle liikaa. Ostanko toiste, toki.