Hyvää päivää ystävät.
Kuten kuvasta näkyy tänään kalastellaan lukijoita..eiku.. Brewdogia siis tuplasti edessä. Viime aikoina olen kauhulla seurannut paitsi mainoskielto keskustelua ja tänään kuvasin aiheeseen liittyvän valistusvideon, eli hieman omia fiiliksiä aiheesta.
Tämä kielto ei tienkään koske ulkolaisia toimijoita, joten BrewDog saa jatkaa Suomessakni brändinsä rakentamista, mutta Suomesta ei vastaavaa tule, kiitos valtiovalta.
Noh, mennäänpäs asiaan. Alpha Pop on siis uusi maitokauppa olut. Tekstin perusteella Ruismaltaalla vauhditettu American Pale Ale, joka on humaloitu Columbus ja Ahtanum humalilla. Nimestä tuli itselleni mieleen panimon vanha Alpha Dog, joka oli..no melko huono "Bitter". Oikeastaan haluaisin nähdä panimolta nimenomaan modernin version Brittiläisestä Bitteristä. Vähän kuin tämäkin Apa, mutta humaloitu vain saarivaltakunnan omilla humalilla, kuten East Kent Goldings, Fuggles, Challenger, Northdown, Progress, Target, jne. Noh ehkä joskus. Hintaa pullolla n. 3,6€, joten osuu samaan hintakategoriaan muiden panimon tuotteiden kanssa, eli vähän tyyris. Miltäpä tämä maistui?
Ulkoisesti tämä olut vaaleaa
meripihkaa varsin hyvällä vaahdolla.
Tuoksutellessa tässäkin on panimolta
tuttua trooppishedelmäistä fiilistä. Kukkaketoa, marjapensasta ja
sitrusta. Oikeastaan varsin miellyttävä ja raikas tuoksu jättää
hyvän fiiliksen tästä oluesta.
Maussa keskiasteisen makeaa
karamellisuutta jota greippisen havuinen humalaisuus syö. Hedelmiä,
karviaista? Jälkimaussa hyvin keveät katkerot.
Suutuntuman puolelta liikutaan
keskitäyteläisissä sfääreissä, vaikka onkin jälkimaultaan
hennosti vetinen.
Hyvä juotavuus ja passeli tasapaino
tekevät tästä varsin mainion lisän panimon maitokauppavahvuisiin
tuotteisiin.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 35/50p.
Ja seuraavaksi vähän Imperiaalista Stouttia..
Paradox Arrania taas olen pitänyt komerossa jonkun vuoden etsien paikkaa juoda tämän. Tänään se sauma aukesi näppärästi. Kyseessä on tietysti Isle of Arranin tynnyreissä kypsytetty erä Paradox Imperial Stouttia. Arranin viskiäkin olen yhden pullon tissuttanut, mutta se ei ainakaan 10yo:na kolahtanut. 15% alkoholia luulisi lämmittävän, kunhan ei mene aivan likööriksi. Katsotaan, katsotaan..
Olut valuu lasiin paksuna mustana
moottoriöljynä. Heikosti vaahtoa....Pinkki vaahto? Eikun kynttilän valohan se on vaan..
Tuoksusta huomaa, että tynnyriä on.
Tammea, vaniljaa, salmiakkia ja paahteista maltaisuutta. Kevyesti
karamellista makeutta tasapainottamassa muuta antia. Alkoholi tuoksuu
viskisesti lävitse. Suurta, vahvaa ja paksua jo tuoksussa. Minä
tykkään.
Maussa keksisen karamellista mallasta,
reilusti kahvista paahteisuutta joka täydentyy tynnyröinnin
tuomilla aromeilla. Vaniljaa, puuta ja viskiä. Taustalla mukavasti
salmiakkia ja suklaata. Jälkimaku on pitkä, paahteinen ja
lämmittävä. Tummaa suklaakaakaota viskillä.
Suutuntumaltaan melko täyteläinen
tuotos on kohtalaisen matalilla hiilihapoilla varustettu.
Paradox Arran on liki täydellinen
suoritus ”barrel aged” sarjassa. Vahva, tasapainoinen, silti
monipuolinen ja nautinnollinen olut. Sarjansa paras ja selvästi yksi panimon parhaimmista oluista.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 8, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 9, Suutuntuma(1-5): 5, Yleisvaikutelma(1-20): 16-> Yhteensä: 42/50p.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti