Olutarvioissa: St. Bernardukset (Prior, Abt & Tripel)

Tänään bloggaaja tarttuu St. Bernarduksen oluisiin. Kyseessä on 1900-luvun alussa Watoun kylään perustettu Refuge Notre Dame de St.Bernardin luostari, joka valmisti aluksi vain juustoja. Panimo aloitti toimintansa toisen maailmansodan jälkeen panemalla St. Sixtuksen (Westvlettern) oluita aina vuoteen 1992 asti. Tämän jälkeen syntyi tuotemerkki St. Bernardus.
Nykyään panimo valmistaa mm. Pater 6, Prior 8, Abt 12, Tripel oluita, myös Alkossa taannoin nähtyjä Grottenbier ja Witbier oluita.
Nyt tarkemmassa esittelyssä on panimon Prior, Tripel ja Abt.

Oluen speksit:

Mikä:  St. Bernardus Prior 8, Vahva Belgiale, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 1,7€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 8%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: "Ylhäällä"

Sessio alkaa Priorista.

Syvän punaruskea olut tämä Prior 8. Vaahto on paksua höttöistä saippuavaahtoa. Tuoksusta huomaa ensimmäisenä reilun rusinaisuuden, kuivattua hedelmää, yrttejä ja annos mausteisuutta. Hieman makeaa siirappia ja häivähdys suklaata.
Maultaan Prior on mausteisen yrttinen, hennosti happamahko, mutta silti makeahko siirappisuus tasapainottaa. Kuivattua hedelmää, rusinaa ja appelsiinia. Jälkimaussa alkoholi lämmittää hieman ja keveä yrttinen humalointi kutittelee suuta.
Suutuntuma on keskitäyteläisen ja kohtalaisen täyteläisen epäpyhässä maastossa. Juotavuus on helpohkoa.
St. Bernarduksen Prior on kyllä tyylissään(kin) maukas, tosin häviten selvästi R8:lle. Syysiltana lämmittää, talvea kohti tarvitaan jo vahvempaa.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku :8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 15/20, Yhteensä: 39/50.

Oluen speksit:

Mikä:  St. Bernardus Tripel, Tripel, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 1,8€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 8%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: "Ylhäällä"

Seuraavaksi vuoroon saapuu Tripel.

St. Bernarduksen Tripel on sameahkon oranssihkonkeltainen Tripel paksulla ja tiiviillä vaahdolla.
Tuoksussa on raikasta hedelmäesteriä, hieman banaania ja päärynääkin mukana, maustepuolelta hennosti korianteria ja pippuria, ehkä aavistus anista? Niukasti happamuutta, jota tasoittamassa on lievä maltainen makeus.
Maussa raikasta hedelmäisyyttä, lievästi karamellista maltaisuutta, hennosti marjaisuutta ja keveästi mausteita. Samoja elementtejä kuten tuoksussakin siis. Jälkimaussa humala puraisee keveästi ja lievää omenaista happamuutta valuu suuhun. Hiivan kaataminen lasiin pyöristää makua.
Suutuntuma on keskitäyteläisen ja kohtalaisen täyteläisen väliä, juotavuus pelottavan helppoa, alkoholi ei maistu lävitse yhtään. Maistuva ja laadukas Tripel kyseessä. Pidin ehkä Priorista karvan enemmän.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 14/20, Yhteensä: 38/50.

 Oluen speksit:

Mikä:  St. Bernardus Abt 12, Quadrupel, Belgia
Mistä: Ulkomaat
Hinta: n. 1,9€/0,33l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 10%, katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: "Ylhäällä"

Ja viimein abt 12 lasissa. Olut, joka huhujen perusteella pitäisi olla pitkälti samanlainen alkuperäisen, olutmaailman eniten hypettämän ja RateBeerin ykköspaikkaa pitävän Westvlettern 12:n kanssa. Asia on siinämielessä todennäköinen, pantiinhan Watoussa ko. olutta lähes kuusikymmentä vuotta.

Pikariin kaatuu sameahkon ruskeanpunertavaa olutta, paksulla kermaisen tiiviillä vaahdolla. Jättää kauniisti pitsiä lasiin.
Tuoksussa pehmeää kuivattua hedelmäisyyttä ja makeaa maltaisuutta. Hennon yrttisiä vivahteita, hieman anista, persikkaa ja rusinaa. Lämmetessään paranee selvästi, enemmän anista tuoksuun.
Maussa kermaisen pehmeää makeaa maltaisuutta, hieman barleywine tyyliin. Hieman tahmainen, joskaan toffeeta ei ole. Kevyesti anista, suolaista lakritsaa, yrttisyyttä ja kuivattuja hedelmiä. Jälkimaussa niukasti alkoholia, kevyen liköörimäinen ja portviininen. Humalaa ei juuri huomaa, yrttisyyttä lukuunottamatta.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, todella pehmeän kermainen, silti juotavuus on pelottavan helppoa 10% olueksi.
Abt 12 ei räjäytä pottia, vaan on kuin se vanhoista elokuvista tuttu elegantti rakastaja, joka hivuttautuu huomaamatta lähemmäs ja saa haluamaan lisää. Tyylikäs olut tyylissäänkin. Epäilisin kypsytyksen jopa parantavan tätä.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 9/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 17/20, Yhteensä: 42/50.

 Panimon muista oluista olen testannut myös Grottenbierin, joka oli todella maistuva Dubbel ja jäi aivan liian pienelle huomiolle Alko vierailunsa aikana (38/50p). Lisäksi panimon Witbier oli tyylissään ihan omassa luokassaan ja kesän 2009 valopilkkuja (37/50p). St. Bernardus on kyllä selvästi asiansa osaava luostaripanimo, jonka oluita soisi näkevän useamminkin täälläkin.