Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


torstai 7. syyskuuta 2017

Olutarvioissa: Kanavan Panimon Kaupungin Äänet Pils



Lahtelainen kaupunkifestari Kaupungin Äänet teetti tänäkin vuonna oman festarioluen. Tällä kertaa panimona toimi Kanavan Panimo ja taustalla askarteli mm. kotiolutkollektiivi Ant Farm. Tyylinä miellyttävästi Pils, joka ilmeisesti pohjautuu Kanavan Sulku Pilssiin, tosin reilummalla humaloinnilla. Ainakin minulle tuttua Mandarina Bavariaa pitäisi olla seassa. Kenties smoothia sitrusta ja appelsiinia tähän oluttyyliin nähden sopivasti? Koska itse en festareille valitettavasti urheilukiireiltä ehtinyt sain näytepullon kuitenkin lahjoituksena.


Ulkoisesti sameahkoa oranssinkeltaista olutta varsin kelvolla ja kestävällä vaahdolla.
Tuoksu irrottelee herkkiä hedelmäisiä fragransseja hakien komppia suoraan viljapellolta. Yrttisruohoisuus hallitsee kuitenkin aromia, mutta yksikään elementeistä ei oikeastaan ota muita reppuun ja aja maaliin. Tuoksu on nimittäin harmittavan vaisu, vähän kuin kuuntelisi heviä hiljaa.
Maussa on yhtä aikaa rapeaa purentaa, sellaista vihaista yrttisyyttä siis. Puree, eikä kysele turhia. Tähän suomalaiseen fiilikseen kai sopii pieni vihanneksisuus taustalla? Ehkä, ehkä ei. Maltaisuus, siis sellainen vihreä heinäisyys, jää lähes tyystin yrttikatkeron alle. Jälkimaku on pitkä ja katkera. En oikein osaa sanoa pidänkö tästä vai en. Suuhun jää vain fiilis, ettei kaikki palikat loksahda aivan oikeille paikoilleen. Silti kokonaisuus on helpohko, joskin hyvin katkera.
Jos suutuntumaa mietitään, niin voimme todeta Pilsin olevan keskitäyteläinen ja melko hiilihappoinen tapaus, jonka juotavuus on kohtuullista.
Kaupungin Äänissä on jotakin Lahtelaista. Takakireää katkeruutta? Kovaa yritystä, muttei osu maaliin? En tiedä, kuhan tuumailen. Lasin tyhjentyessä käteen jää vähän vihreä, katkera ja lievästi vihanneksinen olut, joka ei nyt rehellisesti lähde lentoon missään vaiheessa, vaan pitäytyy juurevuudessaan. Iisiä juotavaa ja asiansa ajavaa kuitenkin täytetyn kana-mozzarella leivän kera. Katkerot nimittäin leikkaavat lihan makeutta ja majoneesikastikkeen rasvaisuutta.
Kiitokset Bönthörille pullosta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti