St. Patrick's Day ja Guinness Nitro IPA

Kaikista tämän maailman ”Hei me juodaan” tapahtumista ja kissanristiäisistä oma suosikkini on tänään vietettävä Saint Patrick's Day

Koska tapahtuman historia on suoraan vaikkapa wikipediasta tavattavissa en sitä sen kummemmin referoi tässä. Kyseessä on yksinkertaisesti Irlannin suojelupyhimyksen kunniaksi vietettävä ”kansallispäivä”.

Miten se sitten liittyy juomiseen? Yksinkertaisesti voisi todeta, että siinä missä Baijerilla on Oktoberfest on meillä kaikilla muilla St. Patty. Tapahtuma on levinnyt vihreältä saarelta kaikkialle maailmaan. Tämä toki jo historiallisten seikkojenkin takia.

 Toisekseen juominen, pubikulttuuri ja erinomainen soundi on niin juureva osa irlantilaisuutta, että se on helposti omittavissa kaikkialle. Vai onko? Onko tämä kaikki vain stereotypiaa? Muovisia paddyja leprechaun hattuja, Guinness tuoppeja, vihreitä pukuja ja punertavia partoja?
Tai sitten kuvailin juuri omaa ulkonäköäni?

Oli miten oli. St. Patricks Dayn ajatus ja perimmäinen idea täällä pohjolassa on vähän samanlainen kuin juhannuksenkin. Ollaan viettävinämme kristillistä juhlaa, mutta käännetään se alkoholin avulla riehaksi.

Ja mikä minä olen sanomaan ja moittimaan? Juhannus on pelkkää räntäsadetta, alkavaa kaamosta, kossua ja popedaa.

Saint Patrick's taas halpoja Guinness-tuoppeja, erinomaista musiikkia, pöydillä tanssivia ihmisiä odottamassa valoa ja kevättä. Se hetki, kun kaikilla vauvasta vaariin on lupa hassutella onnellisena jurrissa kaikkien muiden kanssa ilman nujakointia ja Ukkometsoa. 

Tänä vuonna olin jo ajoissa liikenteessä ns. päiväkaljalla. Guinness Nitro IPA kuullosti oudolta, mutta sopivalta tavalta korkata tämän vuotinen Pyhä Patrick. 

Ulkoisesti ruskeanpunertavaa olutta hennolla kermaisella vaahdolla. Jää normi "G":n nähden kirkkaasti kakkoseksi ulkonäön osalta. Tuoksusta irtoaa hieman brittihedelmää ja toffeisuutta ja hentoa marjaisuutta. Ei ihmeellinen, mutta odotusten ollessa alhaalla tämä on ihan mukiinmenevä.

Maussa pehmeää karamellisuutta, hentoa sitrusta ja kuivaa hedelmäisyyttä. Jännä yhdistelmä hedelmäpastillia ja keveää katkeruutta lopussa. Suutuntuma on miellyttävän smoothia ja kermaista. Helppoa juotavaa tämäkin. Nitro IPA:sta ei löydä mitään moderneja asioita, enkä niitä osannut odottaa. Enemmänkin EIPA osastoa nitrohanasta. Voin vain ihmetellä, miksi marja/hedelmäoluita, tai soureja ei näe nitrohanasta? Voisi meinaan toimia jätskimäisellä twistillä. Ei siinä. Poistan seuraavasta tilauksesta vain tuon IPA-sanan ja tyydyn perinteiseen. 

Slàinte!