Olutarvioissa: Buxton Axe Edge

Oluen speksit:   
Mikä:  Buxton Axe Edge, IPA, Englanti
Mistä: "Ulkomailta"
Hinta: Ei muistikuvia
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 6,8%, katkerosta ja väristä ei arvoja 
Nippelitietoa: Humalina Amarillo, Chinook, Citra ja Nelson Sauvin. Axe Edge on nummi panimon kulmilla.



Viikonlopun alkuja. Kevät on saapunut myös kaakkoon ja tänä viikonloppuna vietetään Helsingissä perinteistä Helsinki Beer Festivalia. Itse en jaksanut lähteä festareille tälläkään kertaa, vaan jäin rentoutumaan kotiin. Ja mikäpä kotona ollessa, kun kaapit kirjaimellisesti notkuvat hyvää olutta. Oluthyllyni on nimittäin niin täynnä, että se on keskeltä taipunut alaspäin. Joten vaihtoehtoisia säilytystapoja pohtiessa on mukava korkata jotakin hyllyltä, edes kevennys mielessä.
 Derbyshiressä sijaitseva Buxton Brewery on kerännyt hiljakseen mainetta olutpiireissä ja sitä pidetäänkin yhtenä kiintoisimmista panimoista tuolla sumujen saarella. Panimon Axe Edge on minulle verraten uusi tuttavuus. Tyylinä mitä ilmeisimmin jenkkityylinen IPA varsin herkullisella humalakattauksella (kts. ylempää). Tämä olut on kerännyt RateBeerissä varsin hyviä arvioita, joten totta kai tällainen on testattava, kun eteen sattuu. Korkataan.

Lasiini kaatuu oranssinpunertavaa, vähäisesti sameaa olutta. Vaahto on varsin reipas ja kestävä, joten ulkonäön voidaan kokea olevan kunnossa.
 Tuoksussa erottuu selvästi varsin hedelmäisiä ja karamellisia sävyjä. Mehukasta makeutta, mäntyisyyttä, appelsiinia ja sitrusta. Melko maltainen yleisfiilis, sillä humala ei aivan hyppää silmille. Voi olla, että 3kk vanha pullo ei ole aivan parhaillaan aromien puolesta.
Maussa yhdistyy makea maltaisuus ja keveä karamellisuus pihkaiseen humalaan. Greippiä, sitrusta ja vähäisesti hedelmäisyyttä. Loppua kohden reilusti pihkainen, joskaan katkeruus ei ole aivan hyökkäävää. Se on lähempänä pitkäkestoista syyttäjän omaista katkeruutta, kuin äkkiä päälle käyvää ja kurkkua kuristavaa lappuliisaa ja portsaria. 
Suutuntuman puolella kuljetaan harmaalla alueella. Keskitäyteläisen ja kohtalaisen täyteläisen epäpyhällä sotatantereella ei voittajia valita tässä erässä, mutta jälkimaun katkeruus nostaa tämän jälkimmäiseen sarjaan. 
Buxtonilta on jokunen varsin mainio olut tullut nautittua ja kumottua. Tämä ei iskenyt Tysonin lailla (eikä purrut korvasta). Silti, uskon aivan tuoreena tämä toimivan paljon paremmin, mutta näillä mennään mitä on saatu.

Pisteet: Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 36/50p.