Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


tiistai 8. toukokuuta 2018

Olutarvioissa: Kakola Hurlum Helles Lager


Pienpanimoiden lukumäärän kivutessa sadan huitteille korkattiin Lahdessa turkulaista Helsingistä ostettua ja VR:n kotiin junailemaa Kakola Brewingin Hurlumia.


TÄ-Uutiset toimitti Arto Halonen


”Kohta sata pienpanimoa”-todetaan uutisissa. Tämän kunniaksi päätettiin helteen kyllästämässä Lahdessa nauttia uunituoreen Kakola Brewingin olutta pohtien vain kahta asiaa: Onko Helles uhka vai mahdollisuus ja miksei pullon mukana tule Monopolin ”Vapaudut vankilasta-korttia”.
Kakola kuitenkin tunnettiin vuosikymmeniä vankilana. Nyt entisten muurien takaa nousee mäskin viekoitteleva tuoksu ohikulkijain nenään. Kaikista Kakolan tuotteista päätin, tavoilleni orjallisena, tyypata sen helpoimman ja puhtaimman tuotoksen tuoreelta panimolta.
Tämä siksi, ettei tällaisissa tuotteissa voida prosessin virheitä peitellä. Helles on armoton keittäjäänsä kohtaan. Lisäksi minulla on herkkä paikka, kesäisin, baijerilaistyylisiä tuotoksia kohtaan. Etenkin lämpömittarin kivutessa parinkymmenen paremmalle puolelle sitä haluaisi vain nauttia litran tuopista hyvää, raikasta olutta Biergartenin puolella ilman torvisoittokuntaa. 

 

Ulkoisesti Hurlum solisee lasiini kohtalaisen kirkkaan keltaisena. Vaahto on kohtuullinen ja kaunis. Se siitä. Ei tässä missikisoissa olla, vaikka vähän pitsiä jättääkin jälkeensä.
Aromipuolella hintsusti yrttisyyttä, taikinaisuutta ja keveää mallasleipää. Iisi, melko puhdas ja linjakas. Mikään ei häiritse, kaikkea on sopivassa mittasuhteessa.
Maistellessa meinaan unohtaa muistiinpanot, mikä on hemmetin hyvä merkki oluelta. Varsinkin tällaiselta. Keveän makeahkoa maltaisuutta, viljapeltoa ja taikinaa. Kepeä puraisu lopussa.
Teille ketkä mietitte mikä tällaisen erottaa vaikkapa Karjalasta, niin yksinkertaisesti puhtaus, maun pienet positiiviset nyanssit ja hento katkeruuden tuoma tasapainoisuus. Siis juotavuus ilman tökkimistä. Toki Pienen hintahaitarissa tämä on etenkin mielikuvaani verrattuna tyyris, mutta mainio avaus tulokkaalta.
Suutuntuma on keveähkö. Oikeastaan parhaista tyylinsä edustajista tämän erottaa vain tietynlainen kuohkeus ja raikkaus.
Kakolalle voidaan tämän yhden oluen perusteella ennustaa hyvää tulevaisuutta, mikäli muidenkin tuotteiden taso on yhtä korkealla teknisesti. Tietysti sellaisia asioita, kuin markkinointi ja saatavuus ei sovi vähätellä. Nyt mietin vaan, että missä miun vapaudut vankilasta kortti oikein on, menee muuten Unioninkadun osto sivu suun.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti