Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


perjantai 20. marraskuuta 2015

Olutarvioissa: Pyynikin Vahvaportteri

Kaivelin työviikon päätteeksi kaappia ja havaitsin, että en ole vieläkään saanut aikaiseksi juoda Pyynikin Vahvaportteria sieltä pois. Ihmettelin ja raavin päätäni tovin, mutta päädyin lopulta laittamaan tämän oluen kylmään. Pyynikin Käsityöläispanimo on ollut yllättävän vähän esillä tässä blogissa, mikä johtunee pääasiassa tuotteiden saatavuudesta näillä nurkilla. Panimohan sijaitsee siis Tampereella ja sen lyhyestä historiasta voisin kirjoitella enemmänkin, sillä vaiheet ovat olleet värikkäitä ja dramaattisia. Aina panimon alkuvaiheista, tulipaloon ja uuteen kukoistukseen asti. Leffamatskua kerrassaan.
Vahvaportteri taas on  Global Craft Beer Award kilpailun käsityöportterisarjassa palkittu olut, siis aivan kultamitalilla palkittu sellainen. Olen tämän muistaakseni kerran aiemminkin juonut, mutta en halunnut kaivaa vanhoja muistiinpanoja esiin, vaan katsoa miltä olut maistuu tänään?

Asiaan.
Korkki sihahtaa vaimeasti, kenties liian vaimeasti näin vapaapäivien kunniaksi, mutta tällä mennään.
Lasiin kaatuu synkkää lähes mustaa olutta. Vaahtoaa aavistuksen heikonomaisesti, mutta jättää lopulta päälleen ohuen, tiiviin vaahtolakin.
Tuoksusta irtoaa paahteista maltaisuutta, maitosuklaata ja pientä hedelmäisyyttä näin kärkeen. Mukaan on saatu toffeisuutta, sekä lakritsaa. Lämmettyään lakritsa muuttuu salmiakkimaisemmaksi ja suolaisemmaksi. Moniulotteinen.
Maussa paahteisuus tulee ensimmäisenä esiin. Maltaisuutta, lähes savuista paahdetta. Hentoa hedelmäpastillista makeutta nivoutuu salmiakkilakritsaan, kunnes katkeruus kuivaa loput. Keveää happamuutta loppuliussa paahteen kera. Siinä ja siinä meneekö tuhkaiseksi vai ei. Maku jää suuhun pitkäksi aikaa.
Suutuntuman puolelta todettakoon tämän olevan kohtalaisen täyteläinen, matala hiilihappoinen portteri, jossa on hieman öljyisyyttä ja paljon taitavasti kätkettyä alkoholia.
Pyynikin Vahvaportteri on kyllä upea kotimainen olut. Joku sanoisi sitä monipuoliseksi, toinen vivahteikkaaksi, mutta itse kutsun sitä sopivasti överiksi. Siinä on isolla pensselillä maalattu paljon vahvoja sävyjä yhdeksi lähes harmoniseksi teokseksi. Jotain hyvin tamperelaista siis..
Pisteet: Tuoksu(1-10): 8, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 8, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 37/50p.

(edit. Annoin näemmä aiemmin tismalleen samat pisteet, joten.. "tatsi" on säilynyt hyvänä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti