Alkon käsityöläisoluet: Tasting

Helmikuinen aamu oli taas vienyt juovon kohti pääkaupungin ihmeitä.

Osa varmaan luuli tähän liittyvän jääkiekkomailoja ja poneja? Tai sillä isolla talolla olleeseen väkijoukkoon soluttautumista ilmaisen ämpärin, tai bensan, tai bensaämpärin toivossa, niin ei.

Sen verran loskaista kevättä alkaa olemaan ilmassa, että Alkon käsityöläisoluet ovat saapumassa monopolin hyllille. Tämä tietysti aiheutti vääjämätöntä vipinää villasukissani, että hyppäsin aamun ensimmäiseen koomajunaan litkimään bisseä.

Pääkallollinnan kellarissa, eli tynnyrissä, tapahtuneessa väkijuomien kulutustapahtumassa olivat läsnä kaikki muut paitsi: Ison-Kallan Cardinal IPA(Miksei Cardiant IPA, olis siisti bändiolutkin viel), Flying Dutchman (onneksi, säästyy kirjoituskoneessa mustetta) ja Hiisin Pöllöhillo. Tai no Pöllöhillohan olisi blogin eka 6/5, ihan vaan koska pöllö mainittu ja yleisvaikutelma nousee stratosfääriin samantien. Pöllökalja hillolla, ihan parasta. (Ookoo, se liittyy talkkunaan oikeasti, mut pöllökalja, mikä pöllökalja). 

Jätin tutuista oluista Laitilan Kukon reittaamatta, mutta 5,5% versionakin se on varsin mainio olut jopa tyylissään. Kaikista muista on lyhyt luonnehdinta.

Asiaan:

Saimaan Pilsner Luomu 3,84€/0,5l

Saimaa avaa aamun, valkaisee nenän ja kalibroi maun. Kullankeltainen ja viljaisen ruohoinen tapaus. Ei aivan lähde lentoon kuitenkaan. Rapsakkaa pilsua, vähän keveää hedelmää seassa. Perussettiä, mutta ei huono sellainen. Hinta kuitenkin 2x sen mitä tällaisen pitäisi olla. Perushyvä saksatyylinen pils.

Vakka-Suomen Kölsch 4,95€/0,5l

Vaspilta viimeinkin Kölsch. Loistavaa. Hyvin puhdaslinjainen tapaus hennolla hedelmällä ja omenaisuudella. Raikas, iisi, melkolailla tyylinsä mukainen, eli tylsä? Hyvä perusolut ja kun tietää tyylin vaikeuden valmistamisen suhteen voi nostaa hattua. Sopii Vaspin portfolioon kivasti maalaismaisella sävyllään.

Bryggeri Helsinki Wald Forest Pale Ale  4,52€/0,33l

Meripihkaan vivahtava väriltään tämä. Jännä kombo havua ja rosmariinia aromissa. Aiheuttaa paljon fiiliksiä ja mielikuvia, en tiedä miten menisi jos en tietäisi nimeä, eli brändi+1. Keveää toffeista mallasta, leipää, kinuskia ja hedelmää. Rosmariini vie vähän olutta, mutta balanssi on jälleen valtavan hyvä. Ruokien kaveriksi? Toimii loistavasti tarjolla olleen ”silli-kaviaari perunan” kera.

Lammin Naakka ”Strong Ale”  5,9€/0,33l

Lammi tarjoilee tuttuja sahtimaisia piirteitä. Makeaa mallasta, karkkia ja limppua. Banaania ja katajaa. Viehkoja sävyjä pyöreästi. Miellyttää taas kerran. Ei kikkoja, vaan sellaista ”nordic style ale” meininkiä, jota soisi näkevän enemmänkin näin puhdaslinjaisena. Tykkään.

Rocking Bear Brewers Tuorsniemi Bitter  4,98€/0,33l

Bitter Suomesta? Samean oranssinpunainen sävy tässä.

Hedelmäistä hiivaisuutta, puuta, multaa ja pähkinää. Sekavasti. Selkeä linjakkuus ja peribrittiläisen hienostuneen yksinkertaisuuden maailma on hieman hukassa. Jos tilaisin Wishistä Jaguarin se maistuisi tältä? En tiedä toisiko keveä suodatus ja kypsytys piirteitä paremmin esiin?

Kimito British Rye  4,8€/0,33l

Bitteriä ruismaltaalla? Talven Kaiku 2?
Punaruskeaa olutta. Ulkonäkö varsin nättiä.

Tämä irrottelee puolestaan kuivattuja hedelmiä ja marjoja reilusti. Jälkimaussa tuttuja rukiin piirteitä. Keveää puumaisuutta seassa. Parempi, kuin RBB joskaan ei aivan osu maaliin, niin hipoo jo tolppaa. Välttää tunkkaisuuden ja tuhkaisuuden helmasynnin kotimaisella brittirintamalla. Kaipaisi vähän puraisua lisää ja vähemmän marjaisuutta. Tyyli on todella vaikea ainakin kotimaisille yrityksille, joten kaikki kunnia Suomenlinnan ja Malmgårdin suuntaan kenties parhaista onnistumisista. Ei tämä huono ole, mutta tällä hinnalla ei osu minun suuhuni.

Fiskars Drikkekammerat Pale Ale  4,98€/0,33l

82ebua ja Fiskars? Mitä tää on? Kuka vastaa?

Kullankeltainen olut kätkee alleen yllätyksen. Hyvin veikeän funkyn aromin, josta en saa tarkkaa koppia. Hunajakenno+brittihedelmä+mansikkainen käymisaromi+keksi+talli = tämä. Hiivasta käydään naapuripöydässä keskustelua. Greippiä maussa, sekä samaa vinkeää sivumakua. Onko humalaisin Fiskars/Rekola koskaan? Ehkä? Olut joka on annoksen jälkeen edelleen kysymysmerkki. Jännä. Melkein tekisi mieli tyypata uudestaan, tai sitten ei. En tiedä pidänkö vaiko en. 

Ruosniemen Lomittaja Mandarina Saison  4,19€/0,33l

Lomittajasta uusi editio. Mietin vaan leikilläni salaa mistä ajatus Mandarinasta?

Hedelmää, jee. Reilut, mutta hyvin tasapainossa olevat valkopippuriset aromit hiivasta. Appelsiinia seassa ja puree kivasti kuivattaen suuta. Kenties jopa parempi, kuin perus Lomittaja? On. Raikas ja kesäinen. Oispa kesä, biitsi, hiekkalinna ja hiekkalinna täynnä Mandarinaa.

Pidän.

Maku Farmhouse Ale 4,33€/0,33l

Keltaista on. Vähän funkya sitrusta ja saisonmaisia piirteitä mausteisuuden kanssa. Odotin brettapommia, mutta sainkin vähän funkyn saisonin. Ei siinä, pidän kyllä. Sitruunankuorta j a korianteria. Yllättävän freesi fiilis, muttei niin kesäinen kuin Ruosniemen.

Radbrew Don of Wasteland Saison   4,65€/0,33l

Uusinta. Aina pitää antaa mahdollisuus tähän ja nyt se kannatti. Tämä oli kesällä hyvinkin inhaa, mutta nyt tarjoilee tuoreen raikasta otettaan. Etiketistä +1. Sitrusta, keksiä, hedelmätiskiä. Kolmikosta se helpoin ottelija. Keveä, sellainen entry level tuote. Ei huono, ollenkaan, mutta jää kyllä Makun, että Ruosniemen varjoon.

Suomenlinnan Kealakekua IPA  4,93€/0,33l

Yritäppä tilata tätä baarissa.. "Yks Kealekakkekka" "Siis Kelkka vai?"
Samean keltainen olut. Trooppista hedelmää riittää. Kissanpissat päällä, pellettiä alla. Joku Suokilla tietää millaisena ipa:ni haluan siis. Välttää upeasti mäntysuovan ja yliampuvan karkean pihkaisuuden ja pysyy smoothin pehmeänä loppuun asti. Paras Suokin IPA so far. Yksinkertaisesti helkkarin hyvä häästääg #onkstääsitäneipaakuonsameeta

Honkavuori 694 Tupla-IPA  4,74€/0,33l

Punaruskeaa olutta. Varsin kaunis lasi.

Vaan ei s.. Kyllä puskee nyt paksut karamellisiirapit nenään diasetyylin kera. Paahtoleipää seassa. DIPA? Oikeesti? Tota noinaa.. Ei.

Paksua mallaslimppua, pähkinää, ruisleipää. Brittifiilistä enemmän, mitä aiemmissa. Honkavuorelle ihan vaan vinkiksi: Perusmallas+sokeri, muuta ei dipa:ssa tarvita uutelähteinä. Lisäkonsultaatio yhteystiedoissa. Oluena ja vaikka brittistrongina, tjs. Ei hassumpi, ehkä turhan makea vaan omaan suuhuni.

Mallaskosken True DIPA  4,97€/0,33l

Oranssinpunaista. No niin.. Tää tuoksuu Tupla-IPA:lta. Ihan sillai klassisesti.

Karkkia, muttei ammu yli. Pihkaa, havuja ja greippiä. Vissiin single hop Centennial osastoa. Pelottavan helppoa juoda 9% tuotteeksi. Old School, mutta hyvällä tavalla.

Beer Hunter's Hermansson Barley Wine 15,15€/0,75l

Hunulta kaunis suuri pullo, siitä +1.

Syvän punaruskeaa tavaraa. Vahvat kinuskit ja toffeet päälle kera keveän paahteisuuden.

Kuivahedelmäkakkua ja viinikumia taustailemassa. Hennosti appelsiinia. Muhkea ja lämmittävä tuotos omaa selkeää kypsytyspotentiaalia. Saisiko tämän viskitynnyriin? 

 

Teerenpeli Hullujussi   4,34€/0,33l

Mustaa. Selkeät paahteisen kahviset maltaisuudet pinnalla. Kuivaa, tummaa suklaata ja keveää makeutta seassa. Yllättävän helppoa juoda ja tutusti taattua Teeren tasapainoa. Ei kikkoja, vaan simppeliä perustekemistä.

Tuju Export Stout Nro:2  5,04€/0,33l

Edellistä selvästi makeampi ja vähemmän paahteisempi. Kuivaa hedelmää, luumua ja kaakaota. Lakua ja karkkia. Brittivibat ovat vahvasti läsnä tässäkin, mutta hyvällä tavalla. Oivaa tekemistä.

Malmgård Imperial Oatmeal Stout  6,58€/0,5l

Täytyy myöntää, että lataan tähän jo odotuksia..

Mustaa.. Paahdetta ja suklaata. Alla hedelmää ja vienoa mustikkaisuutta. Kahvista pehmeyttä ilman tuhkaisuutta. Kokemuksena yllättävän, vai liian, helposti lähestyttävä. Balanssi ja juotavuus todella hyvällä levelillä, mutta nyansseiltaan ei yllä millään tyylin huipulle. Hyvää silti.

Orava Brewing Orwellian Nightmare Imperial Stout  7,05€/0,33l

Ilmeisesti Cool Headilla tehty IS tämä?

Paksu, musta ja paahteinen. Ei kuitenkaan ns. tarpeeksi, eli sellainen ihana moottoriöljyinen tahmeus ja suuta supistava paahde ei ole tämän oluen Zen, Jing tai Jang. Enemmänkin siirappia ja kahvisuutta, joskaan ei niin paahteinen mitä Malmgård. Hyvä olut, muttei minusta hintansa väärti mitenkään. 

 

Yhteenvetoa:

Kattaus on tänä vuonna tyylillisesti miellyttävän laaja, joskaan mitään väistämätöntä hittiä näistä oluista tuskin löytyy. Parhaat paperit ehdottomasti Suokille ja Malmgårdille, joskin livauttaisin salaa vähän Lammia, että Bryggeriä tähän joukkoon jokerikortteina. Molemmilla on viehättävää potentiaalia ruuan kanssa.

Oikeastaan kaikki pitkän linjan panimot pärjäsivät jälleen mainiosti ja uusiltakaan ei mitään aivan todellista hutia. Muutama vaatisi vain reseptiikka/prosessipuolelle lisää duunia.  

Kokonaisuudessaan nihilistisesti sanoen "Ihan kiva, muttei tarpeeksi kiva hinta/laatusuhteeltaan". Iloisemmalla ilmeellä voidaan todeta valikoimassa olevan likipitäen jokaiselle jotakin.

Mitä sinun ostoskoriisi näistä päättyy?

Olutarvioissa: Pyynikin Mosaic Lager ja Dammer Pils

Hikinen iltapäivä taittuu kohti iltaa. Varjot pitenevät ja jano.. Jano on kasvanut. 

Pysähdyn matkalla Aatun valintaan, natsisiwaan, eli Lidliin. Lidl on menneen vuoden aikana nostanut buumin myötä valikoimiinsa muutamia pienpanimotuotteita. Pääasiassa Soria, Pyynikkiä, Suomenlinnaa ja Laitilaa. Sekaan on ujutettu parit Brewdogit ja Paulanerit myös perinteisten Veikkojen, Perlenbacherien ja Grafenwalderien sekaan. 

Silmäni bongaavat hyllyiltä samantien pari uutuutta: Pyyninkin Mosaic Lager ja Dammer Pils. 
Helkkari.. Lompakkoa kuumoittaa, mutta hintalappu on vielä hallittavissa. Samalla mietin menneitä kokemuksiani Pyynikin kanssa. Tummat ovat olleet yleensä perhanan kovia, mutta vaaleissa on ollut enemmän huteja, kuin osumia. Mielessä painaa erityisesti taannoiset Juti ja Fingerpori, jotka no.. Olivat laadullisesti enempi vähempi pilalla. Voisiko kuitenkin puhtaat Lager-hiivat pelastaa? Janottaa. Teen kompromissin ja nappaan molemmat, sekä yhden saksalaisen weissen, ettei harmittaisi jos tulisikin kaksi kotimaista hutia.

Suihkun kautta alan väsäämään vesipiippua kuntoon. Nautiskelun, hekuman ja sodoman turmiollinen kiilto silmissäni siirrän toimistoa ulos. Väännän helposti laulettavaa kotimaista kesäistä humppaa taustalle. Tiiätteks.. Ajellaan Tandemilla, juodaan kesäviiniä ja kuunnellaan sitä suomirokkia. Ihanata. Inhoan karaokea,mutta yhteislauluillat voisivat olla poikaa. Sielussani asuu siis pieni ruotsalainen, joka kaipaa jotakin Skanssenia jokaiseen kylään, jokaiseen kapakkaan? Ei ihan.

Olut viilenee pakastimessa sopivasti, piippu palaa ja kirjoituskone on iskussaan. 

Ensimmäisenä lasiin solahtaa Mosaic Lager. Mosaic on yksi näistä uuden aallon suosituista humalalajikkeista, josta itse povasin muutama vuosi sitten seuraavaa Citraa.

Ulkoisesti kauniin sameahkoa kultaista olutta hennolla vaahdolla.

Jos tuoksussa onkin pientä villasukkaista tunkkaisuutta, mutta alla piilevä vieno trooppishedelmäinen ote mustikkapensaalla viehättää. Jopa siinä määrin, että mietin pitäisikö oluita ja vesipiippua ruveta parittamaan, kuten ruokaa? Jos tämä olisi vähän överimpää tykitystä kenties Adalyan Blue Moon sopisi kaveriksi (mustikka-minttu).

Maussa pieni tunkkaisuus muuttuu ja poistuu. Kevyen viljaista mallaspohjaa, kuivaa keksiä jota humalointi täydentää. Hentoa tropiikkia, sitrusta ja sellaista mosaicin ominaismakua, josta en pääse koskaan kiinni. ”Hedelmää, joka on ollut villasukassa”.

Keveää, iisiä. Grillausbisseä selkeästi. Toimii janoon ja yllättää edellisten pettymysten jälkeen. Pakko korkata se Pils..

Tätä asiaa ajatellessani telepaattinen yhteys toimii taas ja sisältä kaikuu huikkaus: ”Otatko tän oluen täältä kaapista”. Muy bueno.

Dammeri valuu pikamarssia lasiin. Edellistä vaaleampaa ja sameampaa. Vaahto kestää aavistuksen paremmin.

Tuoksu tarjoaa keveää ruohoisuutta, kukkia ja marjapensaan lehtiä. Iisiä, ei suurta jytkyä.

Maussa on hyvin hentoa vihanneskeittoa. Onneksi ruohoisuus ja kukkaketo peittävät tätä. Hennosti maltaista makeutta häämöttää taivaanrannassa. Kokonaisuus valuu kuitenkin positiiviseksi.

Keveää, kohtalaisen raikasta ja helppoa juotavaa. Toki voisi toivoa vielä vähän puhtautta ja pari lapiollista lisää humalaa sekaan.

Oikeastaan loppuun voisi todeta sen miten hemmetin paljon pidän rapealla kädellä humaloiduista pilsseistä/pilsnereistä (suodattamattomista sellaisista). En kaipaa jenkkikamaa niihin, koska eurooppalaisessa humalassa on vaan sitä jotakin joka kutittaa mieltä ihan hemmetisti nykyään. 

Arvosana molemmista:

HLS: 4/10

Olutarvioissa: Mallaskoski High Hopes Oat Pale Ale

Tsau.

Näytelaatikkovuorossa on tänään Mallaskoski.

Mallaskoski joka kiteytyy melkoisena kameleonttina viime vuosien pyörteissä, vai kuohuissa?

Itse tutustuin panimoon joskus liki vuosikymmen sitten. Kuohu sarja oli silloin edullista ja perushyvää tekemistä. Sarjan vaalea voitti aikanaan jopa blogin ruokakauppalagerien sokkotestin.

Hissukseen Kuohujen seasta alkoi löytyä mielenkiintoistakin tekemistä näin hifistelymielessä siis. Mainio Valioluokka Stout aloitti marssin, joka on edennyt mm. nykyiseen Black sarjaan (ilmeisesti Black Saison tulossa seuraavaksi ulos?), sekä erityisesti itseäni miellyttäneeseen viime vuotiseen Rainy Summer Wheat Lageriin (joka löytyi tästä laatikosta, kiitti hei).

Muut laatikosta löytyneet oluet olivat Tough Luck-IPA, sekä erityisesti tänään ja nyt framilla oleva High Hopes Oat Pale Ale. Boksista itsestään löytyi todella tyylikäs ja hyvinkin panimon ilmeen mukainen pullonavaaja (siis kapula ruuvilla), sekä.. No.. panimomestari Ojaluoman turvalla varustettu tuopinalunen.

Meinasin aluksi sitoa kyseisen alusen johonkin nukkeen, tms ja tehnyt videon, jossa Jyri itse on vieraana kommentoimassa tuotteita.. Tuota noin, kovin sanattomasti ainakin?
Kenties hän vierailee joskus tuonempana paremmassa yhteydessä (eli kiitos ja anteeksi).

Asiaan. High Hopesin speksit:

Maltaat: pale ale, cara+10, kaura. Humalat: Magnum, Comet, Citra. Vahvuutta 4,7%, 30ebua.

Voisi tässä siis kuvitella, että ensi kevään uutuudessa olisi ruista?

Ulkoisesti sameahkon kuparin kellertävää olutta. Vaahtoaa nätisti, joten voimme julistaa ulkonäön olevan kaikin puolin kohdallaan.

Aromimaailma tarjoilee makeaa hedelmäisyyttä ja marmeladikeksiä. Lämmetessään saa miellyttäviä persikkaisia sävyjä. Sitrusta keveästi taustalla. Suussa sävyihin tulee keveää yrttisyyttä ja sitruunaruohoa sekaan. Pehmeää keksisyyttä seassa. Oikeastaan todella mainio. Toki helppoa juotavaa ja keveää, mutta aromikkuus ja tasapaino on hyvässä linjassa. Ei överiä tykitystä, ei liian herkkiä sävyjä, vaan jotakin sieltä väliltä. Selkeää potentiaalia kesäkeleille. Pehmeää hedelmää, kyllä kelpaa.

HLS: 10/10, koska näyteolut on aina korruptiolahja ja askel hyvävel..hyvähumalakerhoon?