PanoPäivänSatoa: Going (almost) Pro @ Mustiala

Panimolaitteistoa

Iltaa. Tässä luvattua tekstiä panimokurssilta.
Osallistuin Mustialan/HAMK:n järjestämälle "Oluen Valmistus" kurssille ja olen tässä yhdessä jos toisessa blogitekstissä luvannut koostetta viime viikon panoreissusta.
Kurssin lopputyöhön kuuluu harjoitusvierteen ja varsinaisen lopputyön valmistaminen. Lopputyön pääsi panemaan panimon "isoilla vehkeillä" jos tälle n. 200l erälle löytäisi ostajan. Meidän kurssiltamme käsittääkseni vain yksi(?) on valmistamassa ison satsin.
Harjoitusvierre työssä pääpaino on seurata olutmestari Puupposen työskentelyä, jotta lopputyöstä selviää yksin. No koska itse yövyin alueella, eikä kiirettä ollut, niin panimme kaksi erää "harjoittelutyötä". Harjoitustyökin oli tietysti panimon selkärankaa, eli Kuninkaankartanon Renkiä. Lassi näytti ensin miten heidän laitteistonsa toimii ja selosti työvaiheita, jotka omista kotipanimotaustoistani johtuen olivat hyvinkin tuttuja, vaikkakin isommassa mittakaavassa. Seuraavan erän Renkiä panin itse maestron seuratessa työskentelyäni kattiloiden ja kenkkuilevan pumpun kanssa.
Laitteisto on käsittääkseni kotimaisen Tankki oy:n valmistama 200l-250l laitteisto, joka on hyvin manuaalikäyttöinen, eli täydellinen meikäläisen tekniikkapäälle. Vähän liikkuvia/sähköisiä osia = Vähemmän hajoavia osia, vai?

Pumppu kytketty keittokattilaan, toinen pää whirlpooliin.

Laitteistoa

10h myöhemmin olikin kaksi erää keitelty, paikat siivottu ja meikäläinen tarvitsi raitista ilmaa.
Ihme kyllä, oma harjoituskeittoni meni kivuttomasti, joskin pumppu ei aluksi oikein halunnut vetää, mutta siitäkin selvittiin.
Loppuillan selailin muistiinpanoja ja laskin laitteiston vaikutusta lopulliseen reseptiin, jonka paneminen oli edessäni seuraavana aamuna.

 Reseptistä sitten voisinkin kertoa hieman. Pyydettiin tavallaan simppeliä olutta, humalaa sai olla ja pientä twistiä. Päädyin lopulta haasteeseen ja loin lopulta kokonaan uuden reseptin. Tämä on tietoinen riski, toki olisin voinut keitellä jo olemassa olevia oluitani, mutta...Tahtoo luoda uutta. Valinta päätyi jenkkityyliseen vehnään. Halusin käyttää muutamia suosikkihumaliani tähän, joten humalapolitiikka osui kombinaatioon: Magnum, Simcoe, Amarillo ja Citra. Ja jotta sitä pientä twistiä saadaan, niin kuivahumalointi pitäisi toteuttaa Amarilolla ja Citralla.
Hiivapuolesta huolehtii reilumpi määrä Kölsch hiivaa.

Mäskäten ja rollaten

Ja seuraavana aamuna olikin "suuri päivä". Myönnän olleeni hieman täpinöissäni marssiessani panimoon ja laskiessa kuumaa vettä siiviläamme/mäskikattilaan ja vetäessäni haalaria ylle.
Maltaat olivatkin jo valmiina. Veden lämpötila osui heti kohdalleen ja lisäsin hieman maitohappoa ja suoloja, koska paikan vesi yksinkertaisesti vaatii sitä.
Mäskiä sekoittaessani onnistuin tietysti tökkäämään litramitan kattilaan, mutta onneksi sain senkin kauhalla ongittua ylös.

Siivilöinti tässä panimossa etenee väliastian kautta, josta pumppu imee noin 25-30l kerrallaan.

Väliastiasta keittokattilaan

Pohtiva ilme, ph:n ja ominaispainon mittailua

Siivilöinnissä meni aavistuksen kauemmin, mitä odotin. Tämä saattaa toki johtua siitä, että kyseessä on vehnäolut. No keitto meinasi tietysti tulla kahdesti kattilasta ylitse, mutta tämä oli jo ennakkoon tiedossa. Tästä selvittiin ruiskuttamalla hieman kylmää vettä päälle.

 

Käymistankkia

Keittelin tunnin ja vartin ja pumppasin vierteen whirlpooliin, johon lisäsin aromihumalat. Vierteen asetuttua toviksi oli aika ruveta jäähdyttelemään ja samalla tuli kerättyä jäähdytysvettä talteen panimon pesuvedeksi. Lopulta käymistankki alkoi täyttyä, joskin levyjäähdytintä sai säätää jotta vierteen lämpötilan sai sopivaksi.
Olut tankissa ja hiivaa päälle, siivous ja näkemiin. 7,5h päivä täynnä ja odotukset kohdallaan.

Mallas pitää saada myös pois..

 Ylipäänsä yllättävän kivuton päivä. Odotin tuhansia ongelmia, mutta selvisin vain poltetulla rystysellä, pinnat ovat tosiaan kuumia.
Olut on nyt käymässä ja valmistuessaan n. viiden viikon kuluttua tämä työ, jonka tavoitteena on tietysti lyödä RateBeerin American Wheat kategoria..eiku..Olla varsin maukasta ja simppeliä juotavaa, sekä mitä todennäköisimmin ensimmäinen lähes "paljasjalkaisen" Kouvolalaisen panema kaupallinen olut "sataan vuoteen". Olut menee tietysti toiseen olohuoneeseeni, eli Kouvolan Old Tomiin myyntiin. Tästä onkin hyvä jatkaa, mutta mihin suuntaan? Aika näyttää ja toivottavasti tulevina vuosina tämä satsi ei jää kaupalliseksi joutsenlauluksi.

PS. Satsi on vielä nimeä vailla, ajatukset ja ideat otetaan vastaan. Parhaimmat omitaan törkeästi, ainakin ilman "copyraitteja".

Humalapornoa loppuun