Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


perjantai 4. joulukuuta 2015

Olutarvioissa: Malmgård Tammiportteri


Brittiläisfiiliksinen ilta jatkukoon.
Seuraavaksi jouluolutvalikoimista parrasvalojen kirkkaaseen kimallukseen ilman glitteriä valuu Malmgårdin Tammiportteri.
Muistan kun kuulin tästä. Ajattelin hetken olisiko tämä Oak Porterin paluu. No ei ollut, mut hei.. Täähän on siis uus tikki.
Malmgård. En voi muuta sanoa, kuin että tää panimo edustaa maan parhaimmistoa. Osaaminen on tiukkaa, laatu aina tasaista ja reseptit hyvin hiottuja. Toisaalta mitään suurta hypetavaraa sieltä ei ole saapunut, mutta nautin panimon väläyttelystä. Jos ajatellaan lähiajoilta vaikkapa Emmer Tripeliä, Protosarjaa, tai vaikkapa vanhaa tuttua H.O.D.A:a. Kaikki toimii, mutta kaipaisin enemmän. Sama fiilis tulee joskus musiikin kanssa. On niitä kauniisti laulavia, herkkä-äänisiä neitoja, mutta kuinka toivoisinkaan että nämä joskus räväyttäisivät ja näyttäisivät kuinka paljon soundia lähtee sydämen pohjasta, koska osaamisesta se ei ole kiinni.
Tammiportteri on valmistettu: "Viennamaltaat, karamelli- ja suklaamaltaat, paahdetut ohrat. Humalina mm. Perle ja Spalt Select. Malmgårdin oma lähdevesi."
Kiintoisin huomio toki on, ettei perusmaltaana ole lainkaan pilsiä, tai palealea, vaan pelkkää Viennaa. Hintaa tälle 0,5l pullolle kertyy 4,58€. Ostopaikkana tietysti valtion valintatalo. Vitamiineja 6,6%, 47ebua katkeruutta ja 138ebc väriä.
Mutta.. Katsotaanpas mitä tämä portteri on syönnyt?



Lasiin valuu tällä kertaa lähes mustaa/tumman ruskeaa olutta. Vaahtoaa keskiasteisesti ja jättää varsin kivasti vaahtoa laelleen.
Tuoksusta irtoaa tammea. Vähän yksiulotteisesti toki, mutta selvää tammilastua. Maitokahvia, kaakaota ja ohuesti vaniljakaramellia. Paahtoleipäistä paahteisuutta ja vähän lakritstaa mukana. Ihan jees.
Maussa paahtoleipää ja kaakaota päällä, mutta hiven karamellia lakritsan kanssa puskee väkisin piilosta esiin. Tammi tekee tehtävänsä ja sen tuoman puumaisen ja hyvin hennon vaniljan huomaa taustalla. Keskiasteisesti paahdetta, mutta viimeistään tässä kohtaa havaitsee, että vanha Oak Porter oli parempi. Toisaalta taas.. Tämä on brändätty Malmgårdin alle, eikä Huvilan. Jos muistan oikein nämä Malmgård tuotteet ovat ns. iisimpiä? Jälkimaku on keskipitkä ja paahteinen.
Suutuntumaltaan tämäkin on keskitäyteläinen. Juotavuus ei ole aivan niin helppoa, kuin vaikka edeltä juodun suokin kohdalla kuitenkaan.
Malmgård tekee jälleen tasaisen laadukasta työtä. Tammiportteri on sitä mitä lupaakin. Ei tästä ei ole lyömään vaikkapa Fuller's:in London Porteria, mutta kotimaisessa vertailussa se pärjää tyylikkäästi. Ja kyllä tässä jotakin jouluista ja konvehtimaista on..
 Pisteet: Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 35/50p.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti