Jouluaaton juomavalinnat kaudelle 2019

On aika paljastaa tämän vuoden juomavalinnat joulupöytään, saunaan ja muutenkin.

En ole jouluihminen ja mielestäni meikäläinen perinteinen jouluruoka on mautonta ja varsin tylsää, mutta koska sinne vanhemmille on jälleen matkattava olen valinnut seuraavat tuotteet sesonkiin:

1. Joulusauna. Mittari kohoilee korkeuksissa keskellä kouvolalaista harmautta ja räntää. Jos sauna olisi edelleen minun lämmittämäni olisin kantanut sinne vähän kuusenoksia tuomaan tuoksua. Nykyään sähkökiukaan hoitaessa ja minun juodessani kahvia ja väitellessäni pikkuveljen kanssa jostakin, kuten maapallon pyöreydestä (hän on periaatteesta aina vastaan mitä sanonkaan, funny fellow) voin valita kohta alkavaan saunahetkeen hieman väriä: Hartsun harmaa, lasipullosta, tai Carillo lonkero, tai HDC/Olvin(?) Helsinki lonkku. Anyway lonkeroa saunaan. Väljähtyessään ja lämmetessään se maistuu mehulta ja kuumaa mehua pystyy juomaan, kuumaa bisseä taas ei.
   
   

   

   Carillo on ihanaa, kaikissa muodoissaan

   
   
2. Välijuoma. Saunan päälle ruokaa odotellessa voi korkata väliin yhden kepeän. Jos talo tarjoaa, se on Koffin kolmentolpan punaista, jos omasta kassista se voisi olla vaikkapa Insinööri IPA:a. Tuota keveän raikasta moniottelijaa.
   
   
   
   

   

   Tuoreena tää on iha jees

   
   
3. Joulupöytä. Uuh, taas mennään ja väitellään sopiiko Cabernet Sauvignon joulupöytään. (Ei, mutta juokoon silti, ehkä se peittää ruuasta sen vähäisenkin maun). Minun valintani: Sahtia..No ei ole, siis ei ole, en nähnyt missään, enkä jaksanut keitellä itsekään. Joten hyvänä kakkosvaihtoehtona ihanaa Shepherd Neamen Bishops Fingeriä. Tarpeeksi makea korostaakseen imellytyksiä, porkkana-ja lanttulaatikoita ja tuoden pientä potkua perässä leikkaamaan rasvaa. 

   

   Bitteriä pöytään

   
   
4. Välijuoma. Safkat syöty, kohta lahjat. Kouvostoliiton Siperian Slayer. 105Ebua ja kuivahumalaa, kuin DIPA:ssa. Kaiken kruunaa ronski paahteisuus ja liki 10% tuoma tasapaino kaikessa. 
   
   

   

   Punch out

   
   
5. Lahjajuoma. OMG. Lapsuuden kohokohta on muuttunut painajaiseksi. Nyt sitä viinaa koneeseen, en kestä esittää onnellista saadessani taas jotakin kirppikselle tai roskiin menevää rojua. Kyllä olen mulkku, mutta tämä on aivan turhaa kun muita lapsia ei äidin lisäksi paikalla ole. Se riittää silti. Juomana: Taskulämmin jallu taskumatista. 
   
   
6. Kahvi, jälkkäri ja pakollinen avec. Tiedättekö muuten onko missään muualla tätä tapaa vetää brenkkua kahvin kera? Valitsin anyway Vuorineuvos Salted Caramelia tähän. 
   
   

   

   Kaffeplöröt ja pieni viina

   
   
7. Välijuoma. Noniin, nyt ne viinipullot aukeavat ja bileet alkavat. Juomavalinta: Kylmä kokis ja tippa rommia.
   
   
   
   
   
8. Yömyssy. Puolet Hellesiä ja puolet limua. Radleria. Turha tässä on viskiä aukoa. Olemme jälleen selvinneet yhdestä koittelemuksesta. Iloitkaamme ja avatkaamme seuraava aamu kylmällä San Pellegrino Limonatalla.
    Tämän myötä hyvää joulua ja alkavaa vuotta 2020.
   
   

   

   Ihqut joulut just sulle

   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   

Paras olut joulupöytään?

Tässä pienellä kunnioituksensekaiseilla kauhulla luen taas näitä useita "Kauden parhaat viinit joulupöytään", tai "Tässä juomasuositukset joululle" tyylisiä artikkeleita eri medioista.
Kaikissa on kyllä melko, tai todella, asiantuntevasti valittu erilaisia juomia perinteisten joulueväiden kaveriksi.
Yksi seikka näissä kaikissa kuitenkin mättää. 

Voin olla yksin tämän asian kanssa, mutta kaikissa näissä jutuissahan on eri tuotteet salaateille, kaloille, kinkulle, laatikoille, jälkiruualle, konvehdeille, jne.
Kysynkin siis.. Onko teillä muilla aina kymmenen tuoppia bisseä, pari lasia viiniä, skumppaa ja purkki siideriä yhtä aikaa auki pöydässä? Juotteko te oikeasti noin kymmenen stobea aterian aikana?
Koska meillä ei pöydässä ole näin monelle mukille tilaa on tyytyminen vain yhteen, ehkä kahteen tuotteeseen. 

Mitkä siis olisivat joulun parhaat all-around oluet?
Esittelen nyt muutaman toimituksen valinnan:

1. Sahti. Se vaan toimii saumattomasti lähes kaiken kaverina ja on perinteistä, paitti idässä se kutittelisi vain miun  hipsteriviiksiä.

2. Hefeweizen. Toinen vähän samanhenkinen ruokapöydän ja joulusaunan moniottelija ja minun suosikkini joulupöydässä. 

3. Bitter, tai keveähkö Amber Ale. Rasvaista kalaa, kinkkua ja imellettyä laatikkoa. Toimii. 

4. Märzen, Keller, Helles, Vaalea lager.
Ihanan hyljeksityt osoittautuvat mitä parhaimmiksi ruokaoluiksi. 

5. Jokerina karamellinen old school West Coast IPA. Karkki tukee, sitrus/katkerot leikkaa kinkkua, kuin moottoroitu partaveitsi.

Tämän myötä Tuopin Ääressä toivottaa oikein maltaisen makeaa joulua kaikille.

Sessio #3: Olut ja Joulu

Moi.
Miulla on vähän hoppu tekemään Stout-Suklaakakkuani. Laitan siihen tällä kertaa Kriekistä ja vattujuustosta tehtyä moussea väliin ja kuorrutan suklaaganachella. Koristelen koko komeuden vielä irtsareilla. Siis jos onnistun. Katellaan.
Meanwhile, jätän tämän vain tähän. Oikeesti hei, muuta ei tarvita. Hyvää joulua ystävät.

Hyvää joulua

Tämän myötä.. Hyvää ja maltaisen maltillisen humalaista joulua tuopin äärelle.

Mitä antaa olutharrastajalle joululahjaksi?

Tämä joulu ei ole lunta tulvillaan. Pelkästään harmaata räntää ja sellaista synkkää yhteiskunnallista kehitystä täynnä, joka saa se mieleni minttukaakaon voimalla laukkaamaan jo kuusen alle piiloon.
Tässä puun alla voinkin rauhoittua ja miettiä mitä olutharrastajalle hankkisi joululahjaksi?
Tavanomaisesti muotiblogit olisivat täynnä maksettuja mainoksia ja linkkejä astiastoihin, kynsistudioihin ja vaatekauppoihin. Koska haluan erota hieman tästä kaupallisesta hysteriasta joka valtaa maat ja taivaat heti, kun joulukalenterin ensimmäisestä luukusta pujahtaa pahan makuista suklaata.

Sieltä voi tulla myös myyrä

Voisi ajatella kaikkea Alkon lahjakortin, tai laatikollisen hyvää olutta jostain aivan muualta väliltä. Toisaalla kuulemma osataan jopa paketoida putelit, joka on selvästi perusalkolaisten skillsien epämukavuusalueella. Mutta ei..

Tavallaan olutlasejakin tarvitsee, eikös? Harrastaja potee alati alennuskompleksia ja impotenssia jos naapurin blogisti jostain Keravalta voi nauttia oluensa oikeasta Chimay-lasista, tai herra ties aidosta SpieRiedelglausta ja itse joutuu tyytymään lähibaarista puhalletuihin 0,5l Karhu-tuoppeihin.
Kuitenkin kaikilla meillähän on laseja? Liian helppoa siis.

Kirpputoreilta, Huutonetistä ja Toreilta voisi bongailla harrastajalle oheiskrääsää. Kaikillahan pitäisi kuitenkin olla puinen Karjala-kello seinällä, parit oranssi Lahtikkoa olohuoneen nurkassa, Koffin korkinavaajaa ja parit hauskat julisteet sellaisilta panimoilta, kuten Guinness, tai Heineken?
Silti se on vain materiaa ja krääsää.

Kotiolutharrastaja varmaan tarvitsisi sen yhden uuden mittarin, jota ilmankin selviää, mutta kaikilla tosipanopojilla(-ja tytöillä, koska kuulemma tytötkin panee) on sellainen. Pari kiloa mallasta ja sitä C-kirjaimella alkavaa vaikeasti lausuttavaa humalaa kans. Kotikeittäjällä on aina tarpeita ja keskeneräisiä projekteja.. Ainakin silloin kun pääsee irti internetin mutukeskusteluista.
Tämäkin tuntuisi liian helpolta ja kuitenkaan kaikki ei pane, jotkut vaan juo ja ovat vaan aseks..siis ajuovoja ja muita menninkäisiä.

Mitä sitten antaisi lahjaksi? Minäpä kerron mitä tätä pohtiessa tapahtui.
Tässä kuusen alla istuessani ja puun runkoa kosketellessani pieni tähdenlento loisti taivaalla. Vaelsin sen perässä halki jäisen kaupungin, outojen valojen, kokien pelkoa taksissa Mustakallion tunnelissa, nauttien kiljua jossakin Kärpäsessä.
Viimein olin perillä. Hurmostila valtasi mielen ja valaistuin.
Antakaa toisillenne aikaa. Antakaa läheisyyttä. Olkaa läsnä. Unohtakaa tavara, netflix, alkoholi, päihteet, kiire.. Keskittykää siihen lähellä olevaan ihmiseen, eläimeen, puuhun, mielikuvitusystävään, tai pehmoleluun.
Haaveilkaa, naurakaa, koskekaa, keskustelkaa, flirttailkaa ja ennen kaikkea rakastakaa. Tällaisina aikoina, kun taivas vihmoo räntää ja tätä palloa ohjataan ylhäältä kohti kadotusta ovat inhimillisyys, humaanisuus, empatia, sympatia, antaminen, auttaminen, kuunteleminen ja keskustelu avaimia kohti parempaa huomista.
Joulua odotellessa siis.

Klassikotkin sen tietävät?