Olutarvioissa: Mikkeller Monks Elixir

Oluen speksit:

Mikä:  Mikkeller Monks Elixir, Quadrupel, Tanska
Mistä: "Ulkomailta", Olutravintolat
Hinta: Ei muistikuvia
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 10%,  katkero: 37ebu ja väri: 107ebc.
Nippelitietoa: De Proefin panimolla pantu "Rochefort ja Westvleteren vaikutteinen Quadrupel". Humalina: northern brewer, hallertauer ja styrian goldings.

Iltaa. Huomenna blogin toimitus siirtyy Porvooseen Kekreille, mutta tänään sparrataan koitosta varten. Viime vuonna Arkadiassa myynnissä ollut Mikkeller Monks Elixir on Tanskalainen näkemys klassisesta Quadrupelista. Quad. on luostarioluiden kuninkuusluokka. Tumma ja vahva. Täynnä hedelmäisiä, mausteisia ja maltaisia sfäärejä, kuitenkin upean tasapainoinen. Mikkeller edustaa itselleni paitsi hypetettyjä tuotteita, myös "laitetaan sinne saavillinen jenkkihumalaa" panimoa. Miten käy melko vaikeasti hallittavan kauhun tasapainon valmistaminen ilman munkin kaapua?

Ensimmäiseksi huomioni kuitenkin kiinnittyy sysi rumaan etikettiin. Hirveä yhdistelmä ruskean eri sävyjä, kuin ala-asteikäisen paint tuherrus. Teksti on lätkitty mustalla, joten siitä ei meinaa saada selvää ilman kiikareita. Täytenä vastakohtana voisin heittää vaikkapa Lost Abbeyn suorastaan upean ja jopa suoranaista olutpornoa edustavan Judgement Dayn (Quadrupel) etiketin ->

No ei olutta etikettiin katsominen, totesi jo
Westvleterenin luostarin munkki ja katosi
etiketittömien pullojensa luokse.
Minua janottaa, teitä janottaa, korkin kääntöpuolta
ei janota, asiaan..

Ja näin alkaa olutta valumaan lasin reunoja pitkin. Ja se on hyvin tummaa, lähes mustaa. Yleensä nämä ovat aavistuksen vaaleampia, mutta vaahto on paksu ja kestävä. Siitä pisteet Tanskaan.
Tuoksussa ensimmäisenä havaitsen sen Rochefort vaikutteen. Nimittäin aniksen. Anis tuoksuu tässä upeasti, ei liikaa puskien yli vaan tavallaan sitoo tämän kokonaisuudeksi ja raikastaa muuten tumman hedelmän ja karamellisten sävyjen valtaamaa tuoksua.  Hieman luumua ja poltettua sokeria alla. Tykkään tuoksusta,     todella miellyttävä, joskaan ei aivan niin kompleksinen, kuin Rochefort.
Maku alkaa silkkisen  pehmeällä ja makealla maltaisuudella. Hieman karamellia ja tummaa sokeria. Seuraavaksi päästään aniksen tuomaan hieman mausteiseen ja lakritsaiseen makumaailmaan ja päätämme retken keveällä luumuisuudella. Jälkimaku on harmittavan lyhyt ja tarvitsisi pientä potkua. Muuten, vallan mainio.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, joskin juotavuus on 10% pelottavan helppoa ja kevyttä. Alkoholia on hieman taustalla.
Mikkeller yllättää vienosti. Monks Elixir on melko onnistunut olut tyylissään, joskin lähestymistapa on ehkä aavistuksen simppeli ja kaipaisi pientä kompleksisuutta. Itse tykkäsin, vieressä oleva toveri ei..taaskaan.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10, Ulkonäkö: 4/5, Maku: 8/10, Suutuntuma: 4/5, Yleisvaikutelma: 16/20, Yhteensä: 40/50

Korkin kääntöpuoli:

Korkin kääntöpuoli on anonyymi satunnaismaistelija ja oluen, siis kaljan viihdekäyttäjä. 


Taas näit tanskalaislitkuja. Jo on mustaa bisseä lasissa. Tykkään kyllä vaahdosta.
Nuuh, nuuh. Öhöh. Jo on mausteista, oliks tää joku jouluolut täl kertaa? vähän tulee lakritsa mieleen, mutta aivan liikaa. Lisäks toi sun mainitsema "tumma hedelmäisyys" ei osu.
Maku on aivan liian siirappista lakritsaa ja rusinaa, aivan pilalla. Missä maltaisuus ja humala? Missä keveys ja juotavuus? Seuraavaa tanskalaist en halua maistaa, ellei se tule vihreäs tölkis ja ole kullankeltaista.
Meen huuhtelemaan suuni nyt lonkerol.