Reseptin Ääressä: Saison

Reseptin Ääressä etenee toiseen lukuunsa, jossa aiheena on Saison.

”Oispa Saisonii, eiku onhan mul”.

Mikä sitten tekee Saisonista hyvän tyylissään? Mitä pitäisi ottaa huomioon sitä valmistaessa?

Otetaanpa askel taaksepäin. Monissa oluttyyleissä on usein jokin benchmark, johon kaikkia muita verrataan. Niin tässäkin: Saison Dupont (Ja tavallaan toi Fantomekin). Jos asia käännetään niin päin, että kloonaaminen on turhaa ja muistetaan, että tyyli on ihastuttavan lavea, voidaan keskittyä olennaiseen. Hyvän oluen valmistamiseen. Se ei välttis ole Dupont, eikä tarviikaan.

Saisonista Saisonin tekee tietysti hiivakanta. Tähän on tusinoittain erilaisia kantoja, mutta itse rajaan ne kahteen varmasti toimivaan: Toinen on ns. ”Dupont strain” ja toinen on ”French Saison”.

Kyllä molemmat ovat nestehiivoja. Itse en pääse kuivahiivoilla lähellekään nestehiivojen tasoa samoilla resepteillä, joten olen tykästynyt käyttämään näitä.

Eikä siinä, olen juonut kuitenkin useita kuivahiivoillakin tehtyjä, varsin mallikaita luomuksiakin.

Asiaan.

Speksit: 

6%, 35ebu, alle 12ebc.

(Vettä voi käsitellä vähän, tai sitten ei. )

Mallaspohja:

Saison antaa aika kivuttomasti tilaa kaikelle, mutta itse lähden rakentamaan ihan peruspalikoista tätä:

80% Pils, tai Pale, mitä ny sattuu oleen.

15% Vehnää, maltaana, tai hiutaleena, mitä ny sattuu oleen.

5% Carapale/Cara+10/CaraPils/tms, miksei vaikka dextriinimallastakin?

Lähtökohtaisesti siis vaaleaa mallasta, ei tummia maltaita(karkkia, paahdettua, jne). Kaura ja ruiskin sopii tähän ihan kelvollisesti.

Mäskätään tunnin vaikkas 66c. Ulosmäskäys 78c.

Siivilöinti ja tunnin keitto.

Humalat:

Tässäkin on helkkaristi valinnanvaraa. Klassisesti eurohumalaa vaan, NZ-lajikkeet toimivat varsin nätisti ja osa jenkeistäkin. Pitää vaan ymmärtää, että kuiva, fenolinen ja mausteinen hiivakanta ei yleensä kolahda kaikkien lajikkeiden kanssa. Mitään tosi dänkkiä en tästä tekisi, eli CTZ, Chinook, Nugget, Summit, yms ei välttis pelitä.

Omat suosikkini tässä tyylissä ovat mainittujen Uuden-Seelannin lisäksi mm. Amarillo, Styrian, Azacca, Saaz, Mandarina Bavaria ja El Dorado. Saisoniin voi laittaa myös mausteitakin, kuten appelsiininkuorta, pippuria, neilikkaa, korianteria, jne. Tähän "pertsaversioon" ei kuitenkaan maustekaappia tyhjennetä.

60min 25ebu valitsemasi lajike, tähän käy myös kukkaroystävällinen Magnum.

0min 3-5g/l valitsemasi lajike.

Kuivahumalat: No, ihan oman maun mukaan. Voi näitä kevyesti kuivahumaloida vaikkapa kevyesti 2-3g/l.

Hiivakanta:

Wyen 3711 French Saison. Se on helppo, syö kaiken, antaa paljon anteeksi. Aiemmin mainitun, usein tuotenimellä Belgian Saison, kulkevan kannan kanssa saa olla käymisen ja osin reseptinkin suhteen vähän tarkempi.

Käymislämpötila:

Miltei mitä vain. Itse käytän usein n. +23-27c.

Karbonoin nämä kohtuullisesti, yleensä jotakin about 2,5-2,6vols.

Ylipäänsä Saison on siis kohtuullisen anteeksiantava, tai kaikkiruokainen oluttyyli. Saa senkin ryssittyä ja tietysti huipulla kaikkea verrataan aina Dupontiin, tai Fantomeen.

Jos kaipaat vielä yhtä Saison reseptiä lävitse, niin takavuosien Kan san Kaiun resepti julkaistiin taannoin #Avoinolut "spektaakelissa". Tsekkaa resepti tästä .