Sivut

lauantai 25. marraskuuta 2017

Perjantaipullona: Põhjala Pime ÖÖ Islay BA


 "And for every tear that is lost from an eye
I'd dig me a well where no man could destroy
I want to believe in a freedom that's bold
But all I remember is the freedom of old"

Black Friday. Miksi sinunkin piti valua Suomeen? Kysynkin Amerikan Yhdysvalloilta: Eikö Halloween riittänyt ja vietämmekö mekin kohta kiitospäivää täällä?
Kalkkunaa ja karpalohyytelöä? Vähän kurpitsapiirakkaa päälle?
Mietin synkässä loskassa kotiin ajaessani vain sitä, mikä olisi täydellisin olut korkkaamaan viikonlopun alkavaksi? Tarvitsin vahvistusta, jotakin täydellisesti pimeään sopivaa. Mustia oluita, mustille sieluille. Katselin toiveikkaasti kaappiini ja löysin jotakin, jonka olemassaolon olin jo unohtanut. Põhjala Cellar Series Pime ÖÖ Islay BA. "KYLLÄ"
Oloni alkoi raukeamaan samantien. 13,6% Islayn ihanissa turvesavuisissa viskitynnyreissä rakastellun Imperial Stoutin on pakko, siis aivan pakko olla hekumaa ja orgastisia nautintoja.
Hintaahan mokomalla on tietysti aivan liikaa, mutta näin alkavan joulun kunniaksi voi kai itselleen suoda yhden suolaisen..sil..oluen.






Synkkää, hyvin synkkää. Kuin öljynvaihtoa vanhaan Cadillac Coupe De Ville viiskasiin. Valuu hitaasti ja paksusti, eikä vaahtoa. Viskositeetti lupaa nannaa.
Tuoksutellessa mieli lähes karkkaa mielikuvaa vaihtelevan poutaisesta säästä jossakin Islayn rantaruovikossa. Atlantti pärskii suolaa ja jossakin rannikon liiterissä tynnyrit ottavat vastaan kaiken luonnon tuoman vihan ja rakkauden. Kunnes synkkä maltaisuus kättelee synkän mieleni kanssa.Se virnistelisi, jos ilta olisi niin pitkällä.  Paahdettua kahvia ja viskiä. Scottish Coffee ilman kermaa ja fariinisokeria. Kuin pyynnöstä olut lyö isompaa silmään, kuin Steve McQueen Bullitt:ssa.
Viskin ja paahteen yhdistelmä saa liki sielun laulamaan.
Maussa makea maltaisuus ja siirappisuus ottaa rennon kopin takakentällä ennen paahteen ja viskin pyhää liittoa. Makeus katoaa pidettyään silmiään auki tuon liitonarkin edessä.
Turvetta, suolaa, fenolista savua ja tynnyriä. Balanssi on kerrassaan oivallinen. Tynnyri ei vedä övereitä ja runkokin on oluessa todella kohdallaan. Eli ns. viina ei puske esiin, kokonaisuus on speksit huomioiden hämmentävän pehmeä ja juotava. Täyteläinen todellakin.
Põhjala nykäisee kyllä tällä tuotteella maton alta ja valot pimeeks. Lasin tyhjentyessä olo on kuin itämaantietäjien mirhalla voideltu, tuoksuu parhaalta suitsukkeelta ja sisältö on kultaa. Täydellistä talvikauden olutta mustana perjantaina.

Kun Lahen taivas vihmoo loskaa ja minä, sinusta humaltuneena kurkotan kohti taivasta, kosketan juurillani multaa ja savea, sormeni nelistävät tuulessa etsien kotiaan.
 Anna minun maistaa mettäsi vaitonaisena yössä, joka on nektaria sielulleni, höyhenen pehmeää täytettä pimeään tyhjyyteni. 
Yhä sinä valut suuhuni, yhä sinä rakastat. Oi tynnyrinpohjainen siirappini, vielä sinut näen ma uudestaan. 
On eron hetki, yön varjoon katoat. Viimeinen pisara, viimeinen tuoppi, yö ratsastaa usvaisella ratsullla, voi suden hetkeä, oi loppua, oi katoavaisuutta.


HLS: 8/10



Soittolista juodessa:

Stam1na: Elokuutio
Flogging Molly: Black Friday Rule
Kerkko Koskinen Kollektiivi: Käki
Neljä Ruusua: Elän vain kerran
Hector: Jatkuvuus
Michael Jackson: Black Or White
Frank Sinatra: Strangers In The Night
Paleface: Saapuu Elokuun Yö
TAP: Kiellä Kaikki
Foxy Shazam: Oh Lord
Cat Stevens: Morning Has Broken
Third World: Tribal Song
Anthrax: Anti-Social
Ellinoora: Leijonakuningas
ZZ Top: Legs
Frederic Rzewski: People United, will never be defeated
Beatles: I am The Walrus
Ami Aspelund: Fantasiaa
Parov Stellar: The Sun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti