Olutarvioissa: Pinta Imperator Baltycki

Moro. Olen ollut enempi vähempi kipeänä kuluneen viikon, joten pahoittelen blogin hiljaisuutta. Tämä olisi voinut venyä vielä pidemmäksi, mutta onneksi selvisin toisesta murheenkryynistä ilman antibiootteja, jotka vain hidastavat harrastusta ja tuhoavat viimeiset kaksi hyödyllistä mikrobia suolistosta. Panisi miettimään, että onko probioottinen berliner weisse/gose oikeasti terveysjuomaa?

Päätin kuitenkin korkata pitkään kaapissa olleen Pintan Imperator Baltyckin.
Puola on olutmaana mielestäni jännittävä ja outo, mutta se lienee osa paikallista kulttuuria. Näin ainakin veikkailtiin ollessamme toimituksen kera Puolan kirjeenvaihtajan ja El Presidenten luona Katowicessä toissa suvena. (Matkailuihmisille muuten tiedoksi, että olut on Kato:ssa liki puolet halvempaa, mitä naapurikylä Krakovassa).
Pinta on kaiketi se tunnetuin panimo kotimaisissa kehissä ja sen versio Balttityylisestä Porterista on ainakin keikkunut RateBeerin listoilla varsin korkealla.
Numeroteknisesti Pinta on 9,1% olut, jonka katkero-, siis ebu, lukema keikkuu 91:ssä. Ostopaikkana ALko, jossa 0,33l pullolla hintaa huikeat 5,95€. Tavallaan voisi ajatella tämän olevan vielä ALkon mittapuulla ihan semi ok, mutta Puolassa tällä summalla poistaisi paikallisen Biedronkan, Netton, Aldin, tai muun Supermarketin viskihyllystä jo pullon, kaksi, tai puolet.
Mennäänpä silti asiaan:

Lähes musta. Kaunis, kestävä vaahto. 

Tuoksu yllättää. Odotin makeaa, mansikkaisuutta ja kevyttä mämmisen suklaista paahdetta, kuten näissä polski portereissa usein. Tämä iskeekin reippaasti mäntymetsää, pihkaa, greippiä  ja paahdetta päälle unohtaen tyystin koko tyylin ja kaiken muun yhdellä kertaa. Siperia fiilistä siis. 

Maussa hentoinen siirappinen makeus kohtaa jylhän muhkean yhdistelmän havuisuutta ja kahvista paahdetta. Lakua ja salmaria taustalla. Katkeruutta piisaa ja fiilis on enemmän mustan tupla-ipa:n suuntaan, kuin balttiportterin.

Pinta takoo kyllä huikean juotavan tuotteen tällä, vaikka täyteläisyys on  melko tapissa katkeroiden kera. 

Imperator Baltycki yllättää. Se ei ole mitenkään monipuolinen, tai vivahteiltaan herkänpuoleinen. Ei. Se on jyrä, joka lyö ja potkii jokaisella huikalla. Se onkin isolla lapiolla yksipuolisia jenkkisäväreitä tarjoileva tuote, jossa pienemmät nyanssit jäävät tyystin vasaran alle. Iso ja jylhä. Tylsä ja upea. Piiska ja kirves. Minä pidän sen röyhkeydestä, vaikkei se juuri tarjoilekaan niitä pieniä juttuja, jotka tekisivät tästä oluesta enempi tyylinsä mukaisen, vaikka raaka-aineissa komeileekin tuttu S. Pastorianus kanta: "W34/70". Hyvä olut, muttei erinomainen.

HLS: 6/10