Huuruisia tarinoita tuopin ääreltä
suoraan suoneen
tykitettynä.
- Uutisia
- Arvioita
- Kotiolutta
- Gonzoa
- Matkaraportteja


keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Eläinkokeita Pistonheadin kera

Juhannuksen jälkeen on erinomaisen tyylikästä havaita juovansa vanhaksi mennyttä olutta. Vahvojen Belgien ja Imperial Stouttien kanssahan tämä ei ole ongelma, mutta tällä kertaa kyseessä on vaalea lager.
No tiedättehän, pahvisuutta alkaa yleensä löytymään. Valitettavasti kyseessä oleva tölkki oli Pistonheadia, joka tuoreena on oikein maino hintaansa nähden varsinkin. No oma vika.
Olisi kiireessä pitänyt tarkistaa päiväys, kuten yleensä muistan, mutta...
Oluen humalointi oli muuttunut karkeaksi, mutta pahvia, tms virhemakuja ei pahemmin ollut. Tästäpä se ajatus sitten lähti.

Mitä jos tekisi humalateetä, jonka lisäisi vähän kerrallaa oluen sekaan?
Varsinkin kun pakastimessa on lähes samoja humalia jo avatuissa pusseissa?

Humalina Magnum, Fuggles ja Amarillo
Magnum, Amarillo ja EKG (Ei Fugglea, mutta ehkä maukkaampi vaihtoehto)
Kysymys siis kuuluukin: Pääsenkö lähelle samaa lopputulosta, vai saanko edes juomakelpoista aikaan?
To the batmo...-> Vedenkeitin porisemaan. Samalla punnitsin humalia. Heitin hatusta, että laitan 3g EKG, 2g Magnumia ja 3g Amarilloa. Epäilen hieman ylimitoittavani määrän, mutta katsotaan.

Humalaa hautumassa

Annoin humalien hautua vartin verran. Tämän jälkeen päätin suodattaa teetä, jotta isoimmat partikkelit jäisivät suodatinpussiin->


Tässä vaiheessa oli toki pakko maistaa teetä ja arvatenkin se oli pahuksen katkeraa ja täynnä humalaa.
Seuraavaksi pitäisi saada tee viilennettyä, ennenkuin kaadan olutta sekaan.
Hetken ajattelin altaassa kylmässä vesihauteessa, kunnes keksin käyttää jääpalamuottia apuna.


Tarkoitus ei ole tehdä jääpaloja (joskin kiintoisa ajatus). Vaan viilentää pakastimessa tämä humalamehu kylmäksi. Lisäksi annostus on nyt passeli.

Ja vajaa kaksikymmentä minuuttia myöhemmin totean mehun sopivan kylmäksi lopullista ratk..siis koetta varten.
Cold hopjuice for hot day?
  
Ja olutta sekaan
Lopputulos
Kokeilin mehua "pala" kerrallaan. Lopulta kaadoin kaiken sekaan, sanoisin kolmen palan jälkeen juoman muistuttaneen melko läheisesti tuoretta Pistonheadia.
Viiden palan jäljiltä olut sameaa. Tuoksussa ruohoisuuttan amarillon tuomaa greippisyyttä ja hiven appelsiinia. Maussa humalointi on käpymäistä, hieman trooppista hedelmää, sitrusta ja ruohoisuutta. Pehmeämpi juoda nyt, "alemaisempi".
Hiilihapotus on alhaisempaa ja muistuttaa esimerkiksi bitteriä, ei kuitenkaan mitään real ale lirua, vaan karbonaatio on suutuntumalla n. 2volsia.

Totean kokeilun yllättävän onnistuneeksi. Eri asia on maksaako tämä vaivan?
Jos löisin pisteitä tälle tuotteelle nyt, niin..hmmm.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 7, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 2, Yleisvaikutelma(1-20): 12-> Yhteensä: 31/50

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Kesäsuunnitelmia tontun kera

Viskipullon hyväksikäyttöä
Kesä alkaa Juhannuksen jälkeen, mutta miksi sitten Juhannus on keskikesän juhla?
Toivon, että arvoisista lukijoista kukaan ei sytyttänyt makkaroita sytytysnesteellä, polttanut saunaa, hukkunut ja tämän jälkeen vetänyt lärvejä ja hukkunut uudestaan.

-Ai ei? No hyvä, olisin muuten menettänyt sen toisenkin lukijan, sillä hyvin itsekeskeisesti luen tätä tekstiä nytkin, vaikken ole aivan varmuudella selvinnyt jussista huomiseen. Pulssi tuntuu ja tonttu maistuu vielä. Ajattelen, siispä juon.

Päätoimittaja huutaa naama punaisempana kuin paloauto pillit päällä ja letku perässä, että lopettaisin älyttömien humalahakuisten sekoilujen kirjoittelun ja menisin asiaan.
Tässä vaiheessa muistuttaisin, että torstaina avaa Lahden: Suuret Oluet, Pienet Panimot porttinsa ja sielä on myös Tuopin Ääressä toimitus koko komeudessaan.
Mukana ovat myös seuraavat panimot:

"Hollolan Hirvi
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Lammin Sahti
Malmgårdin Panimo, Pernajasta
Saimaan Juomatehdas, Mikkelistä
Panimo & Tislaamo Teerenpeli, Lahdesta
Stadin Panimo, Helsingistä
Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki"

Sekä liuta juovoja keskustelemassa seuraavista polttavista aiheista: "Miksi mehukatti ja intin kenttäpullot varastavat järjestyksenvalvojien jakamattoman huomion?", " Chimayn juustot ja Belgia", "Nisuolut kesäjuomana", "Missä BH, Nokia ja Plevna", " Jos kristinuskon piti tuoda rauha maan päälle ja vastavuoroisesti Thor lupasi karkoittaa jääjätit. No ei ole rauhaa vielä, mut... eipä ole jääjättejä näkyny." , sekä kotipanimon suurista kysymyksistä kuten: "Täydellisen Saisonin valmistus", "Fuggles" ja "Kuivajään käyttö vierteen viilentämisessä".

 Jotenkin pitäisi tästäkin huolimatta selvitä perjantaina lentokentän turvatarkastuksesta ilman ylimääräisiä mallaskiloja ja haaviin jääviä kotipanimotuotteita ja hypätä Edinburghin suuntaan vievään koneeseen, vaikka tonttu pyytääkin jäämään joko tänne pitämään seuraa, tai matkustamaan Belgiaan lajitovereiden luokse aion käydä myös muutamia pubeja tyyppaamassa. Brauhaus, Brewdog, Bow Bar, Guidlford Arms, jne. Epäilen pahasti sortuvani myös viskiin. Onneksi en kuulu kirkkoon, joutuisin muuten joko ruoskimaan itseäni, tai tekemään loppukesän töitä vuorotta. Sen sijaan palatessa, tai edelliseen viitaten palaessa,  pitäisi vielä kirjoitella tänne joitakin raportteja tapahtumista ja epäilen kirjoituspaineiden vievän yöuneni jokatapauksessa, joten voin yhtä hyvin tehdä Hemingwayt ja ainakin yrittää kirjoittaa osan kapakassa.

Tonttu on vasta puolillaan ja tekstiä on lähes niin paljon, kuin oli tarkoituskin, joten laitetaanpa tontusta kuva.
 Vaikka kyseessä ei olekaan kaikkein kuvaus arin laji on kyseinen yksilö majaillut kaapissani sitten joulun 2010. Vanhetessaan tämä tonttu menettää hivenen "hetelmäistä" raikkauttaan,  tulee hieman happamammaksi ja mausteisuus korostuu aavistuksen enemmän. Silti täytyy myöntää, että tontun lakki ei ole kärsinyt ajan hampaassa yhtään, vaan on edelleen todella komea.


Loppuun vielä muutama kuva:



       +











=

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Alkon kesäoluet: Nörrebro Pacific Summer Ale

Oluen speksit:

Mikä: Nörrebro Pacific Summer Ale, Pale Ale, Tanska
Mistä: Alko
Hinta: n.4,96€/0,4l
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 5,6%,  katkero: 27ebu ja väri: 22ebc
Nippelitietoa: Nörebro on paitsi Tanskalainen pienpanimo, myös kaupunginosa Kööpenhaminassa. Pacific Summer Ale on nykyään luomuolut (ökologist) ja se on humaloitu Perlellä, Ahtanumilla ja Vanguardilla.


Blogisti viettää tänään vapaapäivää samalla kun muut hajoilevat alkavan työviikon alla. Huomenna olisi viimein tarkoitus laittaa kesän ensimmäinen Saison aluilleen. Tällä kertaa ruismaltaan ja hiutaleiden ryydittämänä versiona. Reseptiä säätäessä maistuu olut ja edessä on Alkosta noudettu Nörrebron Pacific Summer Ale.
 Nimen puolesta minulla ajatukset kääntyivät auttamatta sellaisiin humalalajikkeisiin, kuten Nelson Sauvin, Riwaka, Motueka, Kohatu, Pacific Jade, Galaxy ja miksei Pride of Ringwoodkin. No tämä on kuitenkin humaloitu sen ison lätäkön toisen puolen humalilla. Hinta on suolainen ja tämä asettaa valitettavasti omat odotuksensa, kohtaako hinta laadun pale-aleksi?

Nörre valuu lasiini oranssin/kuparinkellertävänä. Vaahto on ihan kelvollinen ja jää oikeaoppisesti pinnalle pieneksi kerrokseksi.
Tuoksussa melko tasapainoisesti mallasta ja humalaa. Viljaisaa leipäisyyttä ja hedelmäisyyttä. Sitruksisia sävyjä, hieman havuja ja ruohoa. Olisin toivonut hieman mehukkaamman hedelmäisempää otetta, nyt tuoksu jää hieman puolitiehen. Puhdas ja simppeli.
Maku on hieman yrttisen ruohoisempi, sitrusta tietysti mukana. Keveää keksisen leipäistä maltaisuutta lipuu taustalla. Jälkimaussa häivähdys havuisuutta ja puumaisuutta. Raikas ja ihan virkistävä, mutta silti tähän hintaan ei ihan yllä halutulle tasolle maunkaan puolesta.
Suutuntuma on keskitäyteläinen, sopivan hiilihappoinen ja helposti juotava.
Nörren kesäale on siitä haastava arvioida, että vaikka kyseessä on selvästi puhdas, laadukas ja sinänsä maistuva edustaja tyylissään jää se harmittavasti hieman puolitiehen.
Miksikö? Maussa ja tuoksussa olisi selvästi aineksia parempaan. Lisää aromaattista humalaa keittoon, niin tämä nousisi ihan toiselle tasolle. Tällä hetkellä en voi olla ajattelematta sitä, että jos vaikka Pistonhead olisi ale, se kilpailisi tämän kanssa(tuoreena) melko tasapäisesti ja hinnassa on lähes nelinkertainen ero.
Pale Ale on käyttötuote, mutta tässä kohtaa Alko on oikeastaan munannut. Nörret ovat aina olleet hinnakkaita, joten hinnalle pitäisi saada mielestäni enemmän vastinetta. Näinpä ollen esimerkiksi IPA tältä panimolta vastaisi huomattavasti paremmin hintaansa. Pacific Summer Alen tilalle sitten se käyttö pale ale kesäksi siihen 3€ hintaluokkaan, kiitos ja anteeksi.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 6, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 13-> Yhteensä: 32/50

torstai 14. kesäkuuta 2012

Alkon Kesäoluet: St. Feuillien Saison

Oluen speksit:

Mikä: St. Feuillien Saison, Saison, Belgia
Mistä: Alko
Hinta: n.3,96€/0,33l
 Lukuja: Alkoholipitoisuus: 6,5%,  katkero: 22ebu ja väri: 17ebc
Nippelitietoa: St. Feuillienin panimo on historialtaan melko klassinen karikatyyri keskieurooppalaiseksi panimoksi. Panimoa on hallinnut sama Friartin suku v. 1837. Panimo oli alunperin samannimisen luostarin sivubisneksenä, joka tietysti tuhoutui Ranskan vallankumouksen johdosta. Tässä Saisonissa humalina muuten Styrian & Spalt.

Hyvää iltaa. Aion julistaa olutkesän alkaneeksi kauden ensimmäisellä Saisonilla. Niille jotka haluavat tietää mikä Saison on suosittelen vaikkapa tätä:BCJP:n tyyli määritelmä
Teille muille ei-niin-insinööreille kerron, että kyseessä on alunperin Wallonian alueen ns. farmhouse ale. Esterinen, fenolinen, mausteinen ja hieman humalaisempi belgiale, "funkya tavaraa".
St. Feuillienin Saison saapui siis Alkon kesäolut valikoimiin, vieläkään emme saanneet perus Dupontia isossa pullossa, Fantomesta tietysti puhumattakaan. No, ehkäpä pitäisi kertoa omasta suhteestani tähän oluttyyliin. Itse pidän Saisonia erityisen kiintoisana. Ensinnäkin hiivakantana se on, näin kotiolutpuolella, sellainen jonka kanssa pitäisi oikeasti touhuta enemmänkin. Itseasiassa ajattelin pistää vkl startterin Saisonhiivalle, mutta siitä projektista toiste. Toinen seikka on selkeästi se, että olut sopii täydellisesti kesään. Raikas, virkistävä, sopivasti hedelmää, kuivuutta, hieman happamuutta ja kaikenlaisia estereitä, silti juotavuus on loistava. Näin siis pitäisi olla. Otetaanpa St. Feuillienia lasiin ja katsotaan millaista säveltä se laulaa.

 

Sisältää ohramallasta tarralla varustettu korkki aukeaa ja olutta lasiin. Syvän kullankeltaista nestettä, reilusti vaahtoa..aahh, anna sitä vaahtoa..
Ei ihan niin samea, kuin nämä joskus ovat, mutta vaahto on..no belgimäinen, jättää pitsiä ja jää lakiksi oluen ylle.
Tuoksussa hedelmäisiä sävyjä, etäisesti tulee La Chouffen hedelmätiskimäisyys mieleen. Melonia, sitrusta, appelsiinia, jne. Hieman yrttistä humalaa, häivä mausteisuutta ja kevyesti jopa kukkaisuutta. Ei hassumpi, ei hassumpi.
Maussa on toki samoja hedelmäkakkuisia sävyjä, myös hiivaista, hieman pippurista mausteisuutta mukana. Maltaisuus on keveää, jopa aavistuksen makeahkoa. Lopussa hieman yrttisen ruohoisaa humalaa. Jälkimaussa keveästi katkeroa ja kevyttä "maatilamaisuutta". Voisi olla mielestäni hieman kuivempi ja happamampi.
Suutuntumaltaan keskitäyteläinen, melkoisen hiilihappoinen, pehmeä, hieman kermaisen liukas ja helposti juotava olut.
St. Feuillienin Saison on lopulta ihan kelvollinen esitys. Makujen sinfoniaksi ja Saisoniksi sinnepäin, belgialeksi ihan mainio. Voisin kuvitella n. 10 lisä ebun tekevän terää tälle oluelle ja tuovan sen lähemmäs tyyliään. No miellyttävä kesäjuoma jokatapauksessa.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 8, Ulkonäkö(1-5): 4, Maku(1-10): 7, Suutuntuma(1-5): 3, Yleisvaikutelma(1-20): 14-> Yhteensä: 36/50

Onko niissä eroja, testissä: Rainbow, Pirkka ja Olvi

Tänään vuorossa tutkivaa journalismia.
Legenda kertoo Iisalmelaisen panimon tuottavan olutta kahdelle kasvottomalle jättiläiselle. Molemmat kaikkialle levittäytyvät jättiläiset tottelevat nimiä S&K. Molemmilla on jopa sisällään lukuisia brändeiksi nimettyjä lapsia. S:llä näitä ovat mm. Daily ja Rainbow, sekä K:lla Euro Shopper ja Pirkka. Will the Defendant Please Rise.
Testissä siis Olvi III, Rainbow Pint of Lager ja Pirkka III. Ennakkoon Olvi on kiistänyt että oluet olisivat samalla reseptillä pantu. Kysymys kuuluukin, onko niissä eroja?
Ja kuinka erilaisia tuotteita Olvi on kahdelle suurelle kauppaketjulle valmistanut, sekä kuinka paljon nämä poikkeavat panimon omasta perustavarasta Olvi III:sta?








Rainbow saapui melko odotetusti S-ryhmän kauppojen hyllyille huomattuaan Pirkan myyvän naapurissa turhankin hyvin. Vauhtia on selvästi haettu samoista lähtökohdista: Halpaa kaljaa kansalle samalta panimolta. Hintaa hulppeat 2€ ja litrahinta noin 3,5€. Vahvuutta 4,5%.
Rainbow on pakattu epäkiitolliseen pintin tölkkiin, jonka värit ja etiketti ovat muuten melko hirveitä.
Reiskan pintti on ulkoisesti kullankeltainen olut, jonka vaahtolakki jää jopa hetkeksi oluen päälle, joka on selvästi odotusarvoa parempi suoritus.
Tuoksussa on keveästi viljaisuutta, hieman muovia ja Olvilta peräisin olevaa talonmakua.
Maussa on keveästi maltainen, hieman tärkelystä, maissia ja pahvia. Olut tökkii lopussa ja osa tölkistä jää juomatta. Jälkimaussa todella keveä katkero ja lievää tunkkaisuutta.
Suutuntumaltaan keveä, keskiasteisesti hiilihappoa ja helposti juotava.
Pint of Lager on lopulta keveä ja simppeli, ei aivan niin muovisen pahvinen, kuin osa halppistavarasta, mutta muuten samaa tasoa muiden suurten tuotteiden kanssa.
Ottaisinko toisen? En mielellään.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 3, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 2, Suutuntuma(1-5): 1, Yleisvaikutelma(1-20): 5, Yhteensä: 14



Ennen Rainbowta Pirkka aloitti omalla oluellaan jo aikaa sitten. Vanha tumma ja vaalea oli/on pakattu 0,5l tölkkeihin ja on pantu Bavarian panimolla. Nyt testissä oleva pienissä 0,33l tölkeissä saapuva Pirkka III olut on Olvin tuotos ja ilmeisesti melkoinen myyntihitti K-kaupoissa. Hinta on halpa, tölkin saa noin eurolla ja litrahinta jää alle 3€. Lisäksi kyseinen olut vaikuttaa olevan kokoajan "tarjouksessa". Kunhan se on halpaa ja sitä saa paljon..

 
Ulkoisesti vaaleampi kuin Rainbow. Pirkka on vaalean kullankeltainen lager. Vaahdoltaan niukahko, mutta jää jopa hetkeksi oluen pinnalle renkaaksi.
Tuoksussa enempi "olvia" eli pientä kumisuutta. Hieman jopa sitruksista hedelmää mukana, mikä on kohtalaisen outoa, joskin viehättävää. Keveästi maltaisuutta ja pahvia.
Maussa samaa sitruksista hedelmäisyyttä ja ruohoa. Etäisesti hieman radlermainen. Aavistuksen metallinen, hiven maltaisuutta ja pahvia. Jälkimaku on lyhyt, hieman terävän karkea ja pistävä.
Suutuntumaltaan Pirkka on keveä, hiilihappoinen, hieman vetinen ja helposti juotava.
Pirkka on selvästi erilainen kuin Rainbow, joten myytti on murrettu. Ylipäätään ei pahemmin vakuuta, mutta halpaolueksi ihan juotava.
 Ottaisinko toisen? En kyllä tätäkään.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 4, Ulkonäkö(1-5): 2, Maku(1-10): 3, Suutuntuma(1-5): 1, Yleisvaikutelma(1-20): 5, Yhteensä: 15



Ja lopuksi verrokina oleva Olvi III, joka on varmasti kaikille tuttu. Itse muistelisin nuorempana juoneeni tätä enemmänkin, silloin kun mäyräkoiran sai n. kympillä. Silloin ei laatikoista/salkuista tiedetty oikein mitään, koreja toki oli, mutta eihän niitä ostettu kuin juhannuksena. Vahvuutta tässäkin 4,5%, hintaa n. 1,4€/0,33l ja litrahinta n. 4,5€/l.



Ulkoisesti lähempänä Pirkkaa. Vaalean kullankeltainen, ohuempi vaahto, joka katoaa hetkessä.
Tuoksussa selvästi sitä tuttua "olvimaisuutta", joka mielestäni muistuttaa etäisesti kumisaapasta. Todella hennosti maltaisuutta alla. Muuten kohtalaisen tuoksuton tapaus.
Maussa kevyesti viljaisaa maltaisuutta, hieman tärkkelystä ja talonmakua. Olvi on ehkä kokeilluista selvästi mauttomin tapaus, joskaan ei edukseen.
Suutuntumaltaan kevyt, reilusti hiilihappoinen, jopa hieman pistävästi. Todella helppoa juotavaa.
Ylipäänsä kohtalaisen neutraali olut, jossa oikein mikään ei maistu. Toisaalta virheitäkään ei juuri ole, mutta silti haluan lasistani löytyvän muutakin kuin 4,7% aavistuksen maltaalta maistuvaa kivennäisvettä.
  Ottaisinko toisen? En kyllä vieläkään.
Pisteet:
Tuoksu(1-10): 2, Ulkonäkö(1-5): 2, Maku(1-10): 3, Suutuntuma(1-5): 1, Yleisvaikutelma(1-20): 6, Yhteensä: 14

Loppu yhteenvetoa:

Myytti on murrettu, kaikki kolme ovat selvästi erilaisia, vaikka on niissä paljon yhteisiä tekijöitäkin. Muistetaan, että Olvi on kunnostautunut tuomaan markkinoille toinen toistaan muistuttavia ja kaikenlaisilla markkinointikikoilla höystettyjä oluita, kuten vaikkapa Reino, tai Harkko. Näinpä ollen ainoastaan Olvi pystyy suurena panimona panemaan Pirkalle, että Rainbow:lle omat oluet ja samalla tuomaan markkinoille edellä mainittujen tapaisia "uutuuksia". Sinebrychoffin, tai Hartwallin puolella asialle hieman naureskellaan; Siellä olisi lyöty vain Koffin tai Karjalan III:een uudet etiketit..

Kaikki testatut oluet osoittautuvat varmasti kadunmiehen tarpeisiin sopiviksi, mutta suosittelen kokeilemaan joskus muutakin. Itse en saisi salkkua alas ennen joulua, joutumatta huuhtomaan suutani vähän väliä vaikkapa kohta aukeavalla pullolla Sierra Nevada Pale Alea. Your honor, I rest my case

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Täydellistä kesäolutta etsimässä

Alkon hieman köyhää kesäolut valikoimaa katsellessa sitä alkaa pohtimaan, millainen olisi se täydellinen kesäolut?
Siinä olisi Pilsneristä ja Hellesistä peräisin oleva helppo juotavuus ja raikkaus. Saisonmainen kuivahko ja hedelmäinen ulottuvuus keveällä brettaisella happamuudella.
Sen tulisi olla reippaasti humaloitu muodikkailla lajeilla, kuten: Nelson Sauvin, Sorachi Ace, Citra ja Galaxy, mutta omata silti joitakin klassisia piirteitä Hallertaulta, Saazilta ja Tetnangerilta. Humaloinnin tulisi olla miellyttävän aromikasta ja sopivan katkeraa.
Silti täydellinen kesäolut vaatisi sopivan mallasrungon. Kenties keksiä, aavistus karamellia ja häivähdys vehnää. Kuitenkin melko yksinkertainen runko, maltaiset oluet jäävät talvelle.
Tässä vaiheessa belgifanit kertovat haluavansa witbiermäistä mausteisuutta, eli korianteria ja pomeranssia sekaan. Alkoholipitoisuudeltaan juoman pitäisi olla sopivan vahvaa, että runko ei olisi vetinen, mutta silti sessioitavissa. Juotavuus hyvällä tasolla ja hiilihappoja juuri sopivasti. Vahvuus varmaankin n. 5-6% tietämillä.
Vahvuudesta huolimatta tätä olutta pitäisi saada jokaisesta maitokaupasta kohtalaisen edullisesti.

Litrahinnan pitäisi asettua alle 6€ kieppeille. Lisäpisteitä tietysti tippuu jos raaka-aineet ovat luomua ja tottakai kyseessä pitäisi olla marginaalisesti valmistettava pienpanimotuote, eikä juosten kofftu "jokaiselle jotakin, muttei kellekään mitään" oleva markkinamiesten valmistama tuotos "uudella muodikkaalla humalalla, jota on hulppean 10ebun verran, tiivisteestä ja luomumaltaalla".

Koska yhtälö on mahdoton, haluan ainakin kokeilla kirjoittaa reseptin tällaiselle sekametelisopalle.

15l Erä,

n. 80% Pils
5% Victory
5% Vienna
3% Vehnää
2% Cara 30l
5% Sokeria

Humalointiin

n. 35g Saazia keiton alussa (60min)
30g Sorachi 15min
30g Sorachi+0min (Whirlpool)
30g Sorachi Kuivahumalointi

Mausteiksi hieman korianteria ja pomeranssia (määrät riippuvat mausteiden tuoreudesta ja käyttötavasta-> jauhe, tuore, murskattu, jne)

Hiivaksi Saison (Wye 3724, tai 3711) ja kakkosastiaan brettaa.

Lopputulos olisi todennäköisesti niin omalaatuinen, ettei sitä ostaisi kuin paattuneimmat fanaatikot. Silloinkin pitäisi mukana myydä muutama pilli, jotta reittarit voisivat yhdessä jakaa pullon kesäisesti pussikaljana pillistä puiston penkillä.
Ei kyllä tämä yritys on täysin tuhoon tuomittu, vaikkakin ajatuksena hauska. Mikä olisi sinun täydellisin kesäoluesi arvon lukija?

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Olutarvioissa: To Öl First Frontier IPA

Oluen speksit:

Mikä: To Öl First Frontier IPA, India Pale Ale, Tanska
Mistä: Virosta, Olutravintolat
Hinta: n.9€/0,33l (ravintolat)
Lukuja: Alkoholipitoisuus: 7,1%,  katkerosta ja väristä ei arvoja.
Nippelitietoa: To Öl tarkoittaa kahta olutta ja on Tanskalainen vuonna 2010 perustettu pienpanimo. Tämä IPA on vauhditettu Simcoe, Warrior ja Centennial Humalilla.


Lähes viimeisiä Tallinnan tuomisia lasissa ja mikä olisikaan parempaa lämpimän työpäivän päätteksi, kuin lasillinen raikasta ja katkeraa IPA:a? Tänään lasissa tanskalaisen To Ölin First Frontier IPA, jota maistoin melko tuoreena Tallinnan puolella ja melkoisen edukkaaseen alle 4€ ravintolahintaan. Olut käväisi Suomessakin Pikkulinnun maahantuomana ja saattaa joitakin pulloja olla vielä liikenteessäkin?

Olut valuu lasiini sameahkon oranssinkeltaisena, vaahtoaa aluksi reilusti. Lopulta pinnalle jää ohuehko kerros vaahtoa. Sameus johtunee kaurasta, jota on todennäköisesti käytetty hiutaleina tuomaan runkoa, vaahtoa ja suutuntumaa.
Tuoksussa oli reilu kaksi kuukautta takaperin: "raikkaasti sitrusta, tuoreita humalan käpyjä, mäntyä ja hedelmäisyyttä. Miellyttävä ja aromaattinen tuoksu." Nyt se on enempi mäntyisempi, makean hedelmäinen ja hieman greippinen. Ei aivan niin tuoreehko, mutta miellyttävä ja klassinen tuoksu.
Maussa taas humalointi on selvästi muuttunut mäntyisempään suuntaan. Hento aromaattisuus ja humalankäpyisyys on tiessään, tilalla on rehtiä greippisyyttä ja männynkuorta. Sitrusta, mutta tropiikin hedelmät ovat muuten kadoksissa. Aika muuttaa IPA oluita aika rankasti. Keveää maltaisuutta hennosti taustalla. Lopussa katkerot purevat jo lujemmin, mitä taannoin.
Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, hieman pistävän katkera, mutta muuten nautittava.
First Frontier on selvästi muuttunut IPA ja kelpo osoitus siitä, että toiset oluet ovat selvästi tuoreena parempia. Ei toki huono vieläkään, erilainen vain. 
Pisteet tuoreena:
Tuoksu(1-10): 8, Ulkonäkö(1-5): 3, Maku(1-10): 8, Suutuntuma(1-5): 4, Yleisvaikutelma(1-20): 15-> Yhteensä: 38/50 -> ja nyt arvioisin 35p.


Ja loppuun pieni kuva-arvoitus. Mitä yhteistä on: Kiivillä, Kaskadivuorilla, Chicolla ja alla olevalla kuvalla?

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Esittelyssä Alkon kesäoluet


Kesä tulee toverit ja sitä myötä Alko tarjoaa janoisille valikoiman uusia kausioluita.
Viime vuodeltahan muistamme mm. Mikkellerin upean Burger&Bun lagerin, Nögnen Saisonin, Svaneken Session Pilsnerin, jne. Omasta mielestäni viime vuotinen tarjonta oli loppujen lopuksi melko onnistunut. Nyt esittelen ennakkoon omat tunnelmani tämän kesän tarjonnasta.

Höss Allgäuer Hüttenbier
4,37€/0,5l, Helles, Saksa

Helles on saksalainen vaalea lager ja kuuluu kesään. Parhaimmillaan nautittavan laadukas ja virkistävä janojuoma. Harmi vain, että tämä Helles on kohtalaisen korkea hinnaltaan. Panimolta on myös luomuhelles Alkon hyllyillä, samoin Maibock käväisi pääsiäisvalikoimissa. No olen vähän kahden vaiheilla ostanko tätä vai en? Hyvälle ja edulliselle Hellesille olisi käyttöä, mutta lähes kympin litrahinta ei houkuta.

Herbsthauser Hefe-Weizen Hell
4,32€/0,5l, Hefeweizen, Saksa

Toinen perinteinen oluttyyli saksanmaalta, joka kuuluu ehdottomasti kesään on hefeweizen. Alko tarjoaa uutena vehnänä Herbsthauseria, mutta se on mielestäni mahdottoman tehtävän edessä. Alkoissa (ja ruokakaupoissakin) alkaa weisseä olemaan siinä määrin, että kilpailu asiakkaiden sieluista on kovaa. Varsinkin, kun huomioidaan, että esim. tyylin kantaisänä tunnettu Weihenstephaner irtoaa euron verran halvemmalla. Herbsthauserin pitäisi olla joko uskomattoman loistava weizen, tai edes erikoisempi edustaja tyylissään, kuten Schneiderin hopfenweisse.
Melko julmasti taidan jättää tämän hyllyyn ja keskittyä vaikkapa elowehnään, tai edellä mainittuun "Heefenstefaneriin", kuten oluen eräs tuttuni lausuu.

La Trappe Witte Trapist
3,45€/0,33l, Witbier, Hollanti

Belgialainen vehnäolut witbier kuuluu myös kesään, joten Alko on selvästi jäljillä. Tälle kesälle se tuo Hollantilaisen trappistiluostarin La Trappen witbierin. Olen tämän kertaalleen arvioinnut, mutta saatan harkita uusintaa. Witbier on itselleni vähän ristiriitainen tuote. Tavallaan maistuva, mutta todella harva wit on onnistunut säväyttämään. Tämän tilalle kun olisi saanut St. Bernarduksen witin..


Nörrebro Pacific Summer Ale
4,96€/0,4l, American Pale Ale, Tanska

Nörre tulee tohinalla takaisin Alkoihin, hinta on samaa tasoa kuin panimon tavaralla yleensäkin, tosin pullokoko taisi "vanhoissa nörreissä" olla 0,6l. Tyylinä APA, joka on parhaimmillaan uskomattoman nautittavaa sessiotavaraa. Hinta ei todellakaan innosta sessiointiin, miksei panimolta otettu IPA:a jos hinnan on pakko olla yli 12€/l?
Saatan pullon tätä ostaa, mutta jatko ratkeaa laadun perusteella. Rima on korkealla, mutta ylttääkö Nörre sinne?

St. Feuillien Saison
3,96€/0,33l, Saison, Belgia

Jälleen Saison Alkoon, mutta ei vieläkään isossa kolmen vartin pullossa. Saison on myös ehdoton kesätyyli, ehkäpä jopa kesän kuningas. St. Feuillienin Saison taisi käväistä Arkadiassa isossa pullossa taannoin(?). Tätä tulee ehdottomasti ostettua ja todellisesti toivon tämän olevan onnistunut Saison.


Boon Framboise
6,61€70,375l, Lambic(Hedelmä), Belgia

Ei ilmeisesti varsinainen kausiolut, mutta tuli sopivasti kesän kynnyksellä. Framboise on siis vadelmilla maustettu Lambic. Hinta on suolainen, mutta Lambic on aina kohtalaisen hintavaa, joten saatan tätä pullon ostaa. Ainakin Cantillonin Rose De Gambrinus oli mainio.


Yhteenveto

Olen jollain tasolla pettynyt. Tämän vuotinen valikoima ei vaan yksinkertaisesti vakuuta yhtään. Jää suurimmasta osasta sellainen kuva, että otetaan peruskauraa hyllyyn ja lyödään spesiaalitavaran hinta päälle. Rehellisesti uskon ostavani enemmän jo valikoimissa olevia tuotteita, kuin näitä uusia ja vielä samoista tyyleistä. En juurikaan välitä tehdä tikkejä tikkien takia, vaan haluaisin oikeasti uusia laadukkaita, todellisia huippuja hyllyyn. Toinen huolestuttava seikka on selvästi, se ettei kunnollista IPA:a ole hyllyssä. Toivottavasti lähiaikoina Alko täydentää valikoimaansa, sillä tämä kesä näyttää vahvasti siltä, että kotipanimo porisee ja paljon.

Jokatapauksessa nostan lasissa olevaa Zatecky Gus tuoppia lukijoille ja toivotan hyvää kesää.